YoYo

Aivan hulluu  et tääki perioidi alkaa häämöttää loppuaan. Iha ku tyäelämä yrittäis tosissaan saada meitsin napattuu :s. Mut eipä siinä, katotaa mitä tällä kurssikerral oli tarjottavana teille ja minulle.

Tällä kerralla meidän piti valmistautua tunnille etukäteen, mikä herätti minussa hieman vastentahtoisia tunteita, mutta ei se mitään. Saimme päättää itse, millaisen kartan tai muun toteutuksen haluaisimme QGIssillä tehdä. Tästä muodostui ainakin itselleni aikamoinen dilemma, koska olen kamalan huono rajaamaan aiheita, koska haluaisin saada kaiken mukaan. No, dataa etsiessäni päädyin Eurooppaan ja tarkemmin Euroopan Unionin alueeseen. Mieleeni joulahti selvittää EU maiden maatalouden kasvihuonepäästöt maittain, ovathan ne olleet aika tapetilla tässä viime aikoina. Pohdiskelin hetken aikaa mihin tätä olisi hyvä verrata ja päädyin EU:n kokonaispäästöihin (tosin molemmista datoista löytyy myös jostain syystä esim. Turkki, Iso-Britannia ja pari muuta lilliputtia mutta menkööt). Dataa tähän löytyi myös suhteellisen helposti, vaikka käytinkin etsintöihin useita tunteja. Aikaa kului tosin pääosin sen takia, etten osannut päättää aihetta.

Löysin datan, mutta tunnilla en oikein tiennyt mitä tehdä sille. Onneksi vanhojen kurssikertojen ohjeista ja Artusta oli apua. Tietoja piti hieman muokkailla Excelissä sekä tehdä laskuja QGISissä, mutta kyllä se siitä alkoi taittumaan. Yleistä dataa löytyi todella järjettömästi, mutta taustakarttoja oli mielestäni vaikea löytää. En lopulta löytänyt mielessäni kuviteltua Euroopan karttaa, mutta ainakin ihan kohtuullinen löytyi.

Mielestäni  kuvan 1 karttani kuvaa onnistuneesti sitä mitä halusinkin. Mielenkiintoista, miten Saksa erottuu ainoana räikeän punaisena alueena kartasta. Karttani voi olla myös liian ankara Saksalle, koska absoluuttista lukua ei näy. Miklas Kuoppala kuvailee blogissaan kekseliäällä karttasarjallaan tätä kartoilla huijaamista. Joka tapauksessa Saksan päästöt selittyvät suurelta osin  fossiilisella energiantuotannolla. Myös metalliteollisuus porskuttaa maassa kovaa vauhtia ja siitä syntyy paljon päästöjä. Maatalous tuottaa sekin paljon päästöjä ja tätäkin löytyy Saksasta merkittävästi. Yleisesti voi sanoa, että mitä enemmän ihmisiä sitä enemmän päästöjä, ja ihmisiähän edellä mainitussa maassa riittää. Maan autoteollisuus nostaa myös  päästöjä kiitettävästi.

Iso-Britannia, Ranska, Italia ja Puola erottuvat kartasta myös muita negatiivisemmin. Kolmen ensimmäisen suuret päästöjen osuudet kokonaispäästöistä selittyvät suurella kansalla ja perinteisellä talousmahti -termillä. Näissä maissa on teollisuus lähtenyt suhteellisen aikaisin käyntiin, joten tuotantoa ja energiankulutusta on niissä paljon. Talous, ihmisten määrä, energian kulutus ja suuret maa-alueet selittävät siis päästöt pitkälti näissä maissa. Mutta Puola, siihen pätee suuri maa-alue, vaikka mikään talousmahti tai energian suurkuluttaja maa ei ole. Puolan suuret päästöt johtuvat paljolti kestämättömästä energian tuotannosta. Puolassa poltetaan nimittäin paljon k i v i h i i l t ä tarkemmin r u s k o k i v i h i i l t ä. Tämä saastainen energianlähde on yksi saastuttavammista koko maailmassa. Asiasta ollaan väännetty EU-tasollakin, ja Puola on tuomittu päästöistään, mutta nähtäväksi jää vähenevätkö ne tarvittua vauhtia.

Kuvan 2 kartta taas kertoo selkeästi, missä maatalouden kasvihuonepäästöt ovat suuressa roolissa. Mielestäni oli mielenkiintoista tehdä tämä kartta, koska maataloudenpäästöistä ja niiden pienentämisestä puhutaan paljon. On kiehtovaa katsoa kuinka esim. Tanskan maatalouspäästöt ovat suuret, mutta EU-tasolla (kuva 1) päästöt ovat pienet. Mielestäni kartta vain kertoo sen, että vaikka yksittäisellä maalla olisi syytä pienentää omia maatalouden kasvihuonepäästöjä, ei se silti isommassa skaalassa merkitse niin paljoa. En väitä etteikö näillä toimilla olisi merkitystä, mutta tarkoitan enemmän sitä, että mediassa tai somessa ei ole mitään järkeä leimata/maalittaa yhtä teollisuuden -tai talouden alaa superhuonoksi sen päästöjen takia – kasvihuonepäästöt koostuvat niin monesta eri lähteestä. Näihin useisiin lähteisiin tulee keskittyä kokonaisuutena, eikä fleimata vain yhtä ja näin luoda ehkä vähän liiankin huonoa kuvaa tietystä alasta. Tällaisesta toiminnasta syntyy lähes aina vain ei toivottua polarisaatiota.

Molempiin karttoihin oli tarkoitus laittaa absoluuttiset luvut ja mahdollisesti diagrammitkin, mutta taustakarttani oli jotenkin älyttömän raskas. Näillä toimilla kartat olisivat olleet paljon informatiivisempia ja selkeitä. Kärsivällisyyteni ei siis riittänyt venkslailemaan QGISin kanssa, mutta joskus käy näin. Kuitenkin hyvän esimerkin alkuperäisestä suunnitelmastani toteutti Nea Haukka! Hänen karttansa ovat paljon nopeammin luettavissa kuin minun, täytyy varmaan kysyä pari vinkkiä.

Vika kerta tässä, peace and love. Mä lähen kittaamaan sitä hyvää, huuruista ja kylmää KUOPIOOOOON!

Ps. Uskomaton määrä positiivisia viboja vierusGIStaistelijaparilleni Aino Sainiukselle, joka kirjoitti viimein seitsemännessä postauksessaan hyvällä asenteella. Hän ei lähtenyt kurssille kovinkaan suurin tai innokkain odotuksin, mutta onnistui lopulta selättämään nämä negatiiviset ajatukset. Tällaista kehitystä on varsin ihanaa seurata. 

 

Lähteet:

Haukka, Nea. 7. Loppu hyvin, kaikki hyvin. 2.3.2020
https://blogs.helsinki.fi/nhaukka/ (luettu 3.3.2020)

Kuoppala, Miklas. Helpompaa tää kaikki olla vois. 2.3.2020
https://blogs.helsinki.fi/kmiklas/ (luettu 3.3.2020)

Sainius, Aino. Kaikki loppuu aikanaan. 3.3.2020
https://blogs.helsinki.fi/sainius/ (luettu 3.3.2020)

https://ec.europa.eu/eurostat/data/database (luettu 26.02.2020)