University of Helsinki
No niin ensimmäinen postaus valmiiksi vihdoin. Jatkossa yritän aikatauluttaa paremmin ettei jäisi aina stressaamaan viimeisille hetkille.
Tiesin alusta asti, että tämän kurssin suorittaminen tulee tuottamaan itselleni ainakin jonkin verran vaikeuksia, mutta otin heti asenteen, että suhtaudun hankaluuksiin innostuneella ja periksiantamattomalla asenteella. Kohdat, joissa aikaisemmin olisin ehkä jäänyt jumiin ja luovuttaminen olisi ollut lähellä, niin nyt suoriuduin niistä ”hiljaa hyvä tulee” -asenteella. Rauhallisuus ja armollisuus itseä kohtaan ovat tulleet jo ensimmäisten tehtävien aikana hyvin hyödyllisiksi ja tutuiksi. Oli myös ihan lohduttavaa huomata, että muillakin on haasteita tehtävän kanssa, kukaan ei siis ole yksin ongelmiensa kanssa. Sarlotta Laakkonen sanoi osuvasti blogissaan, että meinasi jossain vaiheessa vain laittaa blogiin että ei suju, ei tuu mitään. Itsellä oli pariin otteeseen samoja tuntemuksia. Onneksi kumpikaan ei kuitenkaan antanut periksi. 😀
Teknisestä puolesta opin myös paljon uutta, vaikka eri toimintojen muistaminen vaatii varmasti vielä toistoja toistojen perään. Uskon kuitenkin päällisin puolin osaavani tästä eteen päin ainakin tuoda .csv-aineistot QGIS:iin joins-toimintoa käyttäen. Nyt tosin käytin kartan valmiita aineistoja, koska juuri kun olin ymmärtänyt miten tuota joins-toimintoa käytetään niin selaimeni lakkasi toimimasta enkä päässyt hakemaan muuttujia Statfin:sta enkä mistään muustakaan ulkopuolisesta palvelusta. Siinä vaiheessa olin taistellut toimintojen kanssa jo niin paljon, että päätin tuottaa kartan vaikeustasoa 1 käyttäen. Nyt minulla on ainakin luotto siihen, että jatkossa osaan tuoda itse muuttujia/aineistoja muista palveluista QGIS:iin. Mieleen painui hyvin myös perustoiminnot, kuten attribuuttitaulukon sisältämän tiedon visualisointi kartalle sekä legendan, pohjoisnuolen ja mittakaavan tuominen tulostettavaan versioon.
Internetistä oli melkein jokaisessa kohtaa paljon apua. Tietoa QGIS:sta ja sen eri toimintojen käyttämisestä on onneksi paljon saatavilla. Aikaa sai kulumaan itse tehtävän parissa puurtamisen lisäksi myös siihen, että selasi erilaisia ohjetekstejä ja videoita, joissa annetaan vinkkejä QGIS:n käyttöön. Kaikesta lukemastani alkoi pikkuhiljaa muodostua järkeviä ajatuksia päähäni, joita osaan jatkossa soveltaa. Päällisin puolin jäi siis oikein onnistunut fiilis tehtävästä, vaikka sen suorittaminen ei mennytkään ihan niin, kuin olin ensin ajatellut. Haasteita oli siis ihan riittävästi.
Laatimastani kartasta voi päätellä, yli 64-vuotiaiden sijoittumisen Suomessa kunnittain. Mielestäni kartta on kartografisesti hyvä. Värit ovat onnistuneet ja saavat aikaan sen mielikuvan mitä pitääkin: mitä tummempi punaisen sävy, sitä enemmän kunnassa asuu yli 64-vuotiaita. Tämä tarkoittaa, että huoltosuhde vinoutuu, koska kunnassa ei ole tarpeeksi työikäistä väestöä, pitämään huoltosuhde kunnossa. Eniten ikääntyvää väestöä on Keski- ja Itä-Suomessa:. Vähiten taas yliopistokaupungeissa ja niiden naapurikunnissa: pääkaupunkiseudulla, Turussa, Tampereella, Jyväskylässä, Vaasassa ja Oulussa. Rovaniemelläkin on suhteessa muihin kuntiin vähemmän ikääntyvää väestöä, vaikka kuitenkin enemmän kuin muissa yliopistokaupungeissa.
Kuva 1. Yli 64-vuotiaiden osuus kunnittain Suomessa vuonna 2015.
Jonkin verran mietin sitä, että onko tuo jaottelu eri osuuksiin tarpeeksi hyvä. Otin QGIS:n itse generoiman jaottelun, jota en muokannut mitenkään. Kartta kuitenkin omaan silmään näyttää siltä miltä pitäisikin, eikä mielestäni anna vääristynyttä kuvaa minkään alueen osalta ainakin omaan ennakkotietooni pohjautuen. Pohjoisnuoli, legenda ja mittakaava löytyy, joten niiden osalta kaikki kunnossa. Kartta on selkeä ja helposti luettavissa vaikka ei karttojen kanssa olisi juuri tekemisissä. Kokonaisuutena oikein hyvä.
Alla vielä tunnilla tehty kartta, jonka tekeminen sujui ongelmitta, kun pysyi koko ajan tarkkaavaisena ohjeistuksista.
Kuva 2. Prosentuaaliset nitrogeenipäästöt HELCOM-maissa.
Nyt jälkeen päin blogin julkaisusta ikävä huomata, että kuvien laatu heikkeni noinkin paljon. En tiedä mitä sille voi tehdä. Täytyykin selvittää seuraavia kertoja varten.
Lähteet:
Sarlotta Laakkonen -kurssiblogi, Kotitehtävä (1.kurssikerta), 24.1.2023,
https://blogs.helsinki.fi/sarlotla/,
viitattu 26.12023