4. harjoitus

Vaikeudet alkoivat…

Nyt olen viikon jäljessä neljännen  (eli tämän) blogipostauksen kirjoittamisesta. Kyseisen kurssikerran jälkeen minulla oli vielä itsevarma olio osaamisestani ja luennon jälkeen luotin siihen, että osaan hommat. Olisikin siis pitänyt jäädä heti tekemään työ loppuun luokkaan luennon jälkeen. Päätin kuitenkin lähteä kotiin ja hoitaa homman myöhemmin valmiiksi. Kun aloin tekemään projektia kotona, niin huomasinkin että olen unohtanut miten saan työn tehtyä. Nyt sitten yritän käydä läpi ohjeita ja saada jonkunlaisen kartan tuotettua.

Tunnilla tehdyt työt tulivat tosiaan helposti valmiiksi. Ensin toimme tarvittavat aineistot QGIS:iin ja sitten loimme ruudukon, johon voimme kerätä väkilukutietoa. Ruudukon luomisen jälkeen täytyi valita ne attribuutit, jotka olivat ruudukon sisällä, jonka jälkeen täytyi liittää tiedot samaan attribuuttitaulukkoon. Ennen tietojen liittämistä täytyi karsia taulukosta pois ne tiedot, joita ei tarvittu. Sitten visualisoitiin kartalle attribuuttitaulukkoon laskettuja osuuksia. Kotiin jäi tehtäväksi sama homma, mutta piti visualisoida, jokin uusi arvo. Itse valitsin ruotsinkielisten osuuden yhteensä sekä miehet ja naiset erikseen. Pari päivää luennon jälkeen olinkin sitten jo unohtanut miten homman voi tehdä uudestaan.

Käytyäni ohjeet uudestaan huolellisesti läpi, olikin aika simppeli homma saada halutut tiedot näkyviin, jotka itse halusin kartalla näyttää. Mun levottomat aivot ei aina malttaisi seurata ohjeita huolellisesti, vana lukee rivien välistä vähän sieltä täältä ja sitten ihmettelen miksi en osaa tai miksi hommat ei suju.

Kun olin ensin palautellut kunnolla mieleen “Join attributes by location”-toiminnon, päätin ladata mmqgis-pluginin ja liittää attribuutit käyttämällä pluginin combine spatial join -toimintoa, jotta sekin tulisi tutuksi. Se olikin paljon näppärämpi käyttää kuin Join attributes by location -toiminto. Tietojen liittämisessä tosin kesti todella kauan (vajaa 1h), niin kuin oltiin ohjeissa varoiteltukin.

Tein yhteensä neljä eri karttaa, joista valitsin tähän kaksi niistä, jotka on tehty käyttämällä tuota “Join attributes by location” -toimintoa.

Kartoissa on nähtävissä ruotsinkielisten absoluuttinen osuus pääkaupunkiseudulla ja pk-seudun asukkaiden osuus yhteensä.  Ylemmässä näkyy ruotsinkieliset ja alemmassa kaikki asukkaat. Kartat ovat hyvin samanlaisia, mutta on huomattavissa joitakin eroja.

Karttaa ja syitä esimerkiksi sille miksi joissakin ruuduissa on enemmän ruotsinkilisiä kuin toisissa on vaikea tulkita, koska mitään kaupunginosien rajoja ei ole näkyvissä. Niin kuin Petri sanoo blogissaan (Rasteriaineistojen salat) niin olisi hyvä, jos edes joitain kaupunginosien nimiä olisi näkyvissä.

Karkean päätelmän onnistun kuitenkin tekemään siitä että ruotsinkielisiä asuu paljon esimerkiksi Kauniaisten alueella, kun taas kokonaisväestöstä siellä asuu vähän vähemmän. Kauniaiset on Suomen suurituloisin kunta (Tilastokeskus,  2017). Ruotsinkieliset puolestaan ovat korkeampituloisia pääkaupunkiseudulla, kuin suomenkieliset (Turun sanomat, 2004). Tämä selittäisi miksi monilla rikkaammilla alueilla asuu enemmän ruotsinkielisiä.

