Kontekstuaalisen skeematerapian menetelmät toistuvan uupumuksen hoidossa

Opinnäytetyössä tarkastellaan, mitä kognitiivisen psykoterapian menetelmiä voidaan käyttää työ- tai opiskelu-uupumuksen hoidossa. Erityisesti huomio on ollut niin sanottujen kolmannen aallon menetelmien soveltamisessa opiskelijan toistuvan uupumuksen hoidossa. Tutkimusten mukaan haitalliset skeemat ja niihin vastaavat toimimattomat selviytymiskeinot voivat tuottaa työuupumusta lisääviä toimintamalleja. Haitallisten skeemojen ohjaamien toimimattomien toimintamallien jäsentäminen on tärkeä osa toistuvan työuupumuksen hoidon alkua. Uudenlaisen jaksamista tukevan toimintamallin käyttöönotto voi olla kuitenkin haastavaa ja siihen eivät perinteiset skeematerapian menetelmät ole välttämättä riittävät erityisesti toistuvan työuupumuksen kohdalla. Viime aikoina työuupumuksen hoidon tutkiminen on suuntautunut psykologisten prosessilähtöisten menetelmien vaikuttavuuteen. Psykologisista prosesseista mindfulness- ja hyväksyntätaitojen lisäämisellä sekä arvopohjaisella työskentelyllä on erityisesti havaittu olevan merkitystä työuupumuksen hoidossa. Psykologisen joustavuuden lisääminen näiden prosessien kautta tuntuu olevan yksi tärkeä tekijä työuupumuksen hoidossa. Kontekstuaalisen skeematerapian menetelmät ovat lupaavia työuupumuksen hoidossa, koska niissä yhdistetään kolmannen aallon menetelmiä skeematerapiaan. Tutkimustieto aiheesta on kuitenkin vielä niukkaa.

Opinnäytetyö on tapausselostus, jonka aineistona ovat olleet koulutusterapia-asiakkaan nauhoitetut käynnit, piirretyt jäsennykset ja skeemamoodikyselyn SMI-kyselyn (Schema Mode Inventory) tulokset. Aineiston analyysissä on sovellettu teorialähtöisen sisältöanalyysin menetelmiä. Tapausselostuksen tulosten mukaan kontekstuaalisen skeematerapian menetelmät soveltuvat toistuvan uupumuksen hoitamiseen erityisesti sen osalta, että ne lisäävät mooditietoisuutta ja haastavat rikkomaan uupumuksen toimintamallia sekä ohjaavat muuttamaan toimintaa kohti hyvinvointia ja omien arvojen suuntautuneesti. Lisääntyneestä mooditietoisuudesta käsin opittua uupumuksen toimintamallia voi haastaa ja muuttaa omaa käyttäytymistään sekä vahvistaa toimivan aikuisen roolia. Psykologista joustavuutta lisäävät menetelmät auttoivat asiakasta pohtimaan, voisiko riittämättömyyden tunteita hyväksyä ja sitoutua enemmän omien arvojen mukaiseen toimintaan sekä muuttamaan suhtautumista ajatuksiin.

Uupumuksen toimintamallista irti päästäminen voi olla vaikeaa toistuvan uupumuksen kohdalla ja perinteisen skeematerapian menetelmät eivät välttämättä ole silloin riittävät. Näyttää siltä, että tällöin hoidossa on hyvä käyttää integroiden niitä kognitiivisen psykoterapian kolmannen aallon menetelmiä, mitkä lisäävät mooditietoisuutta, hyväksyntää, tietoisuustaitoja ja arvojen mukaiseen toimintaan sitoutumista. Kontekstuaalisen skeematerapian menetelmiä uupumuksen hoidossa ei ole vielä tutkittu paljon ja olisi hyvä saada lisää kuvausta siitä, mitä uutta tämä terapiamuoto tuo uupumuksen hoitoon.

