Month: March 2023

Viimeisellä kerralla täytyi etsiä itse aineistot ja tehdä juuri sellaisia karttoja kuin itse halusi. Tein kolme karttaa Suomesta ja yhden Afrikasta. Suomen karttaan oli helppo löytää aineisto, joskin maakunnittain haku rajasi melko paljon pois mahdollisia muuttujia. Kun olin tehnyt ensimmäisen kartan (kuva 1), niin tajusin, että siinä on vain yksi muuttuja. Etsin vielä siis yhden aineiston lisättäväksi karttaan ja päädyin lataamaan Suomen tuotantolaitokset (kuva 2). Hain Suomen maakuntajakopohjakartan ja tuotantolaitokset WFS-rajapintapalvelusta.

Kokonaispäästöt olivat vuonna 2020 48 miljoonaa tonnia ja prosentit ovat osuuksia tästä luvusta.  Suurimmat kasvihuonekaasupäästöt olivat Uudellamaalla (25,32%) ja pienimmät Kainuussa (0,42%). Suurin osa maakunnista sijoittuu tähän välille päästöosuuksien vaihdellessa noin kahdesta 15:sta prosenttiin.

Tuotantolaitosten määrällä on jonkin verran korrelointia kasvihuonekaasupäästöjen suuruuden kanssa. Esimerkiksi Kainuussa on vähiten tuotantolaitoksia ja myös pienimmät päästöt. Tuotantolaitokset eivät kuitenkaan yksinään selitä päästöjä, koska tietenkin niihin vaikuttavat moni muukin asia, kuten liikenne. Selvästi eniten Suomessa on teollisuuden tuotantolaitoksia (kuva 2).

Kuva 1. Suomen maakuntien kasvihuonekaasupäästöt prosenttiosuuksina Suomen kokonaispäästöistä vuonna 2020.

Kuva 2. Kasvihuonekaasupäästöt maakunnittain 2020, % ja tuotantolaitokset Suomessa

Afrikan tilastotietoa oli huomattavasti vaikeampi löytää kuin Suomen. Pitkän etsiskelyn jälkeen löysin avointa dataa Maailman pankin datakatalogista. Latasin kaksi Zip-pakettia, joista löytyi alla kuvattavassa kartassa näkyvät muuttujat: maanvyörymäriski ja yli 10 000 asukkaan urbaanit keskittymät.

Maanvyörymäriskin muotoutumiseen vaikuttaa tietenkin se kuinka paljon alueella asuu ihmisiä, joiden elämään maanvyörymä mahdollisesti voi vaikuttaa. Riski on olemassa siis siellä missä tapahtuu maanvyörymiä ja missä asuu paljon ihmisiä. Kartasta näkee hyvin että lähes, jokaisessa urbaanissa asutuskeskittymässä on maanvyörymäriski.

Kuva 3. Maanvyörymäriski ja yli 10 000 asukkaan asutuskeskittymät Afrikassa.

Kiia Korpinen sanoo blogissaan (Geoinformatiikan menetelmät 1, kurssikerta 7, 03.03.2023) että meni sieltä mistä aita on matalin eikä tuotettu kartta ihan vastaa sitä mitä on opittu. Samastun tähän. Karttojen tekeminen oli teknisesti yksinkertaista. Tähän saa kuitenkin uppoamaan aikaa ihan tajuttomasti, niin jos vielä olisi lähtenyt koittamaan jotain haastavaa tehdä, niin olisi ollut ihan liikaa hoidettavaa itselle. Varsinkin, kun muissakin kursseissa on työtä tehtävänä. Aineistojen etsiminen, visualisointi ja kaikkien muidenkin tarvittavien vaiheiden tekeminen on todella hidasta vielä, vaikka ne olisivatkin muistissa hyvin.

Kirjallisuus:

Kiia Korpinen, Geoinformatiikan menetelmät 1, kurssikerta 7, 03.03.2023
<https://blogs.helsinki.fi/kiiakorp/>

The World Bank, Data Catalog, Satellite Monitoring Service Of Urbanization In Africa (World Settlement Footprint), data updated 2021
<https://datacatalog.worldbank.org/search/dataset/0060310/Satellite-Monitoring-Service-of-Urbanization-in-Africa–World-Settlement-Footprint->

Tilastokeskus, Avoimet paikkatietoaineistot
<https://www.stat.fi/org/avoindata/paikkatietoaineistot.html<https://geo.stat.fi/geoserver/ttlaitokset/wfs>

Tämä kurssikerta aiheutti niin paljon harmaita hiuksia ja stressiä, että huh huh. Koulussa tehtävät harjoitukset sujuivat vielä jotenkin kuten tyydyttävästi (kysyttyäni apua opettajalta noin 100 kertaa), mutta itsenäistehtävät eivät onnistuneet ollenkaan. Tuntien ja tuntien työskentelyn jälkeen päätän tästä kurssikerrasta kirjoittaa vain ajatuksia ja laittaa vastaukset, jotka onnistuin saamaan luennon aikana. Tätä kertaa lukuun ottamatta, on tämä kurssi kokonaisuudessaan ollut oikein mieluisa ja onnistumisen tunnetta tuottava, haasteista huolimatta.

Eveliina Kuparinen mainitsee 5. harjoituskerran blogissaan, että kaipaisi lisää harjoitusta työkalujen soveltamiseen. Minulla on ihan samoja ajatuksia ollut. En aina ymmärrä, että milloin tarvitaan mitäkin työkalua. Tällä kurssilla on tullut niin paljon uutta asiaa, että vanhat jutut ehtii jo sen verran painua muistin perukoille, että niitä ei enää muista seuraavilla kerroilla soveltaa/käyttää uusiin juttuihin. Pää on ollut niin paljon pyörällä näiden viikkojen aikana.

Viidennen kerran luennolla tosiaan luotiin esimerkikisi buffereita ja laskettiin niiden sisään jääviä arvoja. Bufferin luominen oli simppeliä. Valinnan tekeminen sijainnin perusteella onnistuu myös. Alla taulukko niistä vastauksista jotka onnistuin tuottamaan:

Malmin lentokenttä
2km säteellä asuvat		58 750
1km säteellä asuvat		9 038
Helsinki-Vantaa
2km säteellä asuvat		11 056
%? 65dB alueella		2,74 %
väh. 55dB asuu		11 923

 

Kirjallisuus:

Kupariev’s blog, kurssikerta 5 (08.03.2023)
<https://blogs.helsinki.fi/kupariev/>

Kuudennella kurssikerralla menimme itse maastoon keräämään dataa Epicollect-sovelluksen avulla. Kiertelimme valitsemissamme pisteissä ja arvioimme mm. niiden turvallisuudentuntua. Sitten toimme datan QGIS:iin ja teimme keräilymme pohjalta kartan, jossa kuvaavamme ilmiöt näkyivät.

Itsenäistehtäväksi jäi kerätä internetistä dataa tulivuorista/maanjäristyksistä/meteoriiteista. Mieluinen data piti visualisoida kartalle ja kertoa ilmiöstä, jonka valitsi kuvattavaksi. Kartoillani näkyy tulivuorten sijainti ja sitten ensimmäisessä kartassa on 7-8, toisessa 4-6 ja viimeisessä 1-3 magnitudin järistykset vuonna 2010. Valitsin vuoden 2010 esitettäväksi, koska silloin tapahtui eniten (23) suuria, yli 7 magnitudin, järistyksiä (USGS.gov). Valitsin maanjäristykset vain yhdeltä vuodelta, jotta voisin esittää kartassa Magnitudien koko skaalan eikä. Näin tietoa ei tullut karttoihin liikaa ja luettavuus pysyy vielä hyvänä.

 

Karttani ovat mielestäni oikein havainnollistavia. Täytyy vain kiinnittää huomiota siihen, mitä magnitudeja kukin kartta esittää. Yksinään kartat toimivat oikein hyvin mutta jos niitä tarkastelee rinnakkain, niin huomaa, että pallot ovat melko saman kokoisia eri karttojen magnitudeissa vaikka ne esittävät kasvavia arvoja. Jälkeen päin olisin laittanut pisteiden koot koko karttasarjassa liukuvasti niin, ettei yhdessäkään kartassa ole toisen kartan kanssa saman kokoisia pisteitä. Näin magnitudien kasvu/lasku tulisi selvemmin esille ilman, että täytyy kiinnittää huomiota legendan arvoihin niin paljoa.

Kartoilla voisi opettaa esimerkiksi tulivuorten sijainnin vaikutusta maanjäristyksiin ja niiden voimakkuuteen. Kartoista voidaan esimerkiksi päätellä hienosti miten siellä missä on paljon tulivuoria, tapahtuu myös paljon 4-6 magnitudin järistyksiä. Pohjois-Amerikan länsirannikolla taas tapahtuu paljon lievempiä järistyksiä, jotka ovat kytköksissä kahden litosfäärilaatan sivuamiseen toisiinsa nähden.

Kartassa joka kuvaa 4-6 magnitudin järistyksiä on myös erinomaisesti havaittavissa Tyynenmeren tulirengas, joka on tunnettu juuri sen vulkaanisesta ja tektonisesta toiminnasta.  Kartalla voisi myös opettaa litosfäärilaattojen rajoja ja sijaintia, koska maanjäristyksiä tapahtuu paljon laattojen rajakohdissa ja kartoilla näkyvät järistykset mukailevat hienosti litosfäärilaattojen rajoja. Linkin takaa löyty kuva, jossa näkyy litosfäärilaatat.

Niin kuin Sainilan’s blogissa mainitaan, niin minäkin olin hyvin innoissani kun pääsee visualisoimaan mieleisiään karttoja. Vaikka on vielä paljon opittavaa ihan jokaisessa asiassa, niin epäonnistumistenkin jälkeen on aina ollut aika kiva fiilis, kun on saanut kartat valmiiksi. Omia teoksiaan on ollut kiva ihmetellä ja miettiä mitä voisi parantaa ja mikä onnistui. Usein on tehnyt mieli aloittaa koko prosessi alusta, koska on tajunnut jotain millä koko homman voisi saada näyttämään paremmalta, mutta aika ja jaksaminen ei ole useinkaan tähän riittänyt.

Lähteet:

Sainilan’s blog, Harjoitus 6 (01.03.2023)
<https://blogs.helsinki.fi/sainilan/>

USGS: Why are we having so many earthquakes? Has naturally occurring earthquake activity been increasing? Does this mean a big one is going to hit? OR We haven’t had any earthquakes in a long time; does this mean that the pressure is building up for a big one? [viitattu 6.3.2023]
<https://www.usgs.gov/faqs/why-are-we-having-so-many-earthquakes-has-naturally-occurring-earthquake-activity-been>

EartHhow, 7 Major Tectonic Plates: The World’s Largest Plate Tectonics
<https://earthhow.com/7-major-tectonic-plates/>