Kurssikerta 6 – Opettajan kengissä

Juuri kun olemme päässeet vauhtiin kurssi lähenee jo loppuaan! Vielä on kuitenkin kaksi kurssikertaa täynnä asiaa ja tällä, kuudennella kurssikerralla opettelimme yhden erittäin olennaisen taidon paikkatieto-ohjelmien maailmassa: kohteiden lisääminen kartalle koordinaatteihin sidottuina. Pohjustuksena toimi pieni ryhmätyö GIS-labran ulkopuolella (yök!), jota varten saimme GPS-laitteen ohjaajaltamme. Tarkoituksena oli ottaa vähintään kymmenen samaan teemaan kuuluvan kohteen koordinaattitiedot ylös. Valitsimme teemaksemme bussipysäkit ja kiersimmekin vajaan tunnin ajan koleassa loskasäässä lähialueiden pysäkkejä keräten sijainti- ja ominaisuustietoa. Harjoituksen päätteeksi palasimme turvallisen tunkkaiseen luokkahuoneeseen koodaamaan koordinaatit Excelin kautta MapInfon pistekohteiksi.

Kurssikerran toinen tärkeä oppimistavoite oli oppia etsimään internetistä tietoa, jota voisi hyödyntää paikkatieto-ohjelmassa. Saimme valmiita linkkejä, joista kuka tahansa internetin käyttäjä voisi hakea tietoa viimeisimmistä luonnonhasardeista sijanteineen. Näihin hasardeihin lukeutuivat maanjäristykset, tulivuorenpurkaukset ja meteoriittien putoamiset. Päätin tehdä kolme karttaa maanjäristyksistä, koska niistä on selkeästi eniten havaintoja ja pidän aihetta siksi kiinnostavimpana tutkia. Tutkimuksen tekeminen ei kuitenkaan varsinaisesti ole kurssikerran teemana, vaan opetusmateriaalin tuottaminen.

Tutkittavaksi aikaväliksi valitsin ajan vuodesta 1980 nykyhetkeen ja esitettäväksi aiheeksi maanjäristykset, jotka ovat voimakkuudeltaan vähintään 5,0 magnitudia Richterin asteikolla. Ensimmäisessä kartassa tarkkailussa ovat järistykset väliltä 5,0 – 5,9 magnitudia, toisessa 6,0 – 6,9 ja kolmannessa vähintään seitsemän magnitudin järistykset. En voinut vastustaa pientä karttanörttiä itsessäni, joten tein neljännenkin kartan jossa kaikki kolme luokkaa ovat esitetty samassa karttaesityksessä.

maanjäristykset_5_3

Kuva 1. Kartalla esitetty maanjäristykset, jotka ovat voimakkuudeltaan vähintään 5,0 magnitudia Richterin asteikolla. Mannerlaattojen rajat erottuvat hämmästyttävän tarkkarajaisina!

maanjäristykset_6_3

Kuva 2. Vähintään 6,0 magnitudin järistykset aikavälillä 1980-2014. Edelliseen kuvaan verrattuna Atlantin ja Intian valtameren keskiselänteet ovat vain pinnistellen erotettavissa.

maanjäristykset_7_3

Kuva 3. Voimakkaimmat, vähintään 7,0 magnitudin järistykset vuodesta 1980 tähän päivään. Tyynenmeren tulirengas erottuu aktiivisimpana alueena.

maanjäristykset_kaikki_3

Kuva 4. Kolme edellistä karttaa yhdistävä karttaesitys.

Saamamme pohjakartan värimaailma oli hyvin nykyisestä poikkeava, se oli niin tumma, etten voinut olla muokkaamatta sävyjä vaaleammiksi, karttakirjamaisemmiksi. Asteverkko oli aluksi kaikkien tasojen päällä, mutta jätin sen mannerten alle, jottei kartasta tulisi liian sekava. Tällaisen valinnan tein, koska mielestäni oppilaiden on tärkeämpi erottaa maat, joiden alueella maanjäristyksiä on paljon kuin osata kertoa, että millä leveys- tai pituuspiireillä niitä esiintyy (ei korrelaatiota). Etelämantereen ja Grönlannin värjäsin visuaalisista syistä ja Suomen värjäsin erottumaan paremmin, mutta jos kartta tulisi esimerkiksi lukion oppikirjaan, jättäisin tämän vaiheen tekemättä, sillä sen ikäiset osaavat varmasti jo paikantaa Suomen ilmankin. Toivottavasti!

Hieman harhaanjohtavaa on se, että aktiivisimmilla alueilla järistykset menevät moninkertaisesti päällekkäin, vaikkei se näy kartassa (kuva 1 ja 4). Onneksi hajontaa on hieman, jolloin järistysten runsaus erottuu kuitenkin jollain tasolla. Samasta aiheesta löytyy hyvin paljon kuvia internetistä, vertailun vuoksi valitsin niistä yhden, jonka toteutustapa ja aineisto ovat hyvin pitkälle samanlaiset kuin minulla.

Earthquakes

Kuva 5. Internetistä poimimani kuva, jota voi verrata kuvaan 4.

