7. Harjoitus

Viimeisellä kerralla täytyi etsiä itse aineistot ja tehdä juuri sellaisia karttoja kuin itse halusi. Tein kolme karttaa Suomesta ja yhden Afrikasta. Suomen karttaan oli helppo löytää aineisto, joskin maakunnittain haku rajasi melko paljon pois mahdollisia muuttujia. Kun olin tehnyt ensimmäisen kartan (kuva 1), niin tajusin, että siinä on vain yksi muuttuja. Etsin vielä siis yhden aineiston lisättäväksi karttaan ja päädyin lataamaan Suomen tuotantolaitokset (kuva 2). Hain Suomen maakuntajakopohjakartan ja tuotantolaitokset WFS-rajapintapalvelusta.

Kokonaispäästöt olivat vuonna 2020 48 miljoonaa tonnia ja prosentit ovat osuuksia tästä luvusta.  Suurimmat kasvihuonekaasupäästöt olivat Uudellamaalla (25,32%) ja pienimmät Kainuussa (0,42%). Suurin osa maakunnista sijoittuu tähän välille päästöosuuksien vaihdellessa noin kahdesta 15:sta prosenttiin.

Tuotantolaitosten määrällä on jonkin verran korrelointia kasvihuonekaasupäästöjen suuruuden kanssa. Esimerkiksi Kainuussa on vähiten tuotantolaitoksia ja myös pienimmät päästöt. Tuotantolaitokset eivät kuitenkaan yksinään selitä päästöjä, koska tietenkin niihin vaikuttavat moni muukin asia, kuten liikenne. Selvästi eniten Suomessa on teollisuuden tuotantolaitoksia (kuva 2).

Kuva 1. Suomen maakuntien kasvihuonekaasupäästöt prosenttiosuuksina Suomen kokonaispäästöistä vuonna 2020.

Kuva 2. Kasvihuonekaasupäästöt maakunnittain 2020, % ja tuotantolaitokset Suomessa

Afrikan tilastotietoa oli huomattavasti vaikeampi löytää kuin Suomen. Pitkän etsiskelyn jälkeen löysin avointa dataa Maailman pankin datakatalogista. Latasin kaksi Zip-pakettia, joista löytyi alla kuvattavassa kartassa näkyvät muuttujat: maanvyörymäriski ja yli 10 000 asukkaan urbaanit keskittymät.

Maanvyörymäriskin muotoutumiseen vaikuttaa tietenkin se kuinka paljon alueella asuu ihmisiä, joiden elämään maanvyörymä mahdollisesti voi vaikuttaa. Riski on olemassa siis siellä missä tapahtuu maanvyörymiä ja missä asuu paljon ihmisiä. Kartasta näkee hyvin että lähes, jokaisessa urbaanissa asutuskeskittymässä on maanvyörymäriski.

Kuva 3. Maanvyörymäriski ja yli 10 000 asukkaan asutuskeskittymät Afrikassa.

Kiia Korpinen sanoo blogissaan (Geoinformatiikan menetelmät 1, kurssikerta 7, 03.03.2023) että meni sieltä mistä aita on matalin eikä tuotettu kartta ihan vastaa sitä mitä on opittu. Samastun tähän. Karttojen tekeminen oli teknisesti yksinkertaista. Tähän saa kuitenkin uppoamaan aikaa ihan tajuttomasti, niin jos vielä olisi lähtenyt koittamaan jotain haastavaa tehdä, niin olisi ollut ihan liikaa hoidettavaa itselle. Varsinkin, kun muissakin kursseissa on työtä tehtävänä. Aineistojen etsiminen, visualisointi ja kaikkien muidenkin tarvittavien vaiheiden tekeminen on todella hidasta vielä, vaikka ne olisivatkin muistissa hyvin.

Kirjallisuus:

Kiia Korpinen, Geoinformatiikan menetelmät 1, kurssikerta 7, 03.03.2023
<https://blogs.helsinki.fi/kiiakorp/>

The World Bank, Data Catalog, Satellite Monitoring Service Of Urbanization In Africa (World Settlement Footprint), data updated 2021
<https://datacatalog.worldbank.org/search/dataset/0060310/Satellite-Monitoring-Service-of-Urbanization-in-Africa–World-Settlement-Footprint->

Tilastokeskus, Avoimet paikkatietoaineistot
<https://www.stat.fi/org/avoindata/paikkatietoaineistot.html<https://geo.stat.fi/geoserver/ttlaitokset/wfs>