Piste- ja ruutuaineistot kartalla

привет!

Varsinainen kurssi pääsikin jo loppumaan mutta täältä pesee.

Tovi sitten pääsimme kyhäämään ruututeemakarttoja. Samoin kuin pistekarttoja käytetään kuvaamaan jonkin teeman mukaisia osuuksia tietyillä paikoilla, teemaesityksen ei tarvitse noudatella valmiiksi annettuja esimerkiksi kaupunginosien rajoja. Tällainen tapa esittää tilastoja antaa joissakin tapauksissa käytännöllisemmän kuvan jos esimerkiksi hallinnollisten alueiden rajoilla ei ole teeman kannalta merkitystä.

Alla esitän ruututeemakartan muunkielisen väestön (muut kuin suomen- tai ruotsinkieliset) osuuksista 500 metrin ruuduittain pääkaupunkiseudulla.

Kuva 1. Muunkielisen väestön osuudet pääkaupunkiseudulla 500×500 metrin ruuduissa

Kartalla erityistä muunkielisten keskittymää voi huomata esimerkiksi kantakaupungissa sekä itä-Helsingissä, mutta laikuittain myös näiden ulkopuolella keskittymissä, joissa sattuu asumaan muutenkin enemmän ihmisiä ympäröivään alueeseen nähden.

Visuaalisesta ilmeestä sen verran että hirvittää. En kuitenkaan lähtenyt tässä vaiheessa tekemään asialle mitään. Sen sijaan Anna Haukka (2017) on luonut silmiä hivelevämpiä karttoja, jotka esittävät pääkaupunkiseudun asukasmääriä. Kannattaa siis käydä katsomassa.

Mutta vielä tästä omasta vessanlaattamosaiikista. Tehtävänannossa kiellettiin toistelemasta itsestäänselvyyksiä. Noh. Se pelaa sen verran että pystyin tekemään aijemmin esittämäni havainnot muunkielisen väestön sijainnista. Nollaruudut jätettiin pois koska ne olisivat sotkeneet kuvan epäolennaisuudellaan. Karttaan pitäisi lisätä ainakin läpikuultavuutta, ehkä vähän suuremmat ruudut (esim. 700 m x 700 m) ja selkeämmät kaupunkien rajat sekä nimet. Kauniainenkin on uponnut tuonne Espoon keskelle mosaiikin alle. Värimaailma voisi olla erottuvampi, jotta keltaisen pienet esiintymät esimerkiksi Espoon yläosissa näkyisivät tihrustamatta.

Onko ruututeemakartalla hyväksyttävää esittää absoluuttisia arvoja? Henkilökohtaisesti en ole vastaan. Itsekin tein niin. Eri teemalla (esimerkiksi juuri asukkaiden lukumäärällä) se olisi järkevämpää, kun taas omalla teemallani tilannetta valaisisi oikeasti muunkielisten prosenttiosuudet väestöstä.

Ruututeemakartassa onkin se hyvä puoli, että siinä voidaan esittää eroavaisuuksia jonkin asian tai ilmiön suhteen pienemmällä alueella kuin vaikkapa aijemmin tekemillämme perinteisillä koropleettikartoilla. Tämän tyyppinen on parhaimmillaan lukijalle helposti ja nopeasti havainnoitavissa ja tietyt alueet ja niiden suhde toisiinsa välittyy. Esimerkiksi: tarkasti omaa ruutukarttaani katsomalla voidaan varovasti havainnoida että metroradan varrella asuu runsaanlaisesti muunkielistä väestöä.

Jeps. Ensi kertaan. 🙂

Lähteet:

Haukka, A. (2017). Kurssikerta 4. Shakkilauta? Ei vaan ruututeemakartta. Luettu 13.3.2017. https://blogs.helsinki.fi/ahaukka/2017/02/08/kurssikerta-4/

Statistiikkaa Norjasta, extrana kuuma linkki ;)

Viimeisellä kurssikerralla ryhdyttiin luomaan teemakarttaa itse valitsemasta alueesta sekä aiheista. Ajatuksena on opetella internetin haltuun ottamista hakemalla itse karttapohja sekä statistiikkaa ja liittää ne käsiteltäviksi yhteen.

Valitsin hommaan Norjan ja maan 19 lääniä (nor. fylke). Kyseiset läänit ovat hallinnollisia alueita ja niistä löytyy siis jos jonkinnäköistä tilastoa. Ryhdyin valitsemaan teemoja karttapohjalleni https://www.ssb.no/ -sivustolta, johon on koottu tilastoja koskevia taulukoita, kuvaajia sekä tutkimuksia. Osa materiaalista on norjaksi mutta kosmopoliittina maailmankansalaisena se ei ole ongelma.

Valitsin teemoiksi korkeakoulutettujen eli 3. asteen kouluja suorittaneiden prosentuaalisen osuuden koko väestöstä (vihreät sävyt) sekä poliisin tietoon tulleiden henkilöön kohdistuneiden rikosten osuuden tuhatta henkilöä kohden (raidoitus, tummeneva). En varsinaisesti uskonut näiden välillä olevan selittäviä yhteyksiä mutta päätin ryhtyä hommaan silti. Oletus oli, että suurien kaupunkien, joissa myös yliopistot sijaitsevat, osuus rikoksista on suurempi.

Ennen perjantain kurssikertaa haettiin vektorimuotoinen kartta jossa on valmiit läänit ja koordinaatisto joten sitä ei tarvinnut valmiiden paikkatieto-ominaisuuksiensa vuoksi kiinnittää mihinkään. Se on hyvä. Sitten vain lähdettiin yhdistämään tietokantoja läänien nimien mukaan ja luotiin teemakarttana päällekkäinen koropleettikartta kuten aijemmillakin kerroilla. Tämän lisäksi ekstrana oli ohjeet tehdä kartasta HotLink-kartta, jonka kautta voi linkittää tiedostoja tai internetsivuja alueisiin. Itse yhdistin HotLinkeihin tietoja kyseisistä lääneistä kotisivujen ja wikipediasivujen muodossa. Ihan kiva ominaisuus!

https://blogs.helsinki.fi/reka/files/2017/03/norja_hotlink.html

Kuva 1. Selitteet linkin taakse

Ja niinhän siinä kävi ettei tämä päällekkäisenä koropleettikarttana kovin selittävä ole, paitsi erillisinä teemoina tarkasteltuna. Sen lisäksi läänien koossa on melkoisia eroja, osa on hyvin pieniä (Oslo) ja osa hyvin suuria (Finnmark), joten graafisesti ne ovat hiukan vaikeita. Lisäksi tällaisin teemoin on vähän hassua esittää näin valtaisia alueita. Oslo näkyy huonohkosti mutta molempien teemojen, sekä korkeakoulutettujen että rikoksien osalta se on tilastojen korkeinta päätä.

Tänne pukkaa vielä rästiin jääneitä tekstejä ensi viikon aikana, stay tuned.

 

Lähteet:

Karttapohja:

http://www.diva-gis.org/datadown

Tilastotieto:

https://www.ssb.no/en/utdanning/statistikker/utniv/aar/2016-06-20#content

https://www.ssb.no/en/sosiale-forhold-og-kriminalitet/statistikker/lovbruddo/aar/2015-10-13#content