Astrofysiikan peruskurssi I & II
| Lyhenne | Ei vakiintunutta lyhennettä |
| Tunniste | FYS2046 & FYS2047 |
| Ajankohta | III-IV. periodi joka toisena vuonna (parillisina vuosina) |
| Viralliset Materiaalit | Liljeströmin moniste: ”Teoreettisen astrofysiikan peruskurssi” (TAP-moniste) sekä Mattilan ja Juvelan moniste: ”Tähtienvälisen aineen fysiikka” (ISM-moniste) |
| Laskarit | 6. laskarit per kurssi |
Kuvaus
Astrofysiikan peruskurssi I ja II ovat tähtitieteen opintosuunnan teoreettisen astrofysiikan kursseja.
Ensimmäisen kurssin aiheisiin kuuluvat säteilyn peruskäsitteet, emissio ja absorptio sekä säteilynkuljetus. Lisäksi kurssilla käsitellään atomien virittymistä ja ionisaatiota Boltzmannin yhtälön ja Sahan yhtälön kautta sekä tähtien atmosfäärimallien laskemista.
Astrofysiikan peruskurssi II:n aiheisiin kuuluvat taas säteilyn sironta, spektriviivaprofiilit ja tähtienvälisen aineen fysiikka.
Kurssikäytännöt
Perinteiseen tapaan kurssilla on viikottaiset luennot ja laskupaja sekä viikottain palautettavat laskarit. Kurssin päätteeksi on kurssikoe, johon voi saada enintää kuusi lisäpistettä laskareista saatujen pisteiden perusteella.
Todelliset esitiedot
I: Tähtitieteen perusteet ja Matemaattiset apuneuvot. Esimerkiksi integrointi kannattaa olla hallussa ja kurssilla törmää TÄPEiltä tuttuihin käsitteisiin. Fysiikan peruskursseista on hyötyä laskurutiinin kannalta ja muutamia yksittäisiä asioita, kuten esimerkiksi Maxwellin-Boltzmannin nopeusjakauma, on käsitelty peruskursseilla.
II: Astrofysiikan peruskurssi I esitietoineen.
Työläys
Kurssi on jokseenkin työläs, sillä kurssin aiheet ovat haastavia ja laskarit vaativat hieman enemmän laskemista kuin joillain muilla tähtitieteen kandikursseilla.
Miksi tärkeä?
Teoreettisen astrofysiikan osaaminen on edellytys sekä tähtitieteen teoreettiselle tutkimukselle, että havaitsevalle tähtitieteelle. Lisäksi kurssi antaa pohjan usealle syventävälle tähtitieteen kurssille, ja kurssin käsittelemillä aiheilla on lisäksi useita yhteyksiä muille kandikursseihin.
Muuta