Viimeisen viikon harjoituksen tavoitteena oli kerrata opittua ja hyödyntää uusia taitoja itsenäiseen työskentelyyn analyysien parissa. Loin kuvitteellisen esityksen uuden laskettelukeskuksen sijainnista ja suunnittelin sinne erilaisia rinteitä, parkkipaikan, tien sekä hiihtohissin.
Lähdin liikkeelle etsimällä sopivaa sijaintia keskukselle paikkatietoikkunasta. Tarkastelin maastosta yli 260m korkeita mäkiä, joiden rinteet eivät näyttäneet liian jyrkiltä. Päätin tutkia Lappia, jossa suurin osa Suomen laskettelukeskuksista sijaitsee. Päädyin sijoittamaan keskuksen Pohjois-Lappiin, sillä siellä on harvempaa asutusta ja muuta ihmistoimintaa, jota keskuksen rakentaminen mahdollisesti häiritsisi. Sopivan oloinen alue löytyi Otsamonmäen lounaispuolelta läheltä Inarin kaupunkia. Alla kuvakaappaus sijainnista paikkatietoikkunassa.
Etsin saman sijainnin paitulista ja latasin sieltä tarvittavan karttalehden, jonka siirsin ArcGIS:in. Seuraavaksi loin siitä neljänneltä viikolta tuttuun tapaan slope- ja aspect-tasot, jotka kuvaavat rinteen jyrkkyyttä ja suuntaa. Lisäsin myös korkeuskäyrät ja rinnevarjostuksen, jotka havainnollistavat korkeusvaihteluita visuaalisesti.
Siirryin tekemään alueesta rasterianalyysiä näiden pohjalta. Luokittelin alueet viiteen luokkaan rinteen jyrkkyyden mukaan ja käytin tähän reclassify-työkalua. Visualisoin luokat haluamallani tavalla ja aloin hahmottelemaan laskettelukeskuksen rinteitä jyrkkyyden mukaan.
Sijoittelin yllä olevaan kuvaan rasterianalyysin pohjalta laskettelurinteet, hiihtohissin ja parkkipaikan sijainnit. Sijoitin parkipaikan vihreän rinteen kanssa samaan luokkaan kuuluvalle alueelle, jonka jyrkimmät kohdat ovat alle 15 astetta, eli alue on melko tasainen. En ole itse koskaan ollut laskettelemassa, joten sopivaa rinteen pituutta oli vaikea arvioida. Kaikilla suunnittelemillani rinteillä on kuitenkin pituutta yli puoli kilometriä, joten arvelen, että se riittää. Kokeiltuani erilaisia taustakarttoja päädyin jättämään taustalle rasterianalyysin, sillä esimerkiksi satelliittikuvassa oleva puusto sai suunnitelman näyttämään sekavalta.
Koska tehtävä oli hyvin vapaamuotoinen, jäin miettimään, ovatko visualisointini riittävän selkeitä ja lähdinkö niiden kanssa oikeaan suuntaan. Omaan silmään lopputuloksena syntynyt esitys näyttää hieman erikoiselta, mutta ainakin siitä löytyy tarvittavat elementit. Visualisointia olisi voinut ehkä tukea paremmin 3D-mallinnus, josta oli esimerkkikuva harjoituksen ohjeissa.
Lopuksi
Oli rohkaisevaa huomata, että jotain on kurssilta jäänyt käteenkin ja harjoituksen tekeminen onnistui melko helposti. Palautin mieleeni aiemmilta viikoilta tuttuja elementtejä, kuten slope- ja aspect-tasojen luomisen, reclassify-työkalun käytön, korkeuskäyrien ja rinnevarjostuksen luomisen sekä tietenkin myös digitoinnin. Karkeasti harjoituksen voisi jakaa rasterianalyysiin ja vektorianalyysiin. Visualisointi kuitenkin poikkesi aiemmilla kurssikerroilla tehdyistä, ja aluksi olikin vaikea hahmottaa, miltä lopputuloksen pitäisi näyttää. Toki tehtävänanto oli myös sen verran vapaa, että sitä oli varmasti tarkoituskin tulkita omalla tavallaan.
Lähteet
Paikkatietoikkuna, saatavilla osoitteessa: https://kartta.paikkatietoikkuna.fi/