Käytin absoluuttisia arvoja kuvaamaan ruotsinkielisten osuuksia enkä tullut ajatelleeksi suhteellisten arvojen käyttämistä. Tässä tapauksessa en kuitenkaan usko sillä olevan suurta merkitystä esimerkiksi mielikuvien luomisessa paikoista, koska esille ei nouse mitään alueita, jotka kiinnittäisivät erityistä huomiota ruotsinkielisten osuudessa. Suhteellisten arvojen käyttäminen kuitenkin tyypillisesti olisi mielestäni parempi vaihtoehto, jotta saadaan tuotua selkeästi esille juurikin osuuksia kokonaisväestöstä eikä absoluuttisia arvoja.

Ruututeemakartan informaatioarvo verrattuna koropleettikarttaan on mielestäni ristiriitainen. Koropleettikartoissahan tyypillisesti käytetään joitain hallinnollisia rajoja kun taas ruututeemakartassa on x määrä ruutuja. Kartan toimivuus riippuu siitä mitä ilmiöitä halutaan tarkastella. Esimerkiksi ruotsinkielisten osuuksien tarkastelussa olisin käyttänyt ennemmin hallinnollisia rajoja kuvaavaa karttaa, koska saataisiin vähän selville että millä alueilla asuu kuinkakin paljon. Nyt tieto on tuotu esille 1kmx1km ruutujen avulla, niin en oikein saa selville että mikä hyöty siitä varsinaisesti on saatavilla. Ruututeemakartan käyttö voisi olla perusteltua, jos tutkittaisiin esimerkiksi jotain asiaa, joka ei seuraa hallinnollisia rajoja esimerkiksi ilmansaasteiden esiintyminen. Ihmiset kuitenkin asuvat aina jonkin hallinnollisen rajan sisäpuolella niin olisi järkevämpää kuvata ilmiötä niin, että näkyvissä olisi nämä hallinnolliset rajat. Luettavuus on muutenkin jotenkin sekavaa, koska ruutuja on niin paljon. Toisaalta kuvattava alue ei ole mitenkään erityisen suuri, niin ruutukoko toimii kyllä edes jotenkin.

Jälkikäteen ajateltuna olisin esittänyt kartan tiedot jollakin muulla skaalalla kuin sinisen eri sävyillä. Nyt ne vähän hukkuvat järvien sekaan. Legendaan olisin jättänyt kuntarajan näkyville, jotta pk-seudun rajat tulisivat selkeämmin esille. Olisin ehkä myös kartassa kuvannut rajan selkeämmin. Nyt se näyttää vähän sotkuiselta. Lopputulosta olisi varmasti tultu hiottua enemmän, jos en olisi jo valmiiksi viikon myöhässä postauksen teosta.

 

Lähteet:

Petrin GIS blogi, Rasteriaineistojen salat (4. kurssikerta), 16.2.2023. [viitattu 23.2.2023]
https://blogs.helsinki.fi/lzpetri/

Tuloerot 2017, 3. Kauniainen selvästi Suomen suurituloisin kunta. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 23.2.2023] https://www.stat.fi/til/tjkt/2017/02/tjkt_2017_02_2018-12-18_kat_003_fi.html

Turun Sanomat, Ruotsinkieliset vauraampia kuin suomenkieliset, 2004, [viitattu 23.2.2023]
https://www.ts.fi/uutiset/1073963596

3. Harjoitus

 

Kolmannella harjoituskerralla tarkastelimme järvisyyttä Suomessa. Tehtävänämme oli visualisoida kartat, joissa näkyy Suomen järvisyysaste ja tulvaindeksit valuma-alueittain. Tulvaindeksin visualisoiminen kartalle oli helppoa, koska siihen tarvittavat toiminnot käytiin hyvin läpi kurssikerran tunnilla. Tässä vaiheessa ei oikeastaan tarvinnut edes pohtia mitä pitää tehdä vaan toimintojen käyttö tuli suoraan lihasmuistista. Käytin laskinta saadakseni attribuuttitaulukkoon näkyviin tulvaindeksin. Tulvaindeksi laskettiin jakamalla MHQ (keskiylivirtaama) MNQ:lla (keskialivirtaama).

Järvisyyden visualisointi tuotti vähän enemmän päänvaivaa, vaikka sekin oli loppupeleissä helppo homma, kun vain tajusi mitä täytyy tehdä. Itse aineiston lisääminen QGIS:iin oli helppoa Joins-toimintoa käyttämällä. Järvisyys aiheutti hankaluuksia sen takia, koska oletusarvoinen visualisointi oli niin epäselvän näköinen, että se näytti vain siltä että aineistossa on jotain vikaa. Sitten kun tarpeeksi kauan sääti pylväiden kokoa niin tajusin, että oletusarvoiset koot olivat niin sopimattomat karttaan, että se näytti sen takia vain siltä, että jotain oli jossain vaiheessa mennyt pieleen. Aleksikin sanoo blogissaan että haastavinta oli juuri saada pylväsdiagrammit ajettua kartalle fiksusti näkyviin (Aleksi bloggaa, 2023). Paljon sai siis muuttaa histogrammien kokoa että ne näyttivät kartalla hyvältä ja loogisilta.

