Musiikillinen psykoterapeuttinen ymmärrys voi auttaa traumojen hoidossa pakolaistyössä

Tutkielma tarkastelee musiikin, kielen ja trauman suhdetta psykoanalyysin teorian muodostuksessa ja käytännön psykoterapiatyön sovelluksissa. Tutkielmassa käsitellään erilaisia pelkojen ja traumojen muuntumisia musiikissa, äänissä ja psykoterapiassa teoreettisesta ja kliinisestä näkökulmasta. Tutkimuksen menetelmällisiä viitekehyksiä ovat hermeneuttinen fenomenologia ja psykoanalyysi. Aihetta lähestytään subjektiivisen kokemuksen lähtökohdista, miten kokemus äänistä ja ihmisistä psykoterapiassa voi trauman myötä muuttua. Aihetta käsitellään psykoanalyysin objektisuhdeteorioiden valossa, mutta myös yhteiskunnalliselta tasolta, miten pelot voivat vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen esimerkiksi tiedostamattomina fantasioina. Esimerkkeinä ovat historialliset tapahtumat, kuten sota, kidutus, väkivalta, poliittinen sorto ja pakolaisuus. Erityisesti tutkielma perehtyy vakavasti traumatisoituneiden pakolaisten, kuten kidutusten uhrien, psykoterapiaan ja traumoihin kirjoittajan aiemman tutkimuksen ja kliinisen kokemuksen pohjalta (Alanne 2010; 2013; 2014; 2019).

Trauman vaikutusta psykoterapiaan sekä transferenssin muotoutumiseen tulkitaan lisäksi modernin neurobiologisen tutkimuksen ja teorioiden valossa traumoista, äänistä, taiteesta ja musiikista. Tutkielma pyrkii avaamaan psykoanalyysin kliinisiä ja teoreettisia näkemyksiä liittyen erityisesti musiikkiin ja taiteeseen. Aiempia teorioita ja käsityksiä arvioidaan uuden kliinisen, aivo- ja teoreettisen tutkimuksen näkökulmista. Tutkielma asemoituu psykoanalyyttisen käsitteiden tutkimuksen ja soveltavan taiteiden tutkimuksen alueille painottuen kuitenkin niiden avaamien merkitysten tutkimiseen kliinisen psykoterapian kannalta. Lisäksi tutkitaan psykoanalyysin soveltamismahdollisuuksia pakolaisten ja maahanmuuttajien kanssa tehtävään työhön esimerkiksi toiminnallisten menetelmien ja taiteen yhteydessä. Tutkija on osallistunut aiemmin asiantuntijana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) PALOMA-projektiin ja ollut mukana kirjoittamassa Pakolaisten mielenterveyden tukeminen Suomessa -käsikirjaa (Castaneda ym. 2018). Tutkielma Transformations of fear and trauma through music in life and psychotherapy perustuu lokakuussa 2018 International Federation of Psychoanalytic Societies:n (IFPS) Forumissa Firenzessä Italiassa tutkijan pitämään vertaisarvioituun esitelmään, joka oli Benedetti-Conci palkintoehdokas.

Dosentti, kouluttajapsykoterapeutti Sami Alanne

Tiivistelmä

Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden psykoterapiassa musiikilliset kokemukset ja mielikuvat voivat tuoda esiin musiikin positiivisten vaikutusten, kuten rentoutuminen, rauhoittuminen ja tietoisuuden kasvamisen lisäksi pelkoa ja kauhua, jotka liittyvät traumaattisiin kokemuksiin. Väkivallan pelko ja traumaattiset kokemukset voivat siirtyä sukupolvelta toiselle musiikin ja äänien välityksellä, jolloin ne toimivat unohtamisen ja kieltämisen välineinä muistamisen sijasta. Sortavassa yhteiskunnassa musiikki ja taide voivat olla kuin päiväunelmia; kokonaan positiivisia äänellisiä kaikuja muistoista ilman syvällistä merkitystä ja menneisyyttä. Silloin musiikki voi toimia regressiivisenä ja defensiivisenä historian unohtamisen keinona. Terapiassa musiikki voi olla muuntuva kohde ja analyyttinen kolmas musiikillisissa assosiaatiossa, tiedostamattomissa fantasioissa ja mielikuvissa. Asiakkaiden kokemuksia voidaan ymmärtää elämän ääninä ja puheena psykoterapiassa sekä analysoida presentaationaalisina ruumiillisina ja myös representaationaalisina, symbolisena ja metaforisena, tietämisenä, musiikista ja traumoista.

Avainsanat: psykoanalyysi, musiikkipsykoterapia, fantasia, pakolaiset, kidutus, kulttuuri

 

Abstract

In psychotherapy of refugees and asylum seekers, musical experiences and imagery may arise fear and terror that relate to the traumatic experiences in addition to the positive relaxing, calming and awareness increasing effects of music. The fear of violence and the traumatic experiences of loss transfer over generation in music and sounds as a way of forgetting and denying instead of remembering. Under the oppressive society music and arts may be like daydreams; all positive reverberations of sounds without a deep meaning and past. Thus, music may work as a regressive and defensive means of forgetting the history. In therapy, music can be a transformational object and an analytic third in musical associations, phantasies, and imagery. Clients may be understood and analyzed according to presentational knowing of embodied experiences as well as representational symbolic and metaphoric knowing of music and trauma as sounds and speech of life in psychotherapy.

Keywords: psychoanalysis, music psychotherapy, fantasy, refugees, torture, culture

Sami Alanne: Transformations of fear and trauma through music in life and psychotherapy

Psykoanalyytikko-psykoterapeutti-psykoterapeuttikouluttajakoulutus 2017-2021

Yhteystiedot