Piste- ja ruutuaineistot kartalla

привет!

Varsinainen kurssi pääsikin jo loppumaan mutta täältä pesee.

Tovi sitten pääsimme kyhäämään ruututeemakarttoja. Samoin kuin pistekarttoja käytetään kuvaamaan jonkin teeman mukaisia osuuksia tietyillä paikoilla, teemaesityksen ei tarvitse noudatella valmiiksi annettuja esimerkiksi kaupunginosien rajoja. Tällainen tapa esittää tilastoja antaa joissakin tapauksissa käytännöllisemmän kuvan jos esimerkiksi hallinnollisten alueiden rajoilla ei ole teeman kannalta merkitystä.

Alla esitän ruututeemakartan muunkielisen väestön (muut kuin suomen- tai ruotsinkieliset) osuuksista 500 metrin ruuduittain pääkaupunkiseudulla.

Kuva 1. Muunkielisen väestön osuudet pääkaupunkiseudulla 500×500 metrin ruuduissa

Kartalla erityistä muunkielisten keskittymää voi huomata esimerkiksi kantakaupungissa sekä itä-Helsingissä, mutta laikuittain myös näiden ulkopuolella keskittymissä, joissa sattuu asumaan muutenkin enemmän ihmisiä ympäröivään alueeseen nähden.

Visuaalisesta ilmeestä sen verran että hirvittää. En kuitenkaan lähtenyt tässä vaiheessa tekemään asialle mitään. Sen sijaan Anna Haukka (2017) on luonut silmiä hivelevämpiä karttoja, jotka esittävät pääkaupunkiseudun asukasmääriä. Kannattaa siis käydä katsomassa.

Mutta vielä tästä omasta vessanlaattamosaiikista. Tehtävänannossa kiellettiin toistelemasta itsestäänselvyyksiä. Noh. Se pelaa sen verran että pystyin tekemään aijemmin esittämäni havainnot muunkielisen väestön sijainnista. Nollaruudut jätettiin pois koska ne olisivat sotkeneet kuvan epäolennaisuudellaan. Karttaan pitäisi lisätä ainakin läpikuultavuutta, ehkä vähän suuremmat ruudut (esim. 700 m x 700 m) ja selkeämmät kaupunkien rajat sekä nimet. Kauniainenkin on uponnut tuonne Espoon keskelle mosaiikin alle. Värimaailma voisi olla erottuvampi, jotta keltaisen pienet esiintymät esimerkiksi Espoon yläosissa näkyisivät tihrustamatta.

Onko ruututeemakartalla hyväksyttävää esittää absoluuttisia arvoja? Henkilökohtaisesti en ole vastaan. Itsekin tein niin. Eri teemalla (esimerkiksi juuri asukkaiden lukumäärällä) se olisi järkevämpää, kun taas omalla teemallani tilannetta valaisisi oikeasti muunkielisten prosenttiosuudet väestöstä.

Ruututeemakartassa onkin se hyvä puoli, että siinä voidaan esittää eroavaisuuksia jonkin asian tai ilmiön suhteen pienemmällä alueella kuin vaikkapa aijemmin tekemillämme perinteisillä koropleettikartoilla. Tämän tyyppinen on parhaimmillaan lukijalle helposti ja nopeasti havainnoitavissa ja tietyt alueet ja niiden suhde toisiinsa välittyy. Esimerkiksi: tarkasti omaa ruutukarttaani katsomalla voidaan varovasti havainnoida että metroradan varrella asuu runsaanlaisesti muunkielistä väestöä.

Jeps. Ensi kertaan. 🙂

Lähteet:

Haukka, A. (2017). Kurssikerta 4. Shakkilauta? Ei vaan ruututeemakartta. Luettu 13.3.2017. https://blogs.helsinki.fi/ahaukka/2017/02/08/kurssikerta-4/

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *