Virtuaalimaailma – Nuoruusiän kehitystä edistäviä ja haittaavia puolia

Opinnäytetyössä tarkasteltiin kirjallisuuskatsauksena virtuaalimaailmaan ja erityisesti pelimaailmaan liittyviä näkökohtia nuoruusiän kehityksen kannalta hyödyntäen esimerkkeinä vinjettejä nuoren aikuisen psykoterapiasta. Työssä keskityttiin tarkastelemaan identiteettikokeiluja, ruumiillisuutta sekä erilaisia suojautumisentapoja ja avoimen ja suljetun systeemin ilmiöitä kuten transitionaalitilaa, dissosiaatiota, riippuvuuksia ja omnipotenssia.

Psyykkisten rakenteiden eroilla saattaa olla merkitystä siinä, miksi joidenkin kohdalla virtuaalimaailmasta tulee keskeisempi osa elämää kuin toisilla, sekä siinä miksi joillakin se voi toimia kehityksen palveluksessa ja toisilla johtaa kehityksellisiin umpikujiin. Kokemusten laajentaminen muuhun elämään ja jakaminen kuvautuivat oleellisina.

 

Anna Kimpimäki: Virtuaalimaailma – Nuoruusiän kehitystä edistäviä ja haittaavia puolia

Psykodynaaminen nuorten yksilöpsykoterapiakoulutus 2019-2022

Syötättää – tapaustutkimus mielen ja ruumiin dissosiaatiosta

Tämän kvalitatiivisen tapaustutkimuksen tarkoituksena oli tutkia ruumiin ja mielen dissosiaatiota. Tarkastelun kohteena oli ahmintahäiriöisen potilaan kolme kertaa viikossa tapahtunut psykoanalyysi. Keskeisinä tutkimuskysymyksinä tarkasteltiin ruumiin ja mielen dissosiaation ilmenemistä tapauksessa, yhteyden rakentumista ruumiin ja mielen välille sekä ahmintakohtauksien symbolisoitumista vaiheittain psykoanalyysin edetessä.

Tutkimusaineiston muodostivat muistiinpanot potilashoidosta, työnohjauksesta ja psykoterapeutin omista ajatuksista hoidon ajalta sekä Riccardo Lombardin teoria ruumiillisuudesta sekä ruumiin ja mielen dissosiaatiosta. Aineiston analysointimenetelminä käytettiin fenomenologista analyysia ja teoriaohjaavaa sisällönanalyysia.

Ruumiin ja mielen dissosiaatio näyttäytyi potilaan elämässä muun muassa kohtauksittain ilmenneenä ruoan ahmintana, rankkoina dieetteinä sekä vierauden ja yhteydettömyyden tunnelmina unissa. Psykoanalyysisuhdetta sävytti symbolisoitumattoman mielen aineksen kokeminen ruumiillisina tuntemuksina, affekteina, niin potilaan sisäisessä maailmassa kuin vastatransferenssissa. Lombardin kuvaama kolmiportainen sisäisen kasvun tie näyttäytyi psykoanalyysiprosessissa. Potilaan sisäisen näkemisen voiman (visual power) äärellä hoidollisia elementtejä olivat maternaalinen reverie sekä holding- ja container-funktiot, jotka sävyttivät matkaa kohti symbolisaatiota ja ruumiin ja mielen yhteyttä. Keskeistä oli myös psykoanalyyttisen suhteen painotus vertikaaliseen syvyyssuuntaan, jotta koko psykoanalyttinen tila oli potilaan käytössä hänen luodessaan suhdetta itseensä ja omaan ruumiiseensa. Näkemisen voiman herättyä seurasi tunne (emotion) ja mentaalinen kasvu (mental growth). Analyysiprosessin edetessä läpieläminen ja tunteiden äärelle pysähtyminen mahdollistui, affektit saivat symbolista muotoa ja mentaalinen kasvu näkyi potilaan elämässä muun muassa luovuutena ja uudenlaisena rohkeutena ihmissuhteissa.

Elina Vesterinen: Syötättää – tapaustutkimus mielen ja ruumiin dissosiaatiosta

Psykoterapeutti-psykoanalyytikko-kouluttajapsykoterapeuttikoulutus TSHYAN 2017-2021