Lukemaan ja kirjoittamaan oppimisen valmiudet varhaiskasvatuksessa

Petra Salomaan upea gradu on jäänyt uutisoimatta, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan! Petran uusia uria aukova ja viisas gradu käsittelee lasten lukemaan ja kirjoittamaan oppimisen valmiuksen yhteyksiä lasten arkeen varhaiskasvatuksessa. Gradu on varsinainen kielellisten taitojen kehityksen aarreaitta. Petra raportoi lukemaan ja kirjoittamaan oppimisen valmiuksien testituloksia muun muassa suhteuttaen niitä lasten observoituun toimintaan. Lukivalmiuden omaavilla lapsilla oli enemmän osallistuvaa, vuorovaikutteista, avointa ja yhteistyötä tekevää orientaatiota kuin lukivalmiudessa tukea tarvitsevilla. Myös lukivalmiuden mahdollistama arki saattaa näyttäytyä erilaiselta lukivalmiudessa tukea tarvitsevalla lapsella ja lukivalmiudella hyvin toimeen tulevalla lapsella. Lukivalmiudessa tukea tarvitsevat lapset olivat useammin vetäytyviä, ei-sosiaalisia ja eivuorovaikutteisia eli riski yksin jäämiseen ja toisten yhteyden ulkopuolelle joutumiseen on olemassa. Mielenkiintoista oli sattuman riskistä huolimatta huomata, että mielikuvaleikkitaidoissa ei löytynyt tilastollisesti merkitseviä eroja ryhmien välillä. Onkin ilahduttavaa huomata, että lukivalmiudessa tukea tarvitsevilla lapsilla saattaa kaikesta huolimatta olla paljon potentiaalia, ja sisäistä maailmaa, joka ei välttämättä ole kielellinen, mutta joilla he voivat ponnistaa arjen tilanteissa. Tähän viittasivat myös van Lier (1998) ja Vygotsky (1978). Lukivalmiuden oppimisen prosessissa on monta vaihetta ja paljon tekijöitä. Opetuksella onkin suuri merkitys siihen, miten asiat omaksutaan. Parhaiten tämä ponnistelu onnistuu hyvän ja kannustavan vertais- ja aikuistuen avulla ja kehittämällä monipuolisesti lasten kaikkia taitoja. Tutustu Petran graduun klikkaamalla linkkiä!

Johtaminen varhaiskasvatuksessa

Elina Fonsenin, Jyrki Reunamon, Leena Lahtisen ja Mari Sillmanin artikkeli “Pedagogical leadership and children’s well-being in Finnish early education” on julkaistu journaalissa Educational Management Administration & Leadership. Artikkelissa käytetään Kehittävän Palautteen aineistoa. Tulokset osoittavat yhteyden johtajan pedagogisen johtajuuden ja lasten havaittujen toimintojen välillä, mukaan lukien oppiminen, positiiviset tunteet, fyysinen aktiivisuus ja osallistuminen. Lisäksi yhteys osoitetaan henkilöstön arvioiman pedagogisen johtajuuden tarpeen ja johtajan arvioiman johtajuuden välillä, mikä korostaa johtajan tarvetta keskittyä pedagogiseen johtamiseen ja henkilöstön osallistumiseen. Tulokset tarjoavat perspektiivin, jonka avulla johtaja voi keskittyä varhaiskasvatuksen päätehtävään, lasten hyvinvointiin.

Yllä olevassa taulukossa on tiivistetty hyvään pedagogiseen johtamiseen liittyvät teemat. Taulukon voisi päiväkodin johtaja kiinnittää seinälleen ja tsekata siitä oman johtamisensa tärkeimmät asiat kerran viikossa!

Jouni Veijalainen väittelee itsesäätelystä 18.9.2020

KM Jouni Veijalainen väittelee 18.9.2020 kello 12 Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa aiheesta “Lasten itsesäätely lasten kuvaamien hallintakeinojen ja tunneilmaisun näkökulmasta”. Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Athena-rakennuksen sali 302, Siltavuorenpenger 3 A. Vastaväittäjänä on professori Elina Kontu, Tampereen yliopisto, ja kustoksena on professori Lasse Lipponen.

