Makuukammarin aaveita etsimässä – pienen lapsen uniongelmien hoitaminen varhaisen vuorovaikutuksen psykoterapiaprosessin sisällä

Varhaisen vuorovaikutuksen psykoterapia lähestyy vauvan ja pienen lapsen uniongelmaa integratiivisesti, erityisesti kehityspsykologisesta ja psykodynaamisesta näkökulmasta käsin. Tällöin univaikeuksiin tulee käytännön toimintamallien pohtimisen rinnalle vanhempien omien varhaisten hoivakokemusten ja –suhteiden, representaatioiden ja näiden ja nykyhetken välisten yhteyksien tutkiminen. Psykodynaamisesta näkökulmasta lapsen uniongelmien nähdään liittyvän vahvasti eriytymiskehityksen haasteisiin. Nukuttamistilanteita ja yöllisiä heräämisiä voi varjostaa vanhemman omaan menneisyyteen liittyvät ”aaveet”, jotka tuottavat erilaisia projektioita ja representaatioita suhteessa lapseen ja hankaloittavat vanhemman kykyä olla lapsen eriytymisen ja itsesäätelyn kehittymisen tukena. Kuvaan tässä työssä kahta varhaisen vuorovaikutuksen koulutuspsykoterapiaprosessia, joissa molemmissa tärkeäksi vuorovaikutushaasteiden tarkastelupinnaksi on noussut lapsen uni ja uniongelmat. Kuvaan sitä, miten vanhemman representaatioita ja omia varhaisia kokemuksia on päästy tutkimaan, ja sen myötä päästy löytämään helpotusta univaikeuksiin – niin vauvan kuin äidinkin – perheissä, joissa yleisesti käytössä olevien unikoulumallien toteuttaminen ei onnistunut tai tuntunut mahdolliselta.

Päivi Ronkainen: Makuukammarin aaveita etsimässä – pienen lapsen uniongelmien hoitaminen varhaisen vuorovaikutuksen psykoterapiaprosessin sisällä

Varhaisen vuorovaikutuksen psykoterapiakoulutus 2017 – 2021