Mikko Posti

Mikko Posti, tutkijatohtori
Sota ja identiteetti myöhemmän keskiajan teologisessa ja filosofisessa ajattelussa

Tutkin tutkimusprojektissani Sota ja identiteetti myöhemmän keskiajan teologisessa ja filosofisessa ajattelussa 1200- ja 1300-luvulla kirjoitetuissa sotaa ja sen oikeutusta koskevissa akateemisissa lähteissä esiintyviä tapoja muovata identiteettejä ja itseymmärrystä. Kiinnitän erityistä huomiota teologisten käsitteiden käyttöön lähdemateriaaleissani.
Keskiajan sotaa koskevien teoreettisten keskusteluiden teologiset taustaoletukset eivät ole saaneet riittävästi huomiota osakseen nykyaikaisessa historiallisessa tutkimuksessa. Kysymykseni on, miten keskiajan teoreetikot käyttivät esimerkiksi heresian ja pakanuuden käsitteitä poliittisten vastustajiensa marginalisointiin. Miten nämä kirjoittajat suhtautuivat vastustajiin, jotka jakoivat heidän kanssaan yhteisen kristillisen uskon, verrattuna pakanoihin?
Kirkkoisä Augustinus ajatteli että sodat, joita käytiin tulevan rauhan ja Jumalan oikeuden toteuttamiseksi, olivat hyviä ja perustuivat viime kädessä Jumalan hyvään suunnitelmaan. Kysyn miten keskiajan yliopistoissa suhtauduttiin Augustinuksen ajatukseen ihmiskunnan historiaa ohjaavasta Jumalan kaitselmuksesta sen jälkeen kun Aristoteleen filosofia tuli keskeiseksi yliopistojen opetuksessa.
Aristoteleen poliittisten teosten kääntäminen latinaksi oli tärkeä käänne sotaa koskevissa akateemisissa väittelyissä Albert Suuresta ja Tuomas Akvinolaisesta alkaen. Aristoteleen Politiikka johti keskiajan kirjoittajat lähestymään sotaan liittyviä kysymyksiä vakiintuneempien kaupunkivaltioiden ja kuningaskuntien, eikä vain paikallisten taistelujen, näkökulmasta. Tällä historiallisella kehityksellä on voinut olla suurempi vaikutus kansallisvaltioiden synnyn esihistoriaan 1200- ja 1300-luvuilla kuin aiemmassa tutkimuksessa on huomattu.