Viikko 1: Takaisin QGIS:n pariin.

Olen aikaisemminkin käyttänyt QGIS -ohjelmistoa Johdatus geoinformatiikkaan -kurssilla sekä paikkatiedon analysointiin ja visualisointiin että kartan digitointiin satelliittikuvan perusteella. Käsitykseni ohjelman käytöstä ja sen tarjoamista mahdollisuuksista oli ja on yhä edelleen melko pintapuolista. Uskon kuitenkin nyt hallitsevani tärkeimmät perusjutut, kuten miten saadaan kartta muokattua luettavaksi ja tallennettua ulos ohjelmasta kuvamuotoon.

Itämeren typpipäästöt

Ensimmäisenä tehtävänä oli visualisoida annetusta aineistosta HELCOM -maiden absoluuttisista typpipäästöistä maiden suhteellisia päästöjä kuvaava kartta. Harjoitus tehtiin lähiopetuksessa ja vaiheet käytiin hyvin selkeästi läpi kohta kohdalta. Hankaluuksia ei vielä silloin ilmennyt, vaan ensimmäinen ongelma tuli eteen kun halusin kotona vielä säätää kartan legendaa paremmaksi. Avattuani projektin kotona läppärillä, oli aineistosta kadonnut tiedot lasketuista typen päästöjen suhteellisista osuuksista. Tämä luultavasti johtui siitä, että en tajunnut siirtää projektin ja karttakuvan lisäksi myös muokattuja taulukoita OneDriveen. Ensi kerralla aion siirtää kaikki koulun koneella käyttämäni tiedostot pilveen!

Ei niin pahaa, ettei jotain hyvääkin. Jouduttuani uudestaan laskemaan suhteelliset osuudet päästöille, tein sen tällä kertaa kokeilumielessä hieman eri tavalla. Kuten Kuvasta 2 näkyy, laskin päästöjen summan ohjelmassa luomalla uuden sarakkeen sen sijaan, että olisin laskenut summan ja kirjannut sen ylös johonkin. Tällä uudella muuttujalla sain laskettua sitten suhteelliset osuudet maille. En tiedä oliko tämä yhtään sen parempi tapa, mutta sain ainakin varmuutta vain kokeilla eri toimintoja ohjelmassa.

Kuva 1 on lopputulos kartasta. Se on mielestäni ihan onnistunut ja informatiivinen esitys datasta. Karttaan olisi voinut ehkä lisätä vielä näkyviin jokaisen maan todelliset suhdeluvut, koska HELCOM-maita on niin vähän. Esimerkiksi Puola on luokassa 14,3 – 33,7 % ainoa maa ja sen suhteelliset päästöt ovat 33,7 %. Visuaalisesti kuitenkin Puolan kirkkaanpunainen väri havainnollistaa lukijalle Puolan osuuden päästöistä olevan hyvin suuri.

Suomen kunnat

Viikon toisessa tehtävässä päätin valita vaikeustaso 1:n, eli valitsin annetusta aineistosta valmiiksi löytyvän muuttujan. Tämä sen takia, että muuttujia oli runsaasti enkä keksinyt mitään omaa muuttujaa, jota lähtisin netistä etsimään. Valitsin muuttujaksi korkeakoulutetun väestön osuuden eri kunnissa. Koulutus on yhteydessä hyvin moneen muuhun hyvinvointia kuvaavaan muuttujaan, esimerkiksi terveyteen ja taloudelliseen toimeentuloon. Selatessani muiden blogeja kiinnitin huomioni Arttu Granatin artikkelissa Ensimmäisen viikon harjoitukset julkaistuun karttaan Suomen kuntien työttömyydestä. Siinä on käytetty työttömyysprosentin kuvaamiseen sinisen sävyjä. Itse käytin myös sinisen sävyjä, mutta kuvaamaan korkeakoulutetun väestön osuutta kunnissa (Kuva 4). Karttoja vertaamalla voi tehdä karkean päätelmän, että sävyt ovat täysin vastakkaiset. Toisin sanoen siis kunnissa, joissa näyttäisi olevan enemmän korkeakoulutettua väestöä on matalampi työttömyysprosentti.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Ensimmäisessä versiossani kartastani (Kuva 3) muokkasin värit kattamaan koko värispektrin. Perehtyessäni kuitenkin tarkemmin koropleettikartan tekemiseen liittyviin ohjeisiin löysin Tilastokeskuksen tuottaman Tilastokoulun ohjeistuksen asiasta. Tilastokoulun artikkelissa Värien käyttö todetaan, että yleinen käytäntö on käyttää eri luokkien kuvaamiseen saman värin eri sävyjä. Poikkeuksena tähän on kuvattavat ilmiöt, joissa on jokin merkityksellinen taitekohta joista arvot lähtevät eri suuntiin. Niinpä päätin vielä muuttaa kartan ulkoasua ja kuvata korkeakoulutettujen osuutta saman värin eri sävyillä (Kuva 4).