Vaikka kartta näyttää hyvin erilaiselta väriensä puolesta, on se sisällöltään hyvin samankaltainen kuin kuva 4. Kirkkaat kohteet erottuvat hyvin tummasta taustasta ja punertavat eli voimakkaimmat järistyskeskukset erottuvat paremmin kuin omassa kartassani kelta-puna-väriskaalansa ansiosta. Ensimmäisenä tästä värimaailmasta tulee kuitenkin mieleeni kartat, joissa kuvataan valosaasteen määrää. Joistain piirteistä pidän tässä enemmän kuin omissani, toisista vähemmän. Järistykset kuitenkin sijoittuvat lähes identtisesti kuten omissa kartoissanikin (ja kymmenissä muissa kuvahaulla löytämissäni!), eli voin pitää luomaani karttaa luotettavana.

Kartan kohderyhmä on hyvä ottaa huomioon monestakin syystä. Esimerkiksi logaritminen asteikko olisi tarpeen mukaan syytä selittää ja myös huomata havaintoja dramaattinen väheneminen, kun tutkitaan voimakkaampia järistyksiä, havainnot suunnilleen kymmenkertaistuvat, kun asteikolla siirrytään yksi luku pienempään päin. Richterin asteikko lienee monille tuttu, mutta sitäkin harvempi osaa selittää sen oikein: tulee siis varmistua siitä, että lukija ymmärtää, ettei järistyksen voimakkuus ole suoraan verrannollinen sen tuhovoimaan ihmisen näkökulmasta (vrt. Mercallin asteikko).

Kartta 1 tuo erinomaisesti esiin mannerlaattojen rajat, joten laattatektoniikkaa sekä mannerlaattojen rajojen ja maanjäristysten välistä yhteyttä olisi helppo havainnollistaa niiden avulla. Rauhalliset kilpialueet erottuvat laajoina, koskemattoman näköisinä pintoina ja myös Suomen seismisesti rauhalliset olosuhteet on helppo huomata kartalta. Tulivuoret sijaitsevat alueilla, joilla esiintyy myös maanjäristyksiä, joten nämä kaksi on helppo esittää samallakin kartalla ja se on siinä mielessä hyvinkin toimiva ratkaisu, että siten myös keskenään erilaiset mannerlaattojen liitoskohdat näkisi helposti kartalta. Helppoa olisi myös opettaa, että kuinka paljon ihmisiä elää seismisesti aktiivisilla, riskialttiilla alueilla, jos tueksi ottaisi väestön jakautumisen maapallon eri alueilla. Sama pätee myös tsunameihin: tapaninpäivän 2004 tsunami lienii edelleen sukupolvemme tunnetuin maanjäristyksestä aiheutunut luonnonkatastrofi. Vertailemalla kuvia 1-3 toisiinsa, huomataan, että esimerkiksi Atlantin keskiselänteellä voimakkaita järistyksiä ei juurikaan esiinny ja voimakkaimmat järistykset ovat keskittyneet tietyille alueille. Alueille, joilla on myös nuoria vuorijonoja ja/tai paljon tulivuoria.

Jälkeenpäin mietittyäni, olisin kaivannut enemmän haasteita ja ongelmanratkaisua, sillä valitsin kenties helpoimman aiheen valittavissa olevista vaihtoehdoista. Työtä toki riitti, mutta se oli lähinnä aivotonta rinse and repeat -hommailua suurelta osin. Suurimmat ongelmat eivät oikeastaan edes liittyneet tiedonhakuun, vaan teknisiin ongelmiin. Ilkka Saarinen kirjoittaa blogissaan: “Harjoituksen vaikeimman vaiheen muodosti yllättäen aineiston siirtäminen tietojenkäsittelyohjelmaan; yleistoimivuudeltaan mainio Excel kaatuu ajoittain omaan näppäryyteensä kuten automaattisiin solupäivityksiin, jolloin pisteitä (.) sisältävä aineisto (esim. yksittäisten hasardien desimaaleja sisältävät koordinaattitiedot) muuntuu ohjelmassa päivämääriksi ja tuhoten solujen informaatiosisällön.”

Jos nyt saisin samanlaisen tehtävänannon, tekisin kuvan 1 uudestaan sellaisenaan, kuvan 4 neljällä luokkajaolla (>8,0 mag järistykset omana luokkanaan) sekä kartan tulivuorista ja maanjäristyksistä samalla kartalla.

Kaiken kaikkiaan olen tyytyväinen kaikkiin karttoihin, voin nukkua yöni rauhassa. Hiottavaa löytyy aina, on vain osattava olla omistamatta liikaa aikaa karttaharjoituksiin ja keskittyä pohdintaan. Kartoillani pystyisi mielestäni esittämään asiat eteenpäin opetustarkoituksessa vaadittavalla tasolla. Ne ovat visuaalisesti helppolukuisia ja ainakin mielyttävät omaa silmääni. Pitäisi kuitenkin olla tyytyväinen lopputulokseen, sillä sain aikaan mielestäni hyvälaatuisia karttoja vain tunneissa. Karttoja, jotka voisin nähdä vaikkapa lukion oppikirjassa, jos hioisin niitä vielä. Mahtava tunne!

 

Lähteet:

Maanjäristystietokanta (2014). <http://quake.geo.berkeley.edu/anss/catalog-search.html> luettu 17.2.2014

Saarinen, I. (2014). REIPPAILUA ENNEN LOPPUKIRIÄ. <https://blogs.helsinki.fi/ilkkasaa/2014/02/18/reippailua-ennen-loppukiria/> 19.2.2014

World sites atlas (2008). <http://www.sitesatlas.com/custom/Earthquakes.gif> luettu 17.2.2014

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *