Tanssi joka etsii tanssijaa -haitallisen vastavuoroisen asetelman näyttämöllistyminen KAT -koulutuspsykoterapiassa

Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan haitallisen vastavuoroisen asetelman näyttämöllistymistä ja tanssiinkutsuun vastaamista kognitiivis-analyyttisessa koulutuspsykoterapiassa. Opinnäytetyö on tapauskuvaus yhden rajatilatasoisen asiakkaan terapiaprosessista. Aineistona toimi 25 kerran koulutuspsykoterapian äänitallenteet ja terapeutin muistiinpanot tapaamisista. Aineistoa tarkasteltiin vastavuoroisen asetelman, vastatransferenssin ja projektiivisen identifikaation käsitteiden avulla kognitiivis-analyyttisen psykoterapian näkökulmasta. Aineistosta poimittiin tarkempaan tarkasteluun kohtia, joissa haitallinen vastavuoroinen asetelma ilmeni vuorovaikutuksessa. Erityistä huomiota kiinnitettiin asiakkaan epäonnistumista edeltäviin tapaamisiin ja terapeutin voimakkaita vastatunteita herättäneisiin kohtiin. Tuloksissa kävi ilmi, että tanssiinkutsuun vastaaminen estää muutosta ja vahvistaa ongelmallisiin toimintatapoihin turvautumista. Toisaalta tuloksissa oli nähtävissä, että asetelmien näyttämöllistyminen terapiasuhteessa on jossain määrin väistämätöntä sekä monimuotoista ja hienovaraista. Lopuksi tapaustutkimuksen pohjalta pohditaan miten haitallisen vastavuoroisen asetelman näyttämöllistymisen voi tunnistaa ja miten vastavuoroisen asetelman näyttämöllistyessä voisi toimia psykoterapeuttista muutosta mahdollistaen.

Jenny Julkunen: Tanssi joka etsii tanssijaa -haitallisen vastavuoroisen asetelman näyttämöllistyminen KAT -koulutuspsykoterapiassa 

Kognitiivis-analyyttinen yksilöpsykoterapian koulutusohjelma 2019-2022

Narsismi ja sijoittamiskohteena olo mentalisaatioteorian näkökulmasta

Narsismin problematiikka ilmenee vuorovaikutuksessa korostuneena itsetunnon kohottamispyrkimyksenä, pyrkimyksenä kokea itseriittoisuutta ja ei-tarvitsevuutta, sekä itseen ja toiseen kohdistuvana raivona ja mitätöintinä. Mentalisaatiolla taas tarkoitetaan ihmisen kykyä havaita mielen sisäisesti käyttäytymisen olevan yhteydessä intentionaalisiin mielentiloihin. Kun mentalisaation estyy, ihminen turvautuu esimentalisoiviin kokemisen tapoihin, jolloin omat ja toisten ajatukset ja tunteet koetaan tosina (psyykkinen ekvivalenssi), tai mielellinen todellisuus määrittyy merkittävästi ulkoisesta todellisuudesta (teleologinen moodi), tai ajatukset ja uskomukset ovat irrallaan autenttisesta itsen ja toisten subjektiivisesta kokemuksesta (pretend-moodi).

Mentalisaatioteoriaan pohjautuvan hoitomallin mukaan narsismin problematiikka ilmenee mentalisaatioon liittyen: a) kiintymyssuhteessa mentalisaation estymisenä, b) esimentalisoivien kokemisen tapojen esiintulona ja c) jatkuvana paineena sijoittaa narsistinen alien self itsen ulkopuolelle. Alien selfin sijoittaminen on suojautumisyritys kivuliaalta ja häpeää herättäviltä kokemuksilta itsen puutteellisuudesta ja kelpaamattomuudesta.

Tässä opinnäytetyössä selvitettiin, millaista esimentalisoivaa puheentapaa oletettavasti narsismin problematiikasta kärsivä asiakas käytti, ja millaisia esimentalisaatiomoodeja puheesta oli tunnistettavissa. Lisäksi tarkasteltiin, miten alien selfin projektio ja projektiivinen identifikaatio näyttäytyivät terapeuttisessa vuorovaikutuksessa. Aineistona käytettiin yhden asiakastapauksen terapiaistuntojen litteraatioita. Analyysimenetelmänä oli teorialähtöinen sisällönanalyysi.

Opinnäytteen tulosten mukaan asiakkaan puheentavasta on tunnistettavissa useita hoitomallin kuvaamia psyykkisen ekvivalenssin, teleologisen moodin ja pretend-moodin kokemisentapoja. Lisäksi opinnäytetyössä havaittiin vuorovaikutuskuvioita, joissa oli nähtävissä narsismin problematiikkaa ilmentävää alien selfin sijoittamista terapeuttiin sekä terapeutin projektiivista identifikaatiota.

Mentalisaatioteorian mukaan alien selfin sijoittaminen toiseen syntyy todellisesta ja epätoivoisesta tarpeesta säilyttää itsekokemuksen jatkuvuus ja sitä kautta varmistaa itsen säilyminen. On tärkeää, että empiirisesti pyritään tunnistamaan esimentalisaatiomoodeja, ja miltä alien selfin sijoittaminen näyttää terapiavuorovaikutuksessa, sekä miten sen kohteena olevan terapeutin kokemusmaailma hahmottuu.

Elina Marttinen: “Pitäiskö mun ihailla vai vihata?” Narsismi ja sijoittamiskohteena olo mentalisaatioteorian näkökulmasta

Integratiivisen psykoterapian koulutusohjelma 2018-2021