Virpi Katajarinne on tehnyt harvinaisen, ellei peräti uniikin gradun. Virpi tarkastelee muun muassa sitä, miten 1-3-vuotiaiden lasten fyysinen aktiivisuus vaihtelee eri lapsen toiminnoissa. Tämä auttaa varhaiskasvattajia olennaisella tavalla kohdentamaan fyysisen aktiivisuuden kehittämistoimia. Mielenkiintoista on myös huomata miten fyysinen aktiivisuuden painopiste siirtyy lapsen kasvaessa vähitellen fyysisistä kohteista toiseen lapseen ja lopulta esiopetuksessa lapsiryhmään (klikkaa vasemmalla olevaa taulukkoa ja voit tarkastella sitä isompana). Tämä antaa perpektiiviä eri-ikäisten lasten liikkumista edistettäessä. 1-3-vuotiailla lapsilla fyysinen aktiivisuus ei näytä olevan samalla tavalla yhteydessä lähikehityksen vyöhykkeeseen kuin vanhemmilla lapsilla. Ehkä Laeversin sitoutuneisuus ei tunnista lapsen motorisen oppimisen tapoja. Tutustu Virpin uraa-uurtavaan ja mielenkiintoiseen työhön täällä.