Nytkin jälkeen päin ajateltuna niin olisin ehkä muuttanut pylväiden väriä ja muotoa vähän paremmin erottuviksi kartalla. Olin kuitenkin ehtinyt jo tallentaa kuvani. QGIS sitten päättyi kaatua enkä tietenkään ollut muistanut tallentaa projektia. En sitten halunnut enää aloittaa alusta koko juttua. Kantapään kautta tässäkin oppii käyttämään tasaisin väliajoin tuota Ctrl + S komentoa. 

Kokonaisuudessaan hommat alkaa sujua koko ajan paremmin ja paremmin. Tähän asti on saanut paljon onnistumisen tunnetta haasteiden jälkeen ja se on ollut todella antoisaa. 

Kirjallisuus:

Aleksi bloggaa, harjoitusviikko 3 (01.02.2023)
<https://blogs.helsinki.fi/laleksi/>

 

Tehtävä 2. Projektioiden käyttöä

Toisella kurssikerralla tekeminen oli jo huomattavasti miellyttävämpää kuin edellisellä. QGIS:n käyttö oli helpottunut huomattavasti ja toiminnot olivat tulleet tutuiksi. Enpä välttämättä olisi uskonut näin tästä kurssista sanovani, mutta pidin itseasiassa tehtävistä ja niiden tekemisestä. Tosin nyt taas blogitekstin kirjoittaminen jäi vähän viime tinkaan ja se aiheutti turhaa ja ylimääräistä stressiä, minkä olisi hyvin voinut myös välttää olemalla vain ajoissa. Varsinkin kun tekeminen on ollut ihan mielekästä, kun siihen on vain ryhtynyt.  

Opin rajapintojen käyttämisestä ja siitä miten eri aineistoja voi tuoda QGIS:iin. Se oli loppupeleissä aika simppeliä varsinkin, kun meille oltiin annettu valmis word-tiedosto, mistä näitä eri rajapintoja löytyy. Loppu on vain tekniikan muistamista. 

Lisäksi opin ja vielä toistaiseksi vieläkin muistan, miten lisätään geometria attribuutit ja luodaan uusia tasoja sen avulla. Laskimen käyttö QGIS-ohjelmassa tuli myös hyvin tutuksi. Joka tunnin jälkeen on ollut paljon luottavaisempi olo omiin taitoihin. Ohjelman käyttö alkaa sujua mutta tässä kun yrittää miettiä, että mitä on oppinut niin tajuaa ettei muista toimintojen sun muiden nimiä ulkoa, mutta niiden löytäminen tulee aika hyvin jo lihasmuistista ohjelmaa käyttäessä. Karttojen visualistointi on ollut erityisesti omaan mieleen ja voisin jopa sanoa sen olevan terapeuttista! Olen positiivisesti hyvin yllättynyt tästä kurssista toistaiseksi ja vaikka haasteita on ollut, niin niistä selviytyminen on antanut uudenlaista motivaatiota oikeastaan kaikkeen elämässä. 🙂 

Päätin liittää blogitekstiin kaikki kolme karttaa, jotka ehdin tehdä osittain tunnin aikana ja osittain kotona. Vertasin TM35FIN karttaprojektioon Merctorin, Robinsonin ja Gallin projektioita. 

Nyt kun tässä viimeisillä päivillä käyn vielä läpi omia ja muiden postauksia niin on kiva huomata, että joku on kirjoittanut blogissaan aiheista, jotka itseltä on jäänyt kokonaan unholaan. Esimerkiksi Susanne kirjoittaa toisen kurssikerran blogissaan, miten tuota select by expression -toimintoa käytetään. Olin unohtanut kokonaan tämän toimintaperiaatteen, mutta nyt sain ahaa-elämyksen, josta olisin jo aiemmin hyötynyt. Kertaus on siis opintojen äiti!

Kirjallisuus:

Susanne’s blog, Geoinformatiikan menetelmät 1, kurssikerta 2
<https://blogs.helsinki.fi/rautamos/>