Jounin työ on tehty Kehittävän Palauteen aineistosta. Jouni on osallistunut prosessin kaikkiin vaiheisiin: datan keruuseen, aineiston valmistamiseen, organisoimiseen ja henkilöstön kouluttamiseen. Jouni työ tuo upealla tavalla esiin itsesäätelyn monimuotoiset kytkennät lapsen hyvinvointiin ja varhaiskasvatuksen rooliin siinä.

Väitöskirja julkaistaan sarjassa Kasvatustieteellisiä tutkimuksia. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.

Luovuus varhaiskasvatuksessa

Teemu Nikkola et al. ovat kirjoittaneet artikkelin luovuudesta varhaiskasvatuksen arjesta. Artikkeli on julkaistu journaalissa Early Child Development and Care. Data on Kehittävän palautteen aineistosta.  Luovuuden näkökulma on tärkeä sekä lapselle henkilökohtaisesti että ympäristön kannalta. Luovuus kattaa kaiken päivittäisen toiminnan varhaiskasvatuksessa – ei vain taidetta tai suunniteltua luovuutta. Luovuuden henkilökohtaiset näkökohdat korostavat lasten luovien ponnistelujen arvostamisen tärkeyttä, vaikka toiset ovat saattaneet olla aiemmin luoneet teoksen. Luovuuden ympäristönäkökohdat korostavat lasten osallistumisen merkitystä sekä opetussuunnitelman sisällön että opetuskäyttäytymisen luomisessa. Artikkeli on open access ja se voidaan ladata viestin lopussa olevasta linkistä.

Yllä olevasta taulukosta voimme nähdä, kuinka lasten haastattelut ja haastatteluista riippumatton luovuustesti liittyvät toisiinsa. Osallistavassa suuntautumisessa lapset huolehtivat tilanteesta ja aikovat muuttaa sitä. Osallistuessaan lapset oppivat rakentamaan tulevaisuutta ja ottavat samalla huomioon muut. Mitä nopeammin lapset voivat harjoittaa luovia kykyjään, sitä paremmin he ovat valmiita osallistumaan oman elämänsä ja myös muiden elämän luomiseen. Teemu kutoo luovuutta lasten arjen kokemuksiin ja varhaiskasvatuksen luomiseen. Napsauta alla olevaa linkkiä!

Nikkola, T., Reunamo, J. & Ruokonen, I. (2020). Children’s creative thinking abilities and social orientations in Finnish early childhood education and care. Early Child Development and Carehttps://doi.org/10.1080/03004430.2020.1813122

Mihin lapsen toimintoihin fyysinen aktiivisuus liittyy?

Anna-Liisa Kyhälä ottaa tarkasteluun eri-ikäisten lasten liikkumisen eri toiminnoissa, mitä ei ole Kehittävän Palautteen artikkeleissa vielä lainkaan käsitelty. Esimerkiksi pienimmillä lapsilla esineleikit ovat fyysisen aktiivisuuden kannalta tärkeämmät kuin isommilla lapsilla sekä leikin määrän että liikkumisen näkökulmasta. Pienillä lapsilla erilaiset fyysiset leikit, joissa itse toiminta ja siihen liittyvät kokemukset ovat olennaisia,  Kasvattajalle tämä luo erinomaisen mahdollisuuden tukea lapsen liikkumistaitoja, sillä lapsi syventyy itse liikkumiseen, jolloin aikuinen voi saada suoraan otteen lapsen motorisista mielikuvista yhdessä lapsen kanssa näitä taitoja harjoiteltaessa. Mielikuvien ollessa motorisia aikuisen on vain pidettävä huolta siitä, että hänen omatkin mielikuvansa kytkeytyvät näihin senso-motorisiin sisältöihin lapsen kehitystä tuettaessa, muuten lapsi ei pysty aikuisen tukea hyödyntämään. Pienen lapsen liikkuminen ja hänen käsitteensä sulautuvat yhteen.

