Nuorten kokemuksia kognitiivisesta etäpsykoterapiasta: Mitä eroa on lähi- ja etätapaamisten välillä?

Tiivistelmä
Kognitiivisen psykoterapiakoulutuksen lopputyöni tarkoituksena on selvittää laadullisella haastattelututkimuksella nuoruusikäisten (16-18-vuotiaiden) asiakkaiden kokemuksia ja näkemyksiä etävideoyhteydellä toteutetusta kognitiivisesta koulutuspsykoterapiasta, johon sisältyi myös lähitapaamisia.
Haastattelin puolistrukturoidusti neljää koulutuspsykoterapia-asiakastani. Kolmen asiakkaan terapiat kestivät 20-24 kertaa ja yhden 68 kertaa. Tapaamiset olivat pääosin kertaviikkoisia. Kolmen asiakkaan kohdalla psykoterapia oli alkanut lähitapaamisilla ja yhden kohdalla lähitapaamisia oli vasta psykoterapian loppuvaiheessa. Etätapaamisiin siirtymisen syynä oli COVID-19-pandemian aikaiset rajoitukset. Litteroiduista haastatteluista tunnistin kahdeksan teemaa: preferenssi etä- ja lähitapaamisten välillä, etätapaamisten tekninen toteutus, tapaamisten yksityisyys (kuulevatko muut/kuinka vapaasti pystyy puhumaan asioista), COVID-19-pandemian aiheuttamat poikkeusolosuhteet, psykoterapian sovittaminen arkeen, turvallinen olo ja luottamus psykoterapiasuhteessa, muut vuorovaikutukselliset ilmiöt psykoterapiassa, etätapaamisten terapeuttiset vaikutukset.
Kaikki asiakkaat kokivat lähitapaamiset varsinkin psykoterapian alussa tärkeiksi luottamuksen muodostumisessa. He kokivat olennaiseksi sen, että he aistivat terapeutin koko olemuksen, katsekontaktin ja eleet. Kahden nuoren kokemuksissa etäpsykoterapiasta keskeisenä heikkoutena nousi esille se, että he kokivat jossain määrin vaikeaksi puhua herkistä aiheista ja ilmaista tunteitaan kotiympäristössä, varsinkin jos muita perheenjäseniä oli kotona. Yksi asiakkaista oli myös kokenut etätapaamisissa terapeutin todella olevan etäällä ja kykenemätön lohduttamaan tarvittaessa. Hyvänä puolena etäpsykoterapiassa kaikki kokivat sen, että siirtymiset vastaanoton ja kodin/koulun välillä jäivät pois.
Videovälitteisessä etäpsykoterapiassa terapeutin on hyvä lähitapaamisia enemmän olla tietoinen, ja mahdollisesti jopa korostaa, non-verbaalista viestintäänsä sekä aktiivisemmin kysyä asiakkaan kokemuksesta ja ilmeiden, eleiden, asennon merkityksestä. Ehkä vielä tärkeämpää etätapaamisilla kuin lähitapaamisilla on pyytää aktiivisesti asiakkaalta palautetta terapiasta ja vuorovaikutuksesta varsinkin, jos etäpsykoterapia on asiakkaalle uutta.

Emma Savilahti: Nuorten kokemuksia kognitiivisesta etäpsykoterapiasta: Mitä eroa on lähi- ja etätapaamisten välillä?

Kognitiivinen aikuisten yksilöpsykoterapian koulutusohjelma 2019-2022