”Jos mä oon oikee” Psykodynaamisen nuorten yksilöpsykoterapian opinnäytetyö tapauskuvauksena

Tässä opinnäytteessä tarkastellaan yhden nuoren kaksi vuotta kestänyttä koulutuspsykoterapiaprosessia. Peilaan koulutushoidossa esiin tulleita ilmiöitä psykoanalyyttisen teorian kautta. Koulutushoitoprosessissa vaille riittävää peilausta ja kannattelua jäänyt nuori kipuilee nuoruuden kehitystehtävistä selviytymisen kanssa monin eri tavoin. Keskeisiä teemoja koulutushoidossa olivat oman sukupuoli-identiteetin ja seksuaalisuuden haltuun ottaminen, vanhemmista irrottautuminen ja oman itsenäisen ajattelun löytyminen sekä kehitystä palvelevien vertaissuhteiden rakentuminen. Monet itsetuhoisuuden muodot olivat paljon esillä koulutushoidon aikana. Työn nimi; ”jos mä oon oikee” tulee artisti Sannin kappaleesta, jossa laulaja pohtii omaa kokemustaan katoamisesta ja haihtumisesta. Epätodellinen, dissosiatiivinen kokemus oli läsnä läpi terapiaprosessin.

Inkeri Hallamaa ”Jos mä oon oikee” Psykodynaamisen nuorten yksilöpsykoterapian opinnäytetyö tapauskuvauksena.

Psykodynaaminen nuorten yksilöpsykoterapian koulutus 2020-2023

Syömishäiriöön liittyvien kehityksellisten näkökulmien pohdintoja

Tarkastelen tutkielmassani nuoruusikäisen vakavaa syömishäiriötä psykoanalyyttisen teorian näkökulmasta. Etenen kirjoitelmassani kehityksen mukaisesti alkaen varhaisesta vuorovaikutuksesta päättyen nuoruusikään. Tarkastelen niitä haasteita, joita syömishäiriönuori on mahdollisesti kohdannut ennen nuoruusikää ja tullut siltä osin psyykkisesti heikommin varustautuneena kehitysvaiheeseen, jota nimitämme paitsi toiseksi mahdollisuudeksi, mutta myös vaiheeksi, jossa oma ruumis, tunne-elämä ja suhteet muuttuvat. Näyttäytyy, että näillä nuorilla ei ole ollut riittävän hyvää äitiä kehityksensä tukena eikä oman ruumiin omistajuus ole syystä tai toisesta onnistunut. Myöskään latenssi-iässä mieli ei ole rakentunut omaksi, vaan täyttynyt enemmän älyllisillä taidoilla ja muiden miellyttämisellä. Nuoruusikään tultaessa omat ratkaisemattomat kysymykset ovat tulleet liian uhkaaviksi ja nuori on joutunut siirtämään ne pakonomaiseen syömisen ajatteluun ja kontrolliin, joilla koittaa nyt suojautua nuoruusiän kehitykseltä.

Emmi Salo: Syömishäiriöön liittyvien kehityksellisten näkökulmien pohdintoja

Psykodynaaminen nuorten yksilöpsykoterapeuttikoulutus 2019-2022

”Hällä väliä” -ajatuksesta häpeän ilmaisuun – miten suhtautuminen omiin tunteisiin ja syömishäiriöoireisiin muuttuu lyhytterapiassa?

Psykoterapiassa syömishäiriöoireisilla asiakkailla ilmenee usein tunteiden säätelyn ja ilmaisun haasteita. Haastaviksi koettuja tunteita voi olla vaikea kestää, jolloin niitä pyritään kontrolloimaan esimerkiksi välttelemällä. Terapian tavoitteena voidaan nähdä mentalisaatiokyvyn tai tunteiden käsittelykeinojen kehittyminen niin, että asiakkaan olisi mahdollista toimia tunteidensa suhteen toisin. Tutkin tässä opinnäytetyössäni sitä, miten asiakkaan suhtautuminen tunteisiinsa ja syömishäiriöoireiluunsa muuttuu lyhytterapian aikana.  Spesifimmin tarkastelen analyysissäni mentalisaatioon ohjaavan intervention ja terapiasuhteen merkitystä myönteisessä muutoksessa.

Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena. Tutkimusaineistona oli nuoren naisen lyhytterapiaprosessi, joka koostui 13 terapiaistunnosta. Terapian alkuvaiheessa viidennellä istunnolla terapeutti toteutti intervention, jonka tarkoitus oli lisätä asiakkaan mentalisaatiota omia tunnekokemuksiaan kohtaan. Analyysin kohteeksi valikoitui viideltä istunnolta litteroituja otteita, joissa asiakas kuvaa omaa suhdetta tunteisiinsa tai syömishäiriöoireilua ja näihin liittyviä kokemuksia. Suhdetta omiin tunteisiin tarkasteltiin mentalisaation ja tunnekeskeisen työskentelyn käsitteiden kautta. Fokuksessa oli myös terapiasuhteen tarkastelu, jonka nähtiin olevan oleellinen tekijä muutoksen mahdollistajana.

Tekstianalyysissä näkyy muutos tunteiden välttämisestä tunteiden ilmaisemiseen. Sekä tunteisiin ohjaava interventio että terapiasuhdetekijät näyttivät lisäävän asiakkaan mentalisoivaan puhetta. Tämän voidaan arvioida mahdollistaneen muutosta. Lisääntyvän mentalisaation myötä tunteet näyttäytyivät asiakkaalle siedettävämpinä, jolloin niiden tietoinen käsittely mahdollistui. Asiakkaan relationaalisiin tarpeisiin liittyvä häpeän tunne voitiin liittää vahvasti syömishäiriöoireiluun. Kun asiakas loi terapiaprosessissa suhdetta mieleensä mentalisoivassa työskentelyssä, suhde tunteisiin tuli omistettavammaksi ja syömishäiriöoireilu väheni.

Marleena Alho: ”Hällä väliä” -ajatuksesta häpeän ilmaisuun – Miten suhtautuminen omiin tunteisiin ja syömishäiriöoireisiin muuttuu lyhytterapiassa?

Integratiivinen aikuisten ja nuorten yksilöpsykoterapian koulutusohjelma 2018-2021