Ajatuksia UniCafen henkilökuntapuolen hinnoittelumuutoksista

Kolumni

Chemicumin UniCafe lakkasi myöntämästä opiskelija- ja jatko-opiskelija-alennuksia henkilökunnan puolella torstaista 15.3. alkaen. Perusteluina päätökselle UniCafe tiedotti: “Henkilökunnan ravintolan opiskelijalounasta laajemman lounaskokonaisuuden vuoksi emme tarjoa henkilökunnan ravintolassa opiskelijahintaisia lounaita. Ateriatuettu, opiskelijahintainen lounas on tarjolla ainoastaan UniCafe Chemicumin opiskelijaravintolassa.”

Päätöksen voisi ymmärtää siltä pohjalta, että henkilökunnan puoli on melko pieni ja UniCafe haluaa pitää opiskelijat toisella puolella, jotta henkilökunnalla olisi paremmin tilaa. Vastauksena erään opiskelijan UniCafelle lähettämään kyselyyn aiheesta mainittiinkin käytäntöjen yhtenäistäminen, sekä asiakkailta tullut toive “opettajien”, joihin muuten ilmeisesti tuntiopettajan sopimuksella toimivat eivät vaikuta kuuluvan, omasta ravintolasta.

Viestissä mainittiin myös, että “Koska ruokarajoitukset ovat poistuneet ja salaattipöydän valikoimaa on muutettu runsaammaksi eivät nämä täten täytä Kelan antamia kriteerejäkään”. Tätä argumenttia on kuitenki hieman hankala ymmärtää ottaen huomioon sen, että ruoka on kelvannut tähänkin asti, ja ruoan määrään liittyvät rajoitukset ovat koskeneet vain kappaleittain laskettavia ruokia. Lisäksi en vuoden 2017 Kelan suositusten tiivistelmästä  löytänyt perustetta kyseiselle väitteelle.

Rahallisesti tätä päätöstä perustellaan henkilökunnan paremmalla katteella. Hintaero opiskelijan ja henkilökunnan jäsenen välillä (3€) tulee lähinnä Kelan ateriatuesta (1.94 €), kahvin/jälkiruoan (hinta noin 1€) puuttumisesta sekä arvonlisäverosta. Toki jos hintaa haluaa nostaa niin silloin vastaan tulee opiskelija-aterian hinnan yläraja 2,6€ (kun ateriatuki otetaan huomioon). Tämä ei kuitenkaan tunnu perustellulta, mikäli henkilökunnan aterian hinta ei nouse nykyisestä. En myöskään usko kannattavuuteen perustavaa argumenttia, koska eräs tuttavani yritti hakea ”opiskelijalaatuista” ruokaa opiskelijoiden puolelta ja tulla sitten ruoan kanssa toiseen ravintolaan syömään, jolloin hänelle sanottiin UniCafen puolelta, että tällainen ei käy.

Suurin ongelma jonka muutos aiheuttaa on se, että tyypillisesti graduntekijät ja lähes poikkeuksetta kaikki jatko-opiskelijat kuuluvat johonkin tutkimusryhmään, ja tutkimusryhmille on tyypillistä mennä joukolla syömään. Mielestäni tämä on hyvä tapa ja se auttaa uusia ryhmän jäseniä integroitumaan yhteisöön sekä ylläpitää ryhmähenkeä ja tiedon liikkumista. Käytännössä tämä muutos jaottelee kuitenkin saman työyhteisön jäsenet kahteen eri ryhmään, mikä ei luultavasti ole omiaan lisäämään joukkoon kuulumisen tunnetta. Asiasta tekee erityisen tärkeän se, että Helsingin yliopiston väitöskirjatutkijoiden tekemän tohtorikoulutuskyselyn mukaan hälyttävät 47% vastaajista ei tunne kuuluvansa osaksi yliopistoyhteisöä.

Omituista on väite, että aloite on tullut yliopistolta. Opiskelijat ilmeisesti kelpaavat mukaan silloin kun on kyse yliopiston henkilökunnan palkoista #meolemmeyliopisto:n merkeissä, mutta tässä tapauksessa emme nyt sitten ilmeiseti olekaan osa yhteisöä. Jos tämä on oikeasti lähtenyt yliopiston puolelta, pidän tätä varsin kaksinaismoralistisena ja yliopistoilmapiiriä vahingoittavana tekona.

Toki yritys saa lain puitteissa tehdä vaikka typeriä päätöksiä, jos se niin haluaa. On kuitenkin muistettava, että UniCafe:lla on monopoli yliopistolla ja sen boikotoiminen on käytännössä hyvin hankalaa, koska se on ainoa opiskelijahintaista ruokaa tarjoava lounasravintola järkevällä etäisyydellä kampuksesta. Jos meillä olisi esimerkiksi kaksi kilpailevaa palveluntarjoajaa, kuten esimerkiksi Otaniemessä, en luultavasti kirjoittaisi tätä juttua vaan siirtyisin vain syömään kilpailijan ravintolaan.

Tutkimusryhmät voisivat päättää syödä opiskelijoiden puolella, mutta tämä herättää kysymyksen, kenen eduksi tämä koko uudistus sitten on tehty, jos se ajaa opiskelijajäsenistään välittävät ryhmät huonommalle puolelle. On myös vaikea nähdä tällä mitään positiivista vaikutusta opiskelijoihin, mikä on lievästi ilmaistuna kummallista politiikkaa HYY:n eli opiskelijoiden omistamalta yritykseltä.

Lähetin UniCafen palautelomakkeen kautta kysymyksiä sekä kerroin kirjoittavani kolumnia aiheesta ja pyysin kommenttia. Sain vastaukseksi saman viestin, jonka jo eräs tuttavani oli saanut aikaisemmin ja joka ei vastannut esittämiini kysymyksiin vaan oli sisällöltään hyvin geneerinen. Ilmeisesti asian tarkempi perustelu opiskelijoille ei kuulu UniCafen prioriteettilistan kärkeen.

En tiedä, onko pääasiallinen syy muutokselle halu ajaa opiskelijat ja väitöskirjatutkijat pois henkilökunnan puolelta ja käyttää laadun parantamista tekosyynä vai aito halu parantaa palvelua. Yliopistoyhteisön potentiaalinen eriarvoistuminen sekä kokemukseni UniCafen palautteeseen vastaamisesta nosti kuitenkin verenpaineeni sellaisiin lukemiin, että taidan vähintään jonkin aikaa tehdä ruokani itse.

Ville Jantunen
Päätoimittaja

Yksi vastaus artikkeliin “Ajatuksia UniCafen henkilökuntapuolen hinnoittelumuutoksista”

  1. ”Jos meillä olisi esimerkiksi kaksi kilpailevaa palveluntarjoajaa, kuten esimerkiksi Otaniemessä”

    Örhmh. Otaniemessä on *huomattavasti* useampia palveluntarjoajia kuin kaksi.

Vastaa käyttäjälle Susi Lehtola Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *