Lapsen suhtautuminen muutokseen

Päiväkotien henkilökunta voi käyttää Lela-tarinaa lasten muutostrategioiden käsittelyyn. Nyt tarinasta on tehty vanhemmille sopiva versio. Lapsen näkemykset kertovat tärkeitä asioita siitä, miten lapsi ratkaisee oman elämänsä muiden kanssa. Tarinan avulla aikuinen saa tuntuman lasten tapaan suhtautua oman ja muiden elämän muuttamiseen. Vanhemmilla täytyy olla tuntuma siitä, miten lapsi rakentaa maailmaansa yhdessä muiden kanssa. Tarina on luettavissa täällä.

Itsearvioinnin luotettavuus

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) on laatinut varhaiskasvatuksen laadun indikaattorit varhaiskasvatukselle. Näiden indikaattorien perusteella Karvi laati itsearviointiin perustuvan kyselyn varhaiskasvatuksen henkilöstölle, jonka tulokset on juuri raportoitu. Karvi esittää tulosten perusteella myös kehittämisehdotuksia. Mutta miten luotettavaa on laadun arviointi itsearvioidulla kyselyllä? Karvi ei mitenkään arvioi oman kyselynsä luotettavuutta. Mari Sillman tuo tähän päivänpolttavaan kysymykseen näkökulman. Sillman on laatinut Karvin indikaattoreista kriteerit, joiden toteutumista kunkin ryhmän kaksi opettajaa arvioi tietämättä toinen toistensa arvioinneista. Sillman vertaa ryhmän kahden opettajan arviointien samankaltaisuutta. Näin saadaan käsitys arviointien luotettavuudesta. Jos ryhmän opettajapari arvioi oppimisympäristöä samalla tavalla, mittarin voi katsoa mittaavan yhdenmukaisesti ryhmän toimintaa. Indikaattoreiden arviointi yhdellä kyselylomakkeella on tämän tutkielman tulosten perusteella haastavaa, lähes mahdotonta. Indikaattoreita tulisikin arvioida monimenetelmällisesti. Onkin huolestuttavaa, että Suomen arvioinnista vastaava Karvi ei tee lainkaan luotettavuusarviota, ei tee kunnollista esitestausta kyselylleen, ei selvitä kysymysten keskinäisiä riippuvuuksia eikä vertaa tuloksia muihin mittareihin tulosten pätevyyden (validiuden) selvittämiseksi. Karvi ei toteuta itse peräänkuuluttamiaan arvioinnin periaatteita. Metsämuurosen (2011) mukaan arvioinnin tulisi perustua osioiden kriittiseen tarkasteluun (validointi ja editointi asiantuntijamenettelynä), mutta osioiden kriittistä tarkastelua ei ole. Arvioinnissa tulisi olla pilottitutkimus, jotta tutkimuksen puutteet voitaisiin korjata, näin ei ole tehty. Osioiden hyvyys ja parametrien tarkistaminen pitäisi tehdä, mutta muuttujien suhteiden tarkastelu puuttuu kokonaan. Karvin pitäisi kuitenkin olla malli pätevästä laadun arvioinnista. Mari Sillmanin erinomainen gradu on luettavissa täällä. Sillmanin arvioimien kriteerien luotettavuuden perusteella on Kehittävän Palautteen oppimisympäristön arviointi muokattu vastaamaan Karvin kriteereitä. Tämän arvioinnin luotetttavuutta ja pätevyyttä voi arvioida esim. vertaamalla arviointeja riippumattomilla mittareilla tehtyihin observointiin ja johtamisarviointeihin.

Lapset varhaiskasvatuksen laadun arvioijina

Varhaiskasvatuksen arvioinnin merkitys tiedostetaan tänä päivänä entistä selkeämmin. Lasten osallisuuden korostuessa emme voi unohtaa lasten panosta myöskään laadun arvioinnissa, jota on toteutettu projektissamme vuodesta 2010. Aineistostamme laadittu artikkeli “Lapset varhaiskasvatuksen arvioijina – Lasten mukavina pitämät asiat päiväkodissa ja perhepäivähoidossa” on juuri hyväksytty julkaistavaksi Varhaiskasvatuksen Tiedelehdessä. Tulosten perusteella lasten tekemä arviointi on lupaava menetelmä täydentämään monimenetelmäistä varhaiskasvatuksen laadun arviointia.

Miten suhtautua tehokkaaseen opetukseen?

 EARLI 2019 konferenssissa (Aachen Saksa) oli tutkimusryhmän symposium, jossa esittelimme kahden eri kulttuurin, Suomen ja Hong Kongin, varhaiskasvatuksen vertailua. Tarkastelemme erityisesti aikuisjohtoisen ja lapsilähtöisen toiminnan tuloksia. Tärkeässä osassa on lasten itsesäätelytaitojen kehitys. Kuvassa tutkimusryhmän jäsenet vasemmalta oikealle: Jyrki Reunamo (Helsingin yliopisto), James Ko (Education University of Hong Kong), Kathy Sylva (University of Oxford), Pamela Sammons (University of Oxford). Ensimmäinen aineistonkeruu alkaa syksyllä 2019 ja tuloksia on saatavilla kesällä 2019.

Päiväkodeissa ei kohdella kaikkia lapsia tasa-arvoisesti

Helsingin Sanomien pääuutinen 2.8. on varhaiskasvatuksen sisältöön liittyvä. Siinä käsitellään Kehittävän Palautteen tasa-arvoon liittyviä tuloksia. Varhaiskasvatuksen sisältökin voi nykyään olla päämedian pääuutinen, eikä vain sen organisointi. Tämä on tärkeää, sillä epätasa-arvoon johtavat prosessit ovat usein tiedostamattomia. Vain ymmärtämällä syrjäytymisen prosesseja voimme tietoisesti näitä prosesseja muuttaa. Varhaiskasvatuksen henkilöstö on fiksua ja osaavaa. Varhaiskasvatus on kivijalka tasa-arvon edistämiseksi. Tasa-arvoinen suhtautuminen on kuitenkin erittäin monitahoinen asia.  Lue Helsingin Sