6. Harjoitus

Kuudennella kurssikerralla menimme itse maastoon keräämään dataa Epicollect-sovelluksen avulla. Kiertelimme valitsemissamme pisteissä ja arvioimme mm. niiden turvallisuudentuntua. Sitten toimme datan QGIS:iin ja teimme keräilymme pohjalta kartan, jossa kuvaavamme ilmiöt näkyivät.

Itsenäistehtäväksi jäi kerätä internetistä dataa tulivuorista/maanjäristyksistä/meteoriiteista. Mieluinen data piti visualisoida kartalle ja kertoa ilmiöstä, jonka valitsi kuvattavaksi. Kartoillani näkyy tulivuorten sijainti ja sitten ensimmäisessä kartassa on 7-8, toisessa 4-6 ja viimeisessä 1-3 magnitudin järistykset vuonna 2010. Valitsin vuoden 2010 esitettäväksi, koska silloin tapahtui eniten (23) suuria, yli 7 magnitudin, järistyksiä (USGS.gov). Valitsin maanjäristykset vain yhdeltä vuodelta, jotta voisin esittää kartassa Magnitudien koko skaalan eikä. Näin tietoa ei tullut karttoihin liikaa ja luettavuus pysyy vielä hyvänä.

 

Karttani ovat mielestäni oikein havainnollistavia. Täytyy vain kiinnittää huomiota siihen, mitä magnitudeja kukin kartta esittää. Yksinään kartat toimivat oikein hyvin mutta jos niitä tarkastelee rinnakkain, niin huomaa, että pallot ovat melko saman kokoisia eri karttojen magnitudeissa vaikka ne esittävät kasvavia arvoja. Jälkeen päin olisin laittanut pisteiden koot koko karttasarjassa liukuvasti niin, ettei yhdessäkään kartassa ole toisen kartan kanssa saman kokoisia pisteitä. Näin magnitudien kasvu/lasku tulisi selvemmin esille ilman, että täytyy kiinnittää huomiota legendan arvoihin niin paljoa.

Kartoilla voisi opettaa esimerkiksi tulivuorten sijainnin vaikutusta maanjäristyksiin ja niiden voimakkuuteen. Kartoista voidaan esimerkiksi päätellä hienosti miten siellä missä on paljon tulivuoria, tapahtuu myös paljon 4-6 magnitudin järistyksiä. Pohjois-Amerikan länsirannikolla taas tapahtuu paljon lievempiä järistyksiä, jotka ovat kytköksissä kahden litosfäärilaatan sivuamiseen toisiinsa nähden.

Kartassa joka kuvaa 4-6 magnitudin järistyksiä on myös erinomaisesti havaittavissa Tyynenmeren tulirengas, joka on tunnettu juuri sen vulkaanisesta ja tektonisesta toiminnasta.  Kartalla voisi myös opettaa litosfäärilaattojen rajoja ja sijaintia, koska maanjäristyksiä tapahtuu paljon laattojen rajakohdissa ja kartoilla näkyvät järistykset mukailevat hienosti litosfäärilaattojen rajoja. Linkin takaa löyty kuva, jossa näkyy litosfäärilaatat.

Niin kuin Sainilan’s blogissa mainitaan, niin minäkin olin hyvin innoissani kun pääsee visualisoimaan mieleisiään karttoja. Vaikka on vielä paljon opittavaa ihan jokaisessa asiassa, niin epäonnistumistenkin jälkeen on aina ollut aika kiva fiilis, kun on saanut kartat valmiiksi. Omia teoksiaan on ollut kiva ihmetellä ja miettiä mitä voisi parantaa ja mikä onnistui. Usein on tehnyt mieli aloittaa koko prosessi alusta, koska on tajunnut jotain millä koko homman voisi saada näyttämään paremmalta, mutta aika ja jaksaminen ei ole useinkaan tähän riittänyt.

Lähteet:

Sainilan’s blog, Harjoitus 6 (01.03.2023)
<https://blogs.helsinki.fi/sainilan/>

USGS: Why are we having so many earthquakes? Has naturally occurring earthquake activity been increasing? Does this mean a big one is going to hit? OR We haven’t had any earthquakes in a long time; does this mean that the pressure is building up for a big one? [viitattu 6.3.2023]
<https://www.usgs.gov/faqs/why-are-we-having-so-many-earthquakes-has-naturally-occurring-earthquake-activity-been>

EartHhow, 7 Major Tectonic Plates: The World’s Largest Plate Tectonics
<https://earthhow.com/7-major-tectonic-plates/>