Kyhälä A-L., Reunamo, J., Valtonen, J., & Ruismäki H. 2020. Ajankäyttö ja vähintään kohtuukuormitteinen fyysinen aktiivisuus lasten toiminnoissa varhaiskasvatuksessa. Liikunta & Tiede 57 (4), xx-xx.

Lapset varhaiskasvatuksen laadun arvioijina, osa 2

Kehittävän Palautteen aineistoon perustuva artikkeli Children’s negative experiences as a part of quality evaluation in early childhood education and care on hyväksytty julkaistavaksi Early Child Development and Care -journalissa. Lasten arvioimaa varhaiskasvatusta on toteutettu Kehittävässä Palautteessa vuodesta 2011. Artikkeli tarkastelee lasten näkemysten käyttöä varhaiskasvatuksen laadun arvioinnissa. Tutkimuksen aineistona on 5 439 vanhempien omille lapsilleen tekemää haastattelua. Vertaissuhteet ovat lapsille tärkeät ja lasten negatiivisissa kokemuksissa nousee usein esiin vuorovaikutus toisten lasten kanssa. Lasten näkemykset antavat tärkeää ensikäden kokemustietoa. Lasten arviointien käsittely aikuisten kesken nostaa lapsen näkökulman automaattisesti keskeiseksi. Arviointien käsittely yhdessä lasten kanssa antaa tilaisuuden harjaantua vuorovaikutustilanteiden positiiviseen muokkaamiseen. Lisäksi lasten arvioinnit auttavat aikuisia kehittämään omaa toimintaansa. Kolmantena, ei suinkaan vähäisimpänä etuna on, että lapset harjaantuvat vaikuttamaan itse oman muiden kanssa yhteisen elämän kehittämiseen. Lasten kokemus kuulumisesta lapsi- ja aikuisyhteisöön on keskeinen lasten hyvin voinnin tekijä.
Neljä-vuotiailla lapsilla on eniten negatiivisia vertaiskokemuksia. Päivittäiset askareet koetaan sitä negatiivisemmin, mitä vanhempi lapsi on, samoin aikuisen ohjaamisen negatiivisuuden kokemus lisääntyy. Pienillä lapsilla kuvaukset painottuivat enemmän konkreettiseen fyysiseen ja henkiseen epämukavuuteen. Taulukossa nähdään lasten negatiivisten kokemusten painotusten muuttuminen lasten iän kasvaessa. Artikkeli on luettavissa osoitteessa https://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/03004430.2020.1801667.

Vuoropäiväkotien toiminta

Jenny Hietanen on tehnyt pro gradun vuoropäiväkotien toiminnasta: Pedagogiikan näyttäytyminen varhaiskasvatuksen vuoropäiväkodeissa. Mitä vuorohoidossa tapahtuu ilta-aikana? Tutkimus on arvokas avaus. Vuoropäivähoitoa on tutkittu hyvin vähän. Siihen osallistuu kuitenkin noin seitsemän prosenttia lapsista. Vuoropäiväkodissa korostuu pyrkimys kodinomaisuuteen ja toisaalta lapsen tarve tavoitteelliseen pedagogiseen toimintaan. Iltaisin vuoropäivähoitoon osallistuva voi jäädä kokonaan paitsi pedagogisesta sisällöstä. Jo vuorohoito terminä pitää sisällään vain hoidon. Kodinomaisuutta ei määritellä virallisissa asiakirjoissa. Tutkimus on havainnollinen esitellessään toiminnan eroja päivän aikana. Sen jälkeen fokusoidaan erityisesti tavoitteelliseen toimintaa ympärivuorokautisessa päiväkodissa. Erityisesti tuetun leikin lisääminen osoittautuu tärkeäksi tekijäksi lasten prosessien syventäjänä. Tutustu Jennyn puhuttulevaan graduun: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/316453. Kyseessä on uraa uurtava avaus, vuoropäiväkodeista ei ole tätä ennen tehty lainkaan määrällistä tutkimusta. Alla olevassa taulukossa kuvataan lasten kestävän sitoutumisen määrä eri päiväkodin toiminnoissa illalla klo 16:00 – 20:00.

Lelan matikkaseikkailu päiväkodissa

Kirjanen tarjoaa matematiikan oppimateriaalin varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen. Matematiikan sisällöt esitellään tarinoiden kautta. Lapsille luettavan tarinan rinnalla opettajalle annetaan ideoita siitä, miten opetettavaa käsitettä voi havainnollistaa omassa ryhmässä helposti saatavilla olevilla välineillä. Tarjolla on myös kysymyksiä, joiden avulla voi herätellä keskustelua lasten kanssa. Kirjanen on syntynyt osana LUMATIKKA-hanketta. LUMATIKKA oli valtakunnallinen matematiikan oppimisen ja opettamisen täydennyskoulutushanke, jonka LUMA-keskus Suomi -verkosto toteutti yhteistyössä useiden yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa vuosina 2018–2022. Hanketta rahoitti Opetushallitus. Kirjanen on saatavilla Avointen Oppimateriaalien Kirjastossa. Kirjan ovat kirjoittaneet Jonna Kangas ja Jyrki Reunamo. Upeat kuvat ovat Emilia Erfvingin!

HS: Aikuisten koronapelko ei vielä näy päiväkodeissa

Helsingin Sanomat uutisoi Kehittävän Palautteen ajankohtaisista tuloksista. Observointeja eli tarkasti määriteltyjä havainnointeja liittyen lasten tunteisiin on tehty päiväkodeissa Etelä-Suomessa tämän vuoden aikana yhteensä 24 505 kertaa.

Viimeiset ovat viikolta 12 eli viikolta, jolloin koulut siirtyivät etäopetukseen ja päiväkodeista suurin osa lapsista jäi kotiin viikon puolivälissä. Viikolla 12 observointeja tehtiin tosin jo tavanomaista vähemmän ja nyt ne ovat tartuntojen välttämiseksi hiipuneet kokonaan.

Positiivisten tunteiden osuus on joka viikko tänä vuonna ollut päiväkodeissa suurempi kuin neutraalien. Lasten tyytyväisyyttä ja iloa mittaavat havainnot ovat itse asiassa nousseet jopa uuteen huippuun viime viikolla.

Selkeästi negatiiviset tunteet ovat edelleen päiväkodeissa erittäin harvinaisia. Yleisimmin esiintyvien eli ärtymyksen ja turhautumisen määrä laski viikkoon 11 ja alkoi sitten taas uudelleen nousta. Suru ja masennus samoin kun pelko ja ahdistus eivät ole lisääntyneet tämän vuoden mittaan. Lue hesarin juttu asiasta

Kulttuuritietoinen kasvatus

Kehittävän Palautteen aineistosta tehty artikkeli kultturitietoisesta kasvatuksesta on juuri julkaistu Ammattikasvatuksen aikakauskirjassa. Tutkimuksen tulosten perusteella eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten osallisuutta tukevissa varhaiskasvatuksen oppimisympäristöissä näyttäytyvät keskeisinä tekijöinä kasvattajien luomat, lasten osallisuutta mahdollistavat käytännöt, kuten perheiden huomiointi, vapaan leikin ohjaus, lukemistilanteet ja varhaiskasvatuksen pedagoginen johtaminen. Ammatillisen osaamisen kehittymisessä keskeistä on kasvattajien kieli- ja kulttuuritietoisen työn reflektoiva tarkastelu.

Arvola, O., Reunamo, J. & Kyttälä, M. (2020). Kohti kieli- ja kulttuuritietoista kasvatusta. Kasvattajat lasten osallisuuden mahdollistajina varhaiskasvatuksen oppimisympäristöissä. Ammattikasvatuksen aikakauskirja 01/2020.