Korkeakoulutettujen osuus näyttäisi olevan vähemmän yllättäen korkea yliopistokaupungeissa sekä näiden naapurikunnissa. Isoja eroja naapurikuntien välillä näyttäisi olevan esimerkiksi Rovaniemen ja sen eteläpuolella sijaitsevan Ranuan välillä. Toisaalta aineisto näyttää osuuden koko kunnan tai kaupungin keskiarvona eikä se näytä vaihtelua kunnan sisällä. Esimerkiksi Helsingin Sanomat raportoi vuonna 2021, että yli 18 vuotiaista ylempi korkeakoulututkinto oli Kuusisaaren ja Lehtisaaren kaupunginosissa 40 prosentilla, kun se Jakomäen ja Alppikylän kaupunginosissa oli 7 prosentilla.

Loppupäätelmät viikolta

Blogin kirjoittaminen kurssilla opituista asioista ja heränneistä kysymyksistä sekä oman ajattelun ja työtapojen pohtiminen tuntuu ainakin näin aluksi haastavalta. Tämän ensimmäisen artikkelin kirjoittamiseen on kulunut useita tunteja. Toisaalta blogin kirjoittaminen tuntuu paljon mielekkäämmältä tavalta pitää oppimispäiväkirjaa kuin vain pelkkä Word-tiedoston palautus.

QGIS ohjelmana sekä paikkatiedon käsittely laajemminkin on selkeytynyt hieman näiden harjoitusten myötä. Pohdin jo aikaisemmalla kurssilla ohjelmaa käyttäessäni, olisiko mahdollista tehdä attribuuttitaulun arvoilla laskuja suoraan ohjelmassa. Silloin en vielä vaivautunut tutkimaan asiaa tarkemmin vaan tein laskut vain Excelissä. Tämän harjoituksen myötä asia kuitenkin valkeni ja seuraavana kerran osaan tehdä laskut suoraan QGIS:ssä ja luultavasti paljon nopeammin.

Viikon harjoitukset myös lisäsivät ajatteluani kartoista ja niiden visualisoinnista. Kartan tekijällä on melko paljon valtaa päättäessään, mitä haluaa kartallaan sanoa. Sen takia onkin hyvin tärkeää tarkastella teemakarttoja kriittisesti ja olla tarkkana datan lähteen lisäksi siinä, miten tätä dataa kartalla esitetään.

Lähteet

Granat, Arttu (2022). Ensimmäisen viikon harjoitukset. Lainattu 27.1.2022, saatavilla: https://blogs.helsinki.fi/garttu/2022/01/20/hello-world/

Tilastokeskus. 10.3 Värien käyttö, Tilastokoulu. Lainattu 27.1.2022, saatavilla: https://tilastokoulu.stat.fi/verkkokoulu_v2.xql?course_id=tkoulu_teemak&lesson_id=10&subject_id=3&page_type=sisalto

Salomaa, Marja (2021). Helsingin Töölössä asuu yli tuhat tohtoria – Katso HS:n hakukoneesta oman asuinalueesi koulutustaso, Helsingin Sanomat. Lainattu 27.1.2022, saatavilla: https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000008263427.html