Koropleettikartat päällekkäin?

Edellisessä karttatehtävässä luotiin koropleettikarttoja joissa kaksi teemaa selittivät yhdessä keskinäistä riippuvuutta. Itse tein kartan jossa rakenteellisen työttömyyden osuus kuntalaisista kuvattiin vähäisestä keltaisesta oranssin kautta suureen punaiseen osuuteen. Päälle laitettiin mielenterveysindeksi kunnittain, jossa tihenevä raita merkitsi mielenterveysindeksin arvon nousua (tilastot vuodelta 2015). Luokkia tehtiin suosituksen mukaiset 3×3 eli yhdeksän.
PAK – tiedotusblogissa annettiin tehtäväksi lukea Anna Leonowiczin artikkeli päällekkäisten koropleettikarttojen käytöstä (Two-variable choropleth maps as a useful tool for visualization of geographical relationship).
Artikkeli on oivallista luettavaa henkilölle jonka tieto koropleettikartoista tai niiden päällekkäin käyttämisestä on alkutekijöissään. En todennäköisesti olisi hoksannut rajata luokkia minimiin jos en olisi saanut siihen neuvoja. Artikkelissa puhutaan lukijan hahmotuskyvyn ja kartan luettavuuden raameista kun koropleettikartan luokkamäärä kasvaa. Päällekkäinen koropleettikartta antaa parhaillaan lukijalle tietoa nopeasti kahden spatiaalisen ilmiön riippuvuudesta (yksinkertaistettuna) tavalla jota on muilla metodeilla hankala kuvata. Kuitenkin, jos ilmiöiden välillä ei ole riippuvuutta voi kumpikin teema sumentua vaikeasti tulkittavaksi.
Myös tavalla kuvata värien tai rastereiden avulla ilmiötä kartalla on merkitystä. Selkeä tapa esitystapa päällekkäisellä koropleettikartalla on esimerkiksi väriluokkien sekä päällekkäisten rastereiden (pisteiden tai viivojen) käyttö. Artikkelin esimerkissä itäisen Puolan Masoviasta tehdyn kahden muuttujan koropleettikartassa on käytetty sinisen ja punaisen värejä ja keskellä sijaitsevat arvot ovat ruskeita. Arvojen kasvaessa värit tummenevat. Tätä tapaa käyttäessä kartan sävyt olisi valittava huolellisesti. Lehto (2017) avaakin blogissaan dilemmaa: ’’…parhaimmillaan kartta on hyvin intuitiivinen esitys ja legenda on mukana vain tukena, ei ennakkovaatimuksena kartan ymmärtämiselle.’’ Ehkä on niin että erilaiset ratkaisut toimivat erilaisissa yhteyksissä. Esimerkiksi suuren yleisön aikakausilehdissä kartan on hyvä aueta lukijalle ilman että legendaan tarvitsee juuri perehtyä ennen itse kartan lukemista. Aivojumppa voi kuitenkin olla vaivan arvoista jos kohdeyleisö koostuu asiantuntijoista ja esitystapa on perustellusti informatiivinen ja asianmukainen.

Kuva 1. Päällekkäinen koropleettikartta värisävyjä hyödyntäen Leonowiczin artikkelista. Sinisen sävyt esittävät maaseudun asukkaita ja punaisen sävyt alle 18 vuotiasta väestönosaa Masovian alueella itä-Puolassa.

Jos koropleettikartan muuttujia olisi kolme, valitsisin todennäköisesti kartta-alueen värjäämisen tai rasteroimisen sijaan jonkinlaisia erillisiä kuvaajia, kuten alueittain numeroituja palkkeja.
Mukavaa pikkulauantaita lukijoille!

Lähteet:
Leonowicz, A. (2006). Two-variable choropleth maps as a useful tool for visualization of geographical relationship. Geografija
Lehto, V. (2017). Kurssikerta 2: Aineistoa aineiston päälle. <https://blogs.helsinki.fi/valttele/>. Luettu 8.2.2017

Karttailu jatkuu

Voisin lyödä kympin vetoa, ettei ole parempaa tapaa aloittaa viikkoa kuin kunnon karttasessio.

Toissa perjantain PAK-kurssilla sukelsimme vielä tasoa syvemmälle teemakarttojen maailmaan. Tehtävänä oli luoda kahta teemaa yhdistävä teemakartta, joka esittäisi kahden ilmiön suhteita toisiinsa.

Käytin Sotkanetistä haettuja tilastoja Suomen rakenteellisesta työttömyydestä ja mielenterveysindeksistä kunnittain (vuoden 2015 tilastot). Rakenteellinen työttömyys merkitsee siis osaltaan sitä, että työttämyys ei vähene alueella jolla vallitsee samanaikaisesti työvoimapula. Näinkin valoisista teemoista syntyi päällekkäinen koropleettikartta, joka näyttää tältä:

Kuva 2. Päällekkäiset teemakartat Suomen rakenteellisesta työttömyydestä ja mielenterveysindeksistä (2015).

Lopputuloksesta näkyy kuin näkyykin se, että punaisilla (korkean rakenteellisen työttömyyden) alueilla sekä tiuhimmin raidotetuilla (mielenterveysindeksin korkeilla arvoilla) alueilla on etenkin itäsuomessa paljon pinta-alaa. Kaikkialla tämä ei kuitenkaan toistu vaan havaittavissa on myös matalan työttömyyden alueita korkealla mielenterveysindeksillä. Kummaltakin osin valoisin tilanne näyttäisi olevan etelä- ja länsi-Suomen osissa.

Saara Leppänen on julkaissut omassa blogissaan samantyyppisesti rakennetun päällekkäisen koropleettikartan. Hän vertailee Suomen kuntien työttömyysastetta vuodelta 2010 ja korkeakoulutettujen osuutta kunnittain vuodelta 2015. Luulisin etteivät tilastot ole muuttuneet viiden vuoden sisällä merkittävästi, joten vertailu lienee ihan paikallaan.

Legendasta huomataan, että korkeakoulutetun väestön osuutta merkitsevä mustien pisteiden osuus on käännetty kasvamaan korkeakoulutettujen osuuden madaltuessa. Tällöin kartan alueiden tummuus ottaen huomioon työttömien osuuden näyttää osuvan paremmin samoille alueille. Näyttäisi esimerkiksi siltä että itä-Suomessa korkeakoulutettujen osuus on pieni ja työttömyys suurta.

Lähteet:

Leppänen, Saara. (2017).“Two-variable choropleth maps as a useful tool for visualization of geographical relationship” ARTIKKELI I & KURSSIKERTA II. https://blogs.helsinki.fi/saaralep/ Luettu 7.2.2017

Rakenteellinen työttömyys (2015) & Mielenterveysindeksi (2015) https://www.sotkanet.fi/sotkanet/fi/