Avainsana: tapaustutkimus

Julkaistu

Toipuminen vastavuoroisessa suhteessa

Opinnäytetyö koostuu pitkän psykoterapiaprosessin kuvauksesta. Prosessissa tapahtuvaa muutosta kuvataan vaiheittain tarkastellen muutosta assimilaatiomallin sekä kognitiivis-analyyttisen psykoterapian jäsentämisen avulla.

Tapauskuvauksessa tuodaan esille psykoterapiaprosessi traumaattisen potilaan hoidossa, jossa tutkitaan, minkälaisia muutoksia potilaan itseilmaisussa tapahtuu vastavuoroisessa suhteessa.

Tutkimuskysymykseksi nousi minkälaisia sanallisia ongelmallisia kuvauksia potilas toi esille yksinjäämisestä elämänsä aikana ja traumakokemuksien yhteydessä sekä, miten nämä vastavuoroisessa suhteessa terapian aikana muuttuivat.

Tapaustutkimuksessa vastavuoroisten asetelmien havainnointi, tutkiminen ja tunnistaminen yhteistyössä potilaan kanssa auttoivat häntä tuomaan esille mielen, kehollisuuden, yksilölliset tarpeet, toiveet ja pulmat, jotka psykoterapiaprosessissa jäsentyivät ja integroituivat. Potilaalle syntyi terapiasuhteessa realistisempi ja hyväksyvämpi kuva itsestä vastavuoroisuuden avulla.

Marja Nieminen: Yksinjäämisen kauhu – toipuminen vastavuoroisessa suhteessa

Kognitiivis-analyyttinen aikuisten yksilöpsykoterapian koulutusohjelma 2019-2022

Julkaistu

Terveen aikuisen moodin ja haavoittuvan lapsen moodin välisen yhteyden syntyminen ja vahvistuminen – tapaustutkimus yhteyden merkityksistä ja vaikutuksista

Skeematerapian painopiste on nykyään vahvasti moodityöskentelyssä. Young, Klosko ja Weishaar (2012) ovat nimenneet moodityöskentelyn vaiheiksi moodien tunnistamisen ja nimeämisen, moodien alkuperän tutkimisen ja aiemman tarpeellisuuden tunnistamisen, maladaptiivisten moodien kytkemisen ajankohtaisiin ongelmiin ja oireisiin, moodin muuttamisen tai luopumisen hyötyjen kartoittamisen, kosketuksen luomisen haavoittuvaan lapseen, vuoropuhelun moodien välillä ja moodityöskentelyn yleistymisen terapian ulkopuolelle. Opinnäytetyössä tarkasteltiin tapaustutkimuksen avulla potilaan terveen aikuisen moodin ja haavoittuvan lapsen moodin välille skeematerapeuttisen terapiaprosessin aikana syntyvää ja vahvistuvaa yhteyttä sekä yhteyden merkitystä ja vaikutusta hänen elämässään. Prosessia tarkasteltiin litteroidun aineiston avulla. Potilaan kerrontaa kuvattiin kronologisessa järjestyksessä, jotta moodien välisen yhteyden syntymisen ja vahvistumisen vaiheista syntyisi looginen, tarinanomainen prosessi. Potilas tunnisti terapian alussa itsessään terveen aikuisen ja haavoittuvan lapsen moodit, mutta ne olivat potilaan kerronnassa vielä erillisiä ja hänen oli vaikea tavoittaa omia tarpeitaan ja tunteitaan. Esteeksi näyttivät nousevan haitallisten selviytymismoodien aktivoituminen. Potilas alkoi terapian edetessä tavoittaa omaa haavoittuvuuttaan sekä löytää terveen aikuisen tapoja auttaa itseään haitallisten selviytymismoodien sijaan. Terveen aikuisen ja haavoittuvan lapsen moodien välille alkoi syntyä vuorovaikutusta ja potilaan kuvaama ”yhteyden tunne” etenkin tietyn mielikuvaharjoituksen kautta. Mielikuvaharjoituksessa potilas tavoitti ensi kertaa kokemuksellisesti terveen aikuisen moodin haavoittuvan lapsen auttajana vaikeassa tilanteessa sekä haavoittuvan lapsen luottamuksen tätä moodia kohtaan. Yhteyden merkitys ja vaikutus potilaan elämässä näkyivät monilla osa-alueilla omien tarpeiden ja tunteiden parempana huomioimisena, haitallisten selviytymismoodien vähentymisenä ja terveen aikuisen moodin mukaisen toiminnan vahvistumisena.

Henna Honkanen: Terveen aikuisen moodin ja haavoittuvan lapsen moodin välisen yhteyden syntyminen ja vahvistuminen – tapaustutkimus yhteyden merkityksistä ja vaikutuksista

Kognitiivinen aikuisten yksilöpsykoterapian koulutusohjelma 2019-2022