Dataa tietokantoihin, harjoitus numero kolme

Kurssin kolmannella kerralla tutustuimme MapInfon Query-toimintoon, jolla voi yhdistää haettuja tietoja ja tietokantoja. Tarkoituksena siis valmistella tietokanta, jota voi sitten näppärästi käyttää ohjelmassa ja visualisoida ulkoisia lähteitä yhdistellen niitä vanhaan tietoon.
Ensin kaivettiin kurssikansiosta tietokanta, joka sisältää Afrikan valtiot. Käytiin läpi tapoja yhdistää tietokantoja, koska joskus ne saattavat olla käsiteltäväksi liian yksityiskohtaisia. Homman voi hoitaa karttakohteita yhdistämällä tai tietokannassa sarakkeita yhdistelemällä. Opeteltiin myös tuomaan MapInfoon ulkoisia taulukoita, esimerkiksi Excelistä. On ihan näppärää pystyä muokkaamaan Excelissä aineisto haluamaansa muotoon, jos sitä ei halua/jaksa/osaa MapInfossa tehdä. Tämän jälkeen tehtiin tietokantaliitoksia, koska eri lähteistä peräisin oleva statistiikka haluttiin kuvata yhdellä kartalla. Update Column –toiminnon avulla tietoja pääsee siirtelemään taulukoiden välillä sarakkeesta toiseen.
Tehtävänannossa pyydettiin pohtimaan, mitä tietokannan erinäisillä muuttujilla voisi tehdä, tai mitä niistä voisi päätellä. Tietokannassa oli dataa konflikteista paikallisesti ja ajallisesti. Näiden tietojen pohjalta voisi tehdä kartografisen visualisoinnin historiallisesta näkökulmasta jonkin konfliktialueen dynaamisuudesta. Timanttikaivoksiin liittyvät muuttujat voisivat päätyä selittäjiksi esimerkiksi alueen asukkaiden terveyden tai ympäristön muutoksille. Yhtä lailla öljykenttien löytyminen, poraukset ja tuottavuusluokittelu voivat heijastua kansanterveyteen ja paikallisen biodiversiteetin ja yhteyttävän alustan katoon. Internetkäyttäjien lukumäärän kasvua sen sijaan voi pitää hyvinvoinnin mittarina, sillä tiedon saatavuus on yhteydessä globaaleihin tasa-arvokysymyksiin.
Toisessa osiossa tehtiin tulvaindeksikarttaa. Tässä kohti allekirjoittaneella meni yli hilseen. Laskutoimitukset eivät tuottaneet juurikaan päänvaivaa (MHQ/MQ –indeksi, keskiylivirtaama/keskivirtaama), mutta kartalla arvot kääntyivät päinvastaisiksi kuin naapureilla. Koitin venkslata tuotosta turhautumiseen asti. Sitten huomasin, että olin yrittänyt yhdistää MNQ:n MHQ:n sijaan. Tässä se kartta nyt kuitenkin on:

Kuva 1. Järvisyys ja tulvaindeksi Suomen kartalla

Kartalta voidaan nopeasti nähdä, että tulvaindeksin huiput löytyvät nimenomaan lounaisesta Suomesta, läheltä merta. Pienemmät arvot sijaitsevat sisä-Suomessa. Järvisyysprosentti on taas näissä osissa suurin, kuten olisi voinutkin olettaa, sillä järvisimpiä alueita tavataan kutsua toisinaan Järvi-Suomeksi.

Jos jotain muuttaisin visualisoinnissa, se olisi värimaailma. Tällä hetkellä kontrastia ei ole tarpeeksi, jotta korkeimmat arvot erottuisivat ja toisaalta pylväät jäävät toistensa lomiin etenkin rannikkoalueilla. Olen kuitenkin tyytyväinen, että tuskailun jälkeen voin vihdoin lisätä työni tänne.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *