Mistä RaMePOC-tutkimushankkeessa on kyse?

Tutkimushanke “Rasismi, mielenterveys ja POC-nuoret” (RaMePOC) tutkii rasismin ja mielenterveyden kytköksiä, keskittyen erityisesti POC-nuoriin (eng. young people of colour). Tutkimuksen teoreettisena lähestymistapana käytetään feminististä jälkikoloniaalista ja kriittistä rodullistamisen teoriaa (critical race theory, CRT) tutkittaessa kriittisesti mielenterveystyön politiikkaa ja käytäntöjä sekä niiden vaikutuksia POC-nuorten elämään Suomessa ja Isossa-Britanniassa.

Toistaiseksi rasismia ja mielenterveyttä koskeva akateeminen, yhteiskuntatieteellinen tutkimus ja tieto mielenterveystyöstä, jossa huomioidaan ja ymmärretään millaisia seurauksia rasismilla voi olla mielenterveyteen, on ollut Suomessa melko vähäistä. Täyttääkseen tätä tutkimuksellista aukkoa, RaMePOC-hankkeessa tuotetaan tutkimusaineistoa Suomessa ja Iso-Britanniassa, sisältäen dokumenttiaineistoa ja tilastoja, etnografisia havaintoja nuorten mielenterveystyön kentältä sekä haastatteluja mielenterveystyön ammattilaisten ja POC-nuorten kanssa.

Tutkimusaineisto analysoidaan psykopoliittisesti, mikä tarkoittaa yhteiskunnallisen ilmapiirin ja yksilöiden mielenterveyteen liittyvien kokemusten välisen dynamiikan ymmärtämistä. Tämä lähestymistapa laajentaa yksilökeskeistä mielenterveyden ajattelua kiinnittämällä huomiota niihin sosiaalisiin ja poliittisiin tilanteisiin, jotka vaikuttavat mielenterveyteen ja ylläpitävät käsitystä mielenterveydestä yksilöllisenä ongelmana.

Keskittymällä POC-nuorten kokemuksiin rasismista ja näkemyksiin mielenterveystyöstä hanke tutkii rasismin seurauksia sekä yksilön että yhteiskunnan tasolla. Se tuo esiin tietoa siitä, miten mielenterveystyön politiikassa ja käytännöissä ymmärretään (tai ollaan ymmärtämättä) rasismin kokemuksia sekä miten mielenterveystyön kentällä ymmärretään mielenterveyden kietoutuminen valkoisuuteen, länsimaalaisuuteen ja kolonialismiin.

RaMePOC-tutkimushankkeen ytimessä on sellaisten yhteiskunnallisten normien ravisteleminen, jotka luovat ja uusintavat rasismia myös mielenterveystyön kentällä. Hanke korostaa, että on tärkeää ymmärtää rasismi rakenteellisena ja institutionaalisena ongelmana sen sijaan, että se psykologisoidaan vain rasistisia mielipiteitä esiin tuovien yksilöiden ja ryhmien mielenterveysongelmaksi. Projektin tavoitteena on lisäksi tuottaa uutta sanastoa (erityisesti Suomen kontekstille) rasismista ja mielenterveystyöstä sekä pohtia millaista olisi antirasistinen mielenterveystyö.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *