Seitsemännellä viikolla havahduin pahaenteiseen oireisiin ja tein positiivisen koronatestin. Luulin olleeni immuuni, mutta jouduin kuitenkin karanteenin vuoksi jäämään kotiin viimeisen luennon ajaksi kuin tavallinen kuolevainen. Sairastuminen kurssin loppumetreillä harmitti, sillä motivaationi saada jotakin aikaiseksi perustui osittain vertaistukeen ja -paineeseen. Samaan aikaan muiden kurssilaisten kanssa oli helpompi tarttua toimeen ja hoitaa tehtävät pois alta. Kurssin kuluessa olin ottanut tavaksi osallistua luentojen jälkeisiin hikipajoihin, joissa moni muukin teki harjoituksia. Gis-luokissa oli todella tunnelmaa. Viimeisellä viikolla se ei onnistunut, mutta palasin asiaan näin kesällä tarmokkaampana kuin koskaan.
Viimeisen viikon tavoitteena oli luoda itsenäisesti mikä tahansa kartta, johon on itse etsinyt aineistot. Kun avasin QGIS:n jälleen, urakka osoittautui odotettua haastavammaksi. Selailin lukemattomia aineistoja ja kokeilin useampaa lähestymistapaa tehtävään. Aineistojen löytäminen oli kuitenkin hankalaa ja törmäsin aina lopulta johonkin ongelmaan, josta en päässyt itsekseni eteenpäin. Lopulta en saanut aikaan sellaista karttaa, jonka voisin tänne julkaista. Kurssilla on tullut opittua paljon, mutta kartan tekeminen omin päin, etenkin näin pitkän tauon jälkeen osoitti, että vielä on reippaasti kerrattavaa. Noh, toivon hartaasti, että tämä riittää arvosanan saamiseen. Jos ei, niin palaan asiaan vielä uudestaan. (Pidän sormia ristissä). Kiitos kuitenkin kurssista ja näkemiin QGIS!
Ja suoraan putkeen julkaisen myös kuudennen blogin viidennen perään. Tätä kurssikertaa muistelen lämmöllä ja viides viikko on vain kaukainen kummitus muistoissa.
Kuudes luento starttasi reippaalla aamukävelyllä talvisessa maisemassa. Kävelyn tarkoitus oli kerätä materiaalia Epicollect5-sovellukseen. Tallensimme lähistöltä löytyviä kohteita ja arvioimme niiden ominaisuuksia. Kerätty aineisto havainnollistettiin kartalle ja samalla harjoiteltiin interpolointi-työkalua. Esimerkkinä harjoituksessa käytimme kohteiden arvioitua turvallisuutta, josta interpoloitiin vyöhykkeet kartalle. Tältä interpoloitu pisteaineisto näytti kartalla:
Kuva 1: Koettu turvallisuus Kumpulan alueella.
Ilmeisesti olin luennolla unohtanut lisätä karttaan olennaiset asusteet, kuten mittakaavan, legendan ja pohjoisnuolen. Kartalle merkityt pisteet ovat havainnointipisteitä ja värit punaisesta siniseen kertovat koetusta turvallisuuden tunteesta. (Punainen: turvaton, sininen: erittäin turvallinen) Pohjoinen löytyy kartan yläreunan suunnasta ja mittakaavaa voin vain arvailla.
Harjoituksia
Sitten taas harjoituksiin. Tällä kertaa tehtävänä oli luoda kolme karttaa luonnonkatastrofeista ja pohtia, kuinka karttoja voisi hyödyntää opetuksessa. Lisäksi harjoiteltiin datan itsenäistä etsimistä ja lähteiden hyödyntämistä. Tein kolme karttaa maanjäristyksistä ja tulivuorista.
Kuva 2: Yli 7.5 magnitudin maanjäristykset kuluneen 100 vuoden aikana. Väri tummenee järistysten määrän mukaisesti.
Latasin maanjäristys-karttaan taustakartan lisäksi pisteaineiston tapahtuneista maanjäristyksistä. Lopuksi loin siitä heatmapin.
Kuva 3: Tulivuorten sijainti maailmalla.
Sovelsin samaa kaavaa myös tulivuoriin. Tulivuoriaineiston lataaminen osoittautui kuitenkin mutkikkaaksi. Sain aineiston loputtoman painimisen jälkeen onneksi lopulta käyttöön, kiitos siitä Hetsille. Kartta kertoo tulivuorten sijainnin maailmassa. Käytin samaa väriä havainnollistaakseni maanjäristysten ja tulivuorten samankaltaista sijoittumista maailmassa, mikä tietenkin johtuu litosfäärilaattojen saumakohdista, joilla seismistä ja vulkaanista aktiivisuutta on kaikkein eniten.
Kuva 4: Yli 7.5 magnitudin maanjäristykset 100 vuoden aikana sekä tulivuorten sijoittuminen. Kartta havainnollistaa mukavasti litosfäärilaattojen saumojen vaikutusta.
Kaikkia tekemiäni karttoja voidaan parhaiten hyödyntää maantieteen opetuksessa, kun halutaan havainnollistaa maapallon seismistä ja vulkaanista toimintaa. Kartoista voi havaita tulivuorten ja maanjäristysten esiintymispaikat sekä niiden sijoittumisen litosfäärilaattojen saumakohtiin. Ehkä niistä voisi olla jollekin opiskelijalle hyötyä vaikka lukio-opinnoissa.
Lopuksi
Kuudes kurssikerta sujui mukavasti ja sain tehtävät pakettiin ongelmitta (muistaakseni). Sitten onkin jäljellä enää viimeisen kurssikerran blogipostaus.
Kenties koko kurssihistorian pisimmän tauon jälkeen palaan jälleen kevään blogien pariin. Muistelen viidettä kurssikertaa ja sillä viikolla tekemiäni tehtäviä. Vaikka kurssista on jo melkoisen kauan, asiat palautuvat mieleeni hämmentävän kirkkaasti selatessani karttoja ja blogiluonnoksiani. Jatketaan siis muitta mutkitta takaisin GIS:n ihmeelliseen maailmaan.
Viikon tavoitteena oli kerrata QGIS:in piirtotyökalujen käyttöä sekä harjoitella bufferointitoimintoa. Lisäksi luennolla harjoiteltiin karttakohteiden pituuksien laskemista sekä pinta-alojen summaamista. Tutuksi tulivat esimerkiksi intersection ja clip-työkalut.
Bufferointi osoittautui melko käteväksi käyttää. Toiminnolla on mahdollista laskea etäisyyksiä ja alueen sisään jäävien kohteiden lukumääriä ym. tietoa. Harjoittelimme toimintoa luennolla muutamilla harjoituksilla, joita tehtiin edellisellä kerralla luotuun karttaan. Sain kuitenkin käyttööni valmiiksi luodun aineiston, joten edeltävällä kerralla digitoitu luomus toimi lähinnä harjoituksena.
Harjoituksia ja harjoituksia ja harjoituksia
Tämän kurssikerran harjoitukset paljastivat kyntensä jo luennon aikana. Tässä kohtaa myös muistin taas, miksi blogini julkaisut saivat mittavan tauon juuri tämän luennon jälkeen. Harjoitukset olivat kolmessa osassa ja veivät melkoisesti aikaa. Onnekseni sain kuitenkin tehtävät tehtyä heti luennon jälkeen, joskin niistä kirjoittaminen jäi kesäloman hommaksi. Muistot tehtävien tekemisestä (traumat) ovat kuitenkin jo ajan haalistamia, joten alla tulokset koottuna:
T.1.: Lentokentät ja asemat
Etenkin ensimmäisen taulukon viimeinen kohta aiheutti päänvaivaa. Laskin lopulta n. 3500m mittaisen viivan kiitoradan keskivaiheilta, ja bufferoimalla apuviivan pystyin laskemaan alueella asuvien lukumäärän. Tein tehtävää yhdessä muiden kurssilaisten kanssa ja piirsimme viivan hiukan eri tavoin, jolloin myös tulokset vaihtelivat melkoisesti. Sain tulokseksi 6424, mutta viivan piirtosuunnan vaihteluista riippuen summa olisi voinut olla hyvin erilainen. Ymmärsin kuitenkin mitä tehtävässä ajettiin takaa ja olin hyvin helpottunut kun sain sen tehtyä.
T.2: Taajamat
T.3: Uima-altaat ja saunat
Kolmannessa tehtäväosiossa aloitin putkiremontti-tehtävällä. Tein sitä tuntikaupalla, mutta jätin sen lopulta kesken ja lähdin kotiin nukkumaan. Seuraavana päivänä putkiremonttitehtävän jatkaminen tuntui suorastaan vastenmieliseltä, joten tuoreilla aivoilla päätin aloittaa puhtaalta pöydältä uima-allastehtävän. Onneksi sen tekeminen oli vähemmän mahdotonta, ja sain sen tehtyä ilman kyyneleitä.
Kuva 1: Kartta kuvaa uima-altaallisten talojen prosenttiosuutta pääkaupunkiseudulla alueittain. Pylväsdiagrammi kuvaa taloissa olevien saunojen lukumäärää
Lopuksi
Kaiken kaikkiaan 5. viikon harjoitukset vaativat paljon, mutta niitä tehdessä kyllä myös oppi jotakin. (Vielä näin kesälläkin muistan sentään osan asioista.) Pitkän odotuksen jälkeen sain viimein koottua tehtävien tulokset ja pääsin blogien kanssa eteenpäin, mikä on huojentavaa. Uskottelen tässä siis itselleni, että parempi myöhään, kuin ei milloinkaan.
