Tehtävät

Reflektio-opintojakso 1 op

Kevään reflektion tehtävät

Harjoittelun kuluessa suoritetaan seuraavat oppimista tukevat reflektiotehtävät.

  • Omien tavoitteiden asettaminen
    1. Vahvuudet ja kehittämiskohteet
    2. Metafora
    3. Omat tavoitteet
  • Reflektiopäiväkirja
    1. Päiväkohtaiset muistiinpanot
    2. Viikkopohdinta
  • Observointi (linkki työkaluun)
    1. Valmistelu
    2. Ennuste
    3. Tunnin analyysi
  • Lopputapaaminen opettajan kanssa / kokoava pohdinta

Tehtävien palautus didaktiikan opettajan kanssa sovittavalla tavalla

 

Laadi reflektion tehtävistä yksi dokumentti, jonka palautat reflektiota ohjaavalle opettajalle
(Taina Makkonen, Merike Kesler tai Päivi Portaankorva-Koivisto)

Tehtävä 1: Omien tavoitteiden asettaminen

A)     Vahvuudet ja kehittämiskohteet (Kevät)

Pohdi kokemuksiasi opettajana toimimisesta (perusharjoittelussa / sijaisena toimiessasi). Tarkastele kokemuksia esimerkiksi seuraavien kysymysten avulla:

  • Millaista palautetta olet saanut (oppilailta, ohjaavalta opettajalta, muilta opiskelijoilta tai opettajilta)?
  • Miten tarkoituksenmukaisena olet saamasi palautteen kokenut?
  • Mistä olisit toivonut saavasi palautetta?
  • Mitä kiinnostavaa tai uutta olet kohdannut kasvatustieteen (erityisesti ainedidaktiikan) opinnoissa syksyn ja talven aikana?

Kirjoita edelliseen nojautuen vahvuuksistasi opettajana.

Kirjoita edelliseen nojautuen myös tärkeimmät kehittymiskohteesi opettajana.

B)     Metafora

Jatka lausetta metaforaksi ”Fysiikan/kemian/matematiikan/tietotekniikan/xx opettajana olen kuin …”

Tarkastele metaforaasi syksyllä ja talvella opiskelemiesi opintojaksojen näkökulmista. Muista ainedidaktiikan ja yleiset kasvatustieteen opintojaksot!

  • Pohdi ja kirjoita mitä metaforasi kertoo oppimiskäsityksestäsi, opettajan työstä ja koulun tehtävästä?

C)     Omat tavoitteet

Kirjaa opetusharjoittelua varten omat oppimistavoitteesi. Tarkastele omia vahvuuksiasi ja kehittymiskohteitasi suhteessa opetusharjoittelun oppimistavoitteisiin (Liite 2). Pohdi tavoitteitasi konkreettisen toiminnan näkökulmasta: Mitä työtapoja haluat kokeilla? Mitä asioita haluat päästä tekemään harjoittelun aikana? Pohdi omia tavoitteitasi erityisesti oppilaiden opiskelun ja oppimisen tukemisen näkökulmasta.

Syksyn harjoittelu keskittyy opetuksen perustaitoihin. Kevään harjoittelussa huomio siirtyy vahvemmin oppilaan oppimisen arviointiin (erityisesti oppimista tukevaan opiskelunaikaiseen arviointiin).

  • Kirjaa tavoitteesi erikseen kummallekin harjoiteltavalle oppiaineelle.
  • Jaa kirjaamasi omat tavoitteesi harjoittelua ohjaaville opettajille.

Tehtävä 2: Reflektiopäiväkirja

 

Mistä reflektiopäiväkirjassa on kyse?

 

Päiväkirjaa käytetään opetusharjoitteluun liittyvien kokemusten tallentamiseen ja käsitteellistämisen välineenä. Reflektio voidaan jakaa kahteen vaiheeseen: ”kuuman kognition” vaiheeseen ja ”kylmän kognition” vaiheeseen. Kuumalla kognitiolla tarkoitetaan toiminnanaikaista tai heti toiminnan jälkeen tapahtuvaa tarkastelua. Se on monesti emotionaalisesti latautunutta ja jotkin yksittäiset seikat saattavat korostua. Kylmällä kognitiolla tarkoitetaan tarkastelua, joka tapahtuu ajallisesti etäällä toiminnasta. Silloin tilannetta on mahdollista tarkastella analyyttisemmin ja monipuolisemmin. Kuuma kognitio voi vaikuttaa merkittävästi esimerkiksi siihen, millaista palautetta haluaa kuulla tai mitä palautteesta jää muistiin. Siten esimerkiksi harjoitustunnin jälkeen käytävässä keskustelussa on tärkeää kirjoittaa muistiin mahdollisimman paljon omia kokemuksia ja muilta kuultuja kommentteja. Näihin muistiinpanoihin voi palata myöhemmin.

Reflektiopäiväkirjassa on tärkeää erottaa havainnot, kokemukset ja niiden tulkinta ja suhteuttaminen kirjallisuuteen.

Päiväkohtaiset muistiinpanot voivat olla tiiviitä. Esimerkiksi seuraavalla tavalla:

23.3. Tuntisuunnitelman laadintaa: perehdyin harjoitustunnin aiheeseen liittyen opetussuunnitelman perusteisiin, harjoittelukoulun opetussuunnitelmaan, käytössä olevaan oppikirjaan ja oppilaiden käsityksiin aiheesta. Tuntuu sekavalta. Katsoin YouTubesta erilaisia aiheeseen liittyviä animaatioita. Videoita katsoessa huomasi, että hyvän havainnollistuksen valinta on yllättävän vaikeaa ja olin hämmentynyt siitä, millä perusteella valinta pitäisi tehdä. Palasin uudelleen opsin tavoitteisiin ja olen tyytyväinen koulun opsista tulkitsemaani valintaperusteeseen.

A)     Päiväkohtaiset muistiinpanot

Kirjoita jokaisena päivänä, kun teet harjoitteluun liittyviä opintoja:

  • Tiivis maininta siitä, mitä olet tehnyt ja opiskellut.
  • Kirjaa myös tiiviisti, millaisena olet tekemisesi kokenut.
  • Kokoa saamaasi palautetta ja muita havaintoja harjoitteluun liittyen.

B)     Viikkopohdinta

Pohdi viikon lopuksi tekemisiäsi ja kokemuksiasi harjoittelun aikana suhteessa tavoitteisiisi. Tarkastele esimerkiksi seuraavien kysymysten avulla:

  • Oletko päässyt harjoittelemaan tavoittelemiasi asioita?
  • Mitä olet harjoittelun aikana jo oppinut?
  • Mitä osaat jo paremmin kuin ennen?
  • Mitä sinun pitää vielä harjoitella?
  • Miten voisit saavuttaa tavoitteesi vielä paremmin?
  • Ovatko saamasi palautteet tavoitteittesi suuntaisia?
  • Pitäisikö omia tavoitteita harkita vielä uudelleen?

Tehtävä 3: Observointi

Mistä observointitehtävässä on kyse?

Observointitehtävän tarkoituksena on auttaa tunnin rakenteen, oppilaiden työskentelyn ja opettajan työskentelyn suunnittelussa. Observoitavat osa-alueet liittyvät ainedidaktiikan opinnoissa esillä olleisiin oppiaineen opetuksen keskeisiin didaktisiin periaatteisiin. Tehtävään liittyvän valmistelun ja observointilomakkeen tarkoituksena on ohjata näiden didaktisten periaatteiden pohdintaan ja sisällyttämiseen tarkoituksenmukaisella tavalla osaksi oppituntia.

Observointilomake tuottaa oppitunnista kaavion. Tätä kaaviota hyödyntäen voi toisaalta arvioida omaa ajankäyttöä ja pohtia tunnin toteutumista. Observointi on tulkinta ja observointilomakkeen tuottama kuvaaja heijastelee observoijan kokemusta oppitunnista. Tämä kuvaaja on hyvä lähtökohta aloittaa oppitunnin palaute- ja reflektiokeskustelu.

Tärkeää on muistaa, että opetukseen tai oppitunnin jäsentämiseen ei ole yhtä oikeaa tapaa.  Palaute- ja reflektiokeskustelussa nimetään muutamia onnistumisia tunnilta, kuten millainen toiminta tuki oppimista tai innostumista oppimiseen.

A)     Valmistelu

  • Valitse yksi harjoitustunti kummastakin harjoitteluaineestasi (matematiikka, fysiikka, kemia)
  • Sovi opiskelutoverisi kanssa oppitunnin observoinnista.

Jos toinen opetettava aineesi on jokin muu kuin matematiikka, fysiikka tai kemia, niin tehtävä tehdään kahdelta oppitunnilta ensimmäisessä opetettavassa aineessa.

Observaatiotyökalu: http://www.edu.helsinki.fi/malu/observation/reflektio.html

B)     Ennuste

Laadi tuntisuunnitelman avulla observaatiotyökalun kuvaajan ”ennuste” tuntisuunnitelman yhteyteen.

aika

Kuvio. Fysiikan / kemian oppitunnin kuvaaja

aika

Kuvio. Matematiikan oppitunnin kuvaaja

C)       Tunnin analyysi

Harjoitustunnin jälkeen harjoittelija ja ohjaava opettaja reflektoivat harjoitustuntia observointityökalun tuottaman kuvaajan avulla. Tyypillisessä tilanteessa palautekeskustelu aloitetaan katsomalla kuvaajaa yhdessä.

  • Kirjoita palaute- ja reflektiokeskustelun aikana esiin tulleita seikkoja muistiin.
  • Harjoitustunnin ja siihen liittyvän palautekeskustelun jälkeen analysoi oppituntia seuraavien kysymysten avulla:
  • Miltä kuvaaja näyttää?
  • Mikä on päällimmäinen ajatuksesi kuvaajasta harjoitustuntiasi kuvaavana esityksenä? Millaisia merkityksellisiä vaiheita oppitunnilla oli?
  • Onko kuvaajassa mitään outoa?
  • Onko kuvaajassa ilmeisiä koodausvirheitä?
  • Tulkitsetko jotkin tilanteet eri tavoin kuin koodauksen tehnyt opiskelija?
  • Vertaa tätä kuvaajaa tuntisuunnitelmaasi ja kuvaajaennusteeseesi.
    • Miten kuvaaja eroaa laatimastasi ennusteesta?
    • Tarkastele ajankäyttöä eri työtavoissa tai vaiheissa.
  • Mitkä asiat on koodattu tapahtuneeksi samaan aikaan? Mistä se kertoo tällä oppitunnilla? Mitä niissä tilanteissa on tapahtunut?
  • Miten oppilaiden aktiivista ajattelua ja vastuuta omasta oppimisestaan voisi vielä lisätä?
  • Miten oppilaat käyttivät tietoa?
  • Mikä oli oppitunnilla onnistunutta?
  • Missä asioissa nojauduit vahvuuksiisi ja missä harjoittelit sellaista, mitä et vielä osaa hyvin?
  • Mitä teet seuraavalla oppitunnilla toisella tavalla tai mitä otat opetuksen suunnittelussa huomioon jatkossa, miksi?

Tehtävä 4. Lopputapaaminen didaktiikan opettajan kanssa

Palauta reflektiotehtävät didaktiikan opettajan ohjeiden mukaisesti. Valmistaudu kertomaan ja esittelemään reflektiotehtävät didaktiikan opettajan ilmoittamalla tavalla.