Hanna Heinonen: Kontekstuaalisen skeematerapian menetelmät toistuvan uupumuksen hoidossa

Kognitiivis-integratiivinen aikuisten yksilöpsykoterapian koulutusohjelma 2018-2023

Miten KIT-psykoterapiaopintojen koetaan vaikuttavan psykoterapeutin omaan hyvinvointiin ja jaksamiseen?

Opinnäytetyöni tavoitteena oli tutkia KIT psykoterapiaopintojen vaikuttavuutta opiskelijoiden omaan koettuun hyvinvointiin ja työssä jaksamiseen toimiessaan psykoterapeuttina. Yhtenä näkökulmana oli itsetietoisuuden lisääminen ja itsehoidon aktivoituminen jaksamisen tukikeinoina.  Opinnäytetyön alussa on taustatietoa psykoterapeuttien tutkitusta työuupumuksesta ja aiemman teoriatiedon koontia jaksamista haastavista sekä edistävistä tekijöistä. Myös KIT taustaa on hieman avattu. Varsinaisessa tutkimusosiossa esitellään tulokset. Tutkimus toteutettiin haastattelemalla psykoterapia opiskelijoita toiseksi viimeisenä lukukautena. Näiden haastattelujen pohjalta KIT psykoterapiaopintojen koetaan melko hyvin tukevan psykoterapeutin omaa hyvinvointia, koska koulutuksen koetaan kehittävän keinoja juuri itsetuntemuksen vahvistamiseksi ja avaavan näkökulmia oman hyvinvoinnin tukemiseksi – niin itse luentojen, työnohjauksen kuin myös vertaistuen kautta. Myös toiveita syvemmästä keskittymisestä suoraan psykoterapeutin omaan jaksamiseen nostettiin esille.

 

Minna Virtanen: Miten kit-psykoterapiaopintojen koetaan vaikuttavan psykoterapeutin omaan hyvinvointiin ja jaksamiseen?

Kognitiivis-integratiivinen aikuisten yksilöpsykoterapian koulutusohjelma 2020-2023

Tunnetartunta psykoterapiassa

Katsauksessa kuvataan, mistä tunnetartunnassa on kysymys ja millaisia vaikutuksia se voi psykoterapiassa tuottaa. Tunnetartunta liittyy emotionaalisen empatian ilmiöön ja sitä pidetään empatiakykyyn liittyvänä välttämättömänä, automaattisena komponenttina, jota kognitiivinen empatia olennaisesti täydentää. Tunnetartunta käsitetään jaettujen tunteiden olotilaksi ja se perustuu ihmisen taipumukseen jäljitellä muita ja synkronoitua toisiin sensorisesti, motorisesti ja affektiivisesti.

Tunnetartunnasta voidaan katsoa olevan psykoterapeutin työssä sekä hyötyä että haittaa. Tunnetartunnan mahdollistama empatia on psykoterapeutille välttämätön kyky, joka tekee mahdolliseksi eläytymisen asiakkaiden kokemuksiin. Tiedostamattomalla empatialla ja tunnetartunnalla voi olla terapeuttiin kuitenkin voimakas emotionaalinen ja somaattinen vaikutus ja johtaa vähitellen pitkittyneeseen stressiin ja uupumustilaan. Tästä puolestaan voi seurata psykoterapeuttien henkisten voimavarojen ehtymisen lisäksi epätoivottuja seurauksia asiakasnäkökulmasta. Jokaisen psykoterapeutin olisikin tärkeää tuntea tunnetartunnan ja tiedostamattoman empatian ilmiötä ja oppia keinoja ennaltaehkäisemään ja purkamaan osaltaan sen kuormitusvaikutuksia kehotietoisuuden ja tietoisen läsnäolon taitojen kautta.

Anna Peltola: Tunnetartunta psykoterapiassa 

Kognitiivis-integratiivinen aikuisten yksilöpsykoterapia 2018-2021