Minna Veistilä

Minna Veistilä, VTL, työskentelee Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa sosiaalialan yliopettajana. Parhaillaan hän valmistelee väitöskirjaansa Muutosta hyvinvointiin. Tutkimus venäläistaustaisten lapsiperheiden sosiaalisen hyvinvoinnin rakentamisesta integraatioprosesseissa.

Veistilän mielenkiinnon kohteita ovat hyvinvointi, tarinat, vastavuoroiset suhteet, perhetyö, lastensuojelun sosiaalityö sekä monialainen koulutuksen kehittäminen.

Veistilä pohtii Vastavuoroinen sosiaalityö -kirjassa yhdessä Riitta-Liisa Kokon kanssa sosiaalityötä ja sosiaalista kuntoutusta monitieteisenä, monialaisena ja moniammatillisena yhteistyönä.

Kokko ja Veistilä pitävät sosiaalista kuntoutusta mahdollisuutena vahvistaa sosiaalityön asiakkaiden arjessa selviytymistä sekä tuen tarvetta omaavien henkilöiden yhteisöllistä ja yhteiskunnallista osallisuutta. Sosiaalinen kuntoutus haastaa asiantuntijoita kirkastamaan yhteisiä päämääriään ja tekemään dialogista ja sektorirajat ylittävää yhteistyötä.

Toimivat verkostotyön käytännöt

“Toimivat verkostotyön käytännöt lähtevät aina sen määritelystä, mitä varten verkosto on olemassa: mitkä ovat sen tavoitteet ja tarkoitus”, Minna Veistilä painottaa.

Veistilän mukaan yksi hyvä käytäntö on pysähtyä aina aika ajoin verkoston tavoitteen äärelle. Myös roolit on tärkeää olla selvillä.

“On olennaista, millainen lupa tai mahdollisuus minulla on
verkostossa mukana olemiseen”, Veistilä sanoo.

Verkostotyön onnistumisen kannalta on myös tärkeää, millaiset mahdollisuudet jäsenillä on kuulla toisiaan ja tulla kuulluksi.


Verkostotyön onnistuminen Suomessa

“Meillä on paljon hyviä verkostoja, emmekä tulisi toimeen ilman niitä”, Minna Veistilä sanoo.

Veistilän mukaan joskus kuitenkin verkostoidutaan varmuuden tai tavan vuoksi.

“Kaikenkaikkiaan sanoisin kuitenkin, että verkostotyö on tarpeellista ja onnistunutta”, Veistilä sanoo.


 Inter- trans ja multiprofessionaaliset yhteistyösuhteet

“Kaikkia yhteistyön muotoja tarvitaan”, Minna Veistilä painottaa.

Vaikka englanninkieliset termit taipuvat jäykästi suomeksi, on erilaisten yhteistyömuotojen hahmottaminen hyödyllistä.

Etenkin transdisiplinääriset yhteistyösuhteet ovat Veistilän mukaan varsin mielenkiintoista, sillä niissä kaikki ongelman ratkaisemiseen tarvittavat sidosryhmät otetaan mukaan yhteistyöhön: riippumatta siitä ovatko he tieteenalan tai profession edustajia tai kiinnostuneita kansalaisia.

“Se on tasa-arvoisin ja monimuotoisin tapa tehdä yhteistyötä”, Veistilä summaa.

Sosiaalityön kehittämisessä hyödynnettävät kokemusasiantuntijat ovat Veistilän mukaan hyvä esimerkki transdisiplinäärisestä yhteistyöstä.


Miksi yksittäinen asiantuntijuus ei riitä?

“Ihmisten ongelmat ovat monimutkaistuneet, eikä niihin välttämättä ole edes mitään yhtä ratkaisua”, kertoo Minna Veistilä.

Hänen mukaan yhteistyö eri ammattilaisten kanssa mahdollistaa sen, että ongelmista nähdään sen monet eri puolet.

“Tällöin päästään paremmin käsiksi itse ongelmaan.”

Veistilän mielestä yhteistyön tarve kasvaa jatkuvasti.


Mihin sosiaalityön pitäisi varautua tulevaisuudessa?

Minna Veistilän mielestä sosiaalityön pitäisi varautua olemaan tulevaisuudessa aina vain lähempänä ihmistä.

“Elämämme on globalisaation, monikulttuurisuuden ja talouden kehityksen myötä entistä monimuotoisempaa. On tärkeää pohtia, miten tämän kaiken keskellä pysytään lähellä ihmistä.”


Sosiaalityön tärkeimmät yhteistyötahot

“Tärkein yhteistyötaho on sosiaalityön asiakkaat”, Minna Veistilä kertoo.

Muita tärkeitä yhteisyökumppaneita ovat mm. terveydenhuollon toimijat, joiden rooli korostuu erityisesti kuntoutuksessa.

“Mutta oikeastaan kaikki yhteiskunnan toimijat ovat sosiaalityön yhteistyötahoja”, Veistilä sanoo.


Yhteistyöterveiset päättäjille

“Liian strukturoidusti määritellyt yhteistyösuhteet eivät toimi sosiaalityössä”, sanoo Minna Veistilä.

Veistilän mukaan suhteen määrittelylle täytyy antaa tilaa toimijoista käsin.

“Lainsäädännön tai hyvien käytäntöjen sanelemat ehdot yhteistyösuhteelle eivät avaa tilaa dialogiselle vuorovaikutukselle, eikä suhde silloin toimi.”

TAKAISIN VIRTUAALISEMINAARIIN


Teksti, kuvaus ja editointi: Antti-Juhani Piirainen