Koropleettikartat päällekkäin?

Edellisessä karttatehtävässä luotiin koropleettikarttoja joissa kaksi teemaa selittivät yhdessä keskinäistä riippuvuutta. Itse tein kartan jossa rakenteellisen työttömyyden osuus kuntalaisista kuvattiin vähäisestä keltaisesta oranssin kautta suureen punaiseen osuuteen. Päälle laitettiin mielenterveysindeksi kunnittain, jossa tihenevä raita merkitsi mielenterveysindeksin arvon nousua (tilastot vuodelta 2015). Luokkia tehtiin suosituksen mukaiset 3×3 eli yhdeksän.
PAK – tiedotusblogissa annettiin tehtäväksi lukea Anna Leonowiczin artikkeli päällekkäisten koropleettikarttojen käytöstä (Two-variable choropleth maps as a useful tool for visualization of geographical relationship).
Artikkeli on oivallista luettavaa henkilölle jonka tieto koropleettikartoista tai niiden päällekkäin käyttämisestä on alkutekijöissään. En todennäköisesti olisi hoksannut rajata luokkia minimiin jos en olisi saanut siihen neuvoja. Artikkelissa puhutaan lukijan hahmotuskyvyn ja kartan luettavuuden raameista kun koropleettikartan luokkamäärä kasvaa. Päällekkäinen koropleettikartta antaa parhaillaan lukijalle tietoa nopeasti kahden spatiaalisen ilmiön riippuvuudesta (yksinkertaistettuna) tavalla jota on muilla metodeilla hankala kuvata. Kuitenkin, jos ilmiöiden välillä ei ole riippuvuutta voi kumpikin teema sumentua vaikeasti tulkittavaksi.
Myös tavalla kuvata värien tai rastereiden avulla ilmiötä kartalla on merkitystä. Selkeä tapa esitystapa päällekkäisellä koropleettikartalla on esimerkiksi väriluokkien sekä päällekkäisten rastereiden (pisteiden tai viivojen) käyttö. Artikkelin esimerkissä itäisen Puolan Masoviasta tehdyn kahden muuttujan koropleettikartassa on käytetty sinisen ja punaisen värejä ja keskellä sijaitsevat arvot ovat ruskeita. Arvojen kasvaessa värit tummenevat. Tätä tapaa käyttäessä kartan sävyt olisi valittava huolellisesti. Lehto (2017) avaakin blogissaan dilemmaa: ’’…parhaimmillaan kartta on hyvin intuitiivinen esitys ja legenda on mukana vain tukena, ei ennakkovaatimuksena kartan ymmärtämiselle.’’ Ehkä on niin että erilaiset ratkaisut toimivat erilaisissa yhteyksissä. Esimerkiksi suuren yleisön aikakausilehdissä kartan on hyvä aueta lukijalle ilman että legendaan tarvitsee juuri perehtyä ennen itse kartan lukemista. Aivojumppa voi kuitenkin olla vaivan arvoista jos kohdeyleisö koostuu asiantuntijoista ja esitystapa on perustellusti informatiivinen ja asianmukainen.

Kuva 1. Päällekkäinen koropleettikartta värisävyjä hyödyntäen Leonowiczin artikkelista. Sinisen sävyt esittävät maaseudun asukkaita ja punaisen sävyt alle 18 vuotiasta väestönosaa Masovian alueella itä-Puolassa.

Jos koropleettikartan muuttujia olisi kolme, valitsisin todennäköisesti kartta-alueen värjäämisen tai rasteroimisen sijaan jonkinlaisia erillisiä kuvaajia, kuten alueittain numeroituja palkkeja.
Mukavaa pikkulauantaita lukijoille!

Lähteet:
Leonowicz, A. (2006). Two-variable choropleth maps as a useful tool for visualization of geographical relationship. Geografija
Lehto, V. (2017). Kurssikerta 2: Aineistoa aineiston päälle. <https://blogs.helsinki.fi/valttele/>. Luettu 8.2.2017

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *