Categories
Translating

11.) Translation; Week 3

I think I no longer need to explain these translations. So without further ado, here are my new translations.

 

 

NASA takes a woman into the moon – This could be how the next manned exploration flight to the moon looks like.

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2020/11/14/nasa-vie-naisen-kuuhun-tallainen-voisi-olla-seuraava-ihmisen-tutkimuslento-kuun

Let’s make a little time travel into the future and imagine four years from now.

It is 31. October 2024 and there is a lot going on in astronaut Zena Cardman’s mind. She is on the surface of the moon in a little lander, watching outside of the window towards the grey horizon.

Powdery dust conceals the scape and its little depressions. Sun shines bright and rocks and the ship itself casts pitch black shadows.

In a moment, she will step outside of the lander onto the surface of the moon and walk there as a first person since 1972, when Apollo 17 crew left the moon.

Cardman knows that her name will be marked in the history books, right after Neil Armstrong. She will not only be the first human in the moon for almost half a century but also the first woman ever landed there. The importance of that has been emphasized by Nasa in their publicity already since 2017, when they started to seriously consider returning to the moon.

Therefore, a 37-yearold biologist is under a pressure: she is expected to say something remarkable while landing on the moon. However, she is supposed to be concentrating into her work at the same time. After the very first steps, she is required to collect a small selection of stones and other samples from the surface, just in case the journey back has to be started earlier than planned.

In addition, she would be taking photos and preparing to receive on the Moon the other astronaut travelling with her, Jonny Kim. He is a 40-yearold doctor and former member of the US Navy, who has been getting ready for his flight since January 2020 along with 12 other astronauts assigned to the group.

Now, around this duo, opens a wide, grey and rugged but beautiful landscape. It is called Alphonsus, about 110-kilometre long, three-kilometre deep and flat-bottomed crater full of lava.

So, the ship has landed inside of the crater. What makes this place particularly interesting are the crevices, rills, that were probably caused by volcanic activity.

Originally, the astronauts were supposed to land near the south pole of the Moon, but Alphonsus was selected as a new landing location. Because this was the first landing on the Moon in half a century, it was preferable to practise the fundamentals and test techniques first. The next launches would then be headed to polar religions.

A week of busy work

Seven days on the Moon ahead – According to the chronology of the Earth of course

After landing, Cardman and Kim will first make sure they are firmly on the ground and that the ship is all right in every way. Then they will start preparing Moon walk by organizing equipment and the suits in place and sleeping, and then starts the action.

 

 

 

Unen kaksisuuntaiset vaikutuksen emotionaalisiin sekä käytöksellisiin ongelmiin: suomalaisten nuorten viisivuotinen seurantajakso

Kortesoja2020_Article_BidirectionalRelationshipOfSle.pdf

Tiivistelmä

Nuorten unensaannin pitkäaikaisia vaikutuksia psykososiaaliselle hyvinvoinnille ei vielä juurikaan ole saatu selville, vaikkakin riittämätön uni on pitkittäistutkimuksissa pystytty yhdistämään emotionaalisiin sekä käytöksellisiin ongelmiin. Tämän viisivuotisen nuoriin kohdistuvan seurantatutkimuksen tarkoituksena oli tutkia itse raportoidun unenkeston, uniongelmien sekä emotionaalisten ja käytöksellisten vaikeuksien välisiä yhteyksiä nuoruusiässä. Emotionaalisia sekä käytökseen liittyviä vaikeuksia arvioitiin käyttäen The Strengths and Difficulties Questionnaire (SDQ) -mittaria, joka ottaa huomioon emotionaaliset oireet, käyttäytymisongelmat, ylivilkkauden, ikävaiheittaiset ongelmat sekä kokonaisvaltaiset vaikeudet. Unenkesto määritettiin laskemalla tunnit itse raportoidun nukkumaanmeno- ja heräämisajan välillä. Uniongelmia arvioitiin yhdellä kysymyksellä yleisimmistä unihäiriöistä. Unen ja emotionaalisten sekä käytöksellisten ongelmien ristiviiveisten mallien mukaan tutkimuksen löydöksen osoittavat nuoruuden kehityksellisen prosessin, jossa ensinnäkin, lyhyt unenkesto ennustaa vahvemmin nykyisiä sekä mahdollisesti tulevia emootio- sekä käytösongelmia, kuin päinvastoin. Toisekseen, kasvaneet emotionaaliset sekä käytökselliset vaikeudet altistavat nuoret sekä nykyisille että myöhemmille univaikeuksille vahvemmin kuin toisin päin. Niinpä tulokset siis osoittavat, että lyhyt unenkesto altistaa emotionaalisille sekä käytöksellisille ongelmille koko nuoruusiässä, mikä taas johtaa tuleviin univaikeuksiin. Nämä löydökset kielivät kehityksellisestä prosessista, jossa unia sekä emotionaaliset ja käytökselliset vaikeudet ovat nivoutuneet yhteen, muokaten murrosikäisten terveyttä.

 

Johdanto

Murrosikä on kehityksellinen ajanjakso, johon vaikuttavat niin biologiset, psykologiset kuin sosiaalisetkin tekijät. Muutokset unessa ja psyykkisessä terveydessä kyseisen ajanjakson aikana heijastuvat nuorten terveydestä, kohonneesta alttiudesta masennuksen oireille, psykososiaalisen toiminnan vaikeuksista sekä käytösongelmista. Nämä edellä mainitut vaikeudet luokitellaan emotionaalisiksi sekä käytöksellisiksi vaikeuksiksi lapsuus- ja nuoruusiässä, jotka voidaan taas jakaa sisäisiin (esim. masennus, ahdistus) ja ulkoisiin ongelmiin (esim. ylivilkkaus, käytösongelmat). Sekä sisäiset että ulkoiset ongelmat ovat suhteellisen yleisiä nuorten keskuudessa, esiintyvyys arviot vaihtelevat 10-30% välillä. Varhaiset emotionaaliset ja käytökselliset vaikeudet voivat alentaa nuorten elämänlaatua, ja aiheuttaa jopa pitkäkestoisia vaikutuksia. Muun muassa ulkoistavat käytösongelmat voivat kohottaa riskiä koulun keskeyttämiselle, perheongelmille sekä taloudellisille vaikeuksille.

Yhteys nuorten unen ja mielenterveyden välillä on kiistaton. Esimerkiksi lyhyt unenkesto on nuorilla yhteydessä masentuneisuuteen ja käytöshäiriöihin sekä fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin ongelmiin. Lisäksi myöhempää murrosikään liittyy myös vuorokausirytmin siirtyminen iltapainotteiseksi, mikä taas on yhteydessä kohonneeseen ulkoistavien käytösongelmien riskiin. Kompleksisia yhteyksiä unen ja psykososiaalisen kehityksen välillä lapsilla ja nuorilla ei kuitenkaan vielä suurilta osin tunneta. Silti näiden yhteyksien ymmärtäminen on eriarvoisen tärkeää, sillä monet aikuisten keskuudessa esiintyvät mielenterveyshäiriöt alkavat kehittyä jo nuoruusiässä. Niinpä pitkittäistutkimuksia tarvitaan edelleen, jotta näitä kompleksisia vuorovaikutussuhteita unen ja mielenterveyden välillä, sekä niiden pitkäaikaisia vaikutuksia hyvinvoinnille, voidaan ymmärtää. Nykyiset pitkittäistutkimukset pyrkivät vastaamaan kysymyksiin siitä, miten nuorten emotionaaliset ja käytökselliset vaikeudet ovat yhteydessä unenkestoon sekä unihäiriöihin.

 

 

ALMS hours spent: 5,5h

ALMS hours remaining: 32

Leave a Reply

Your email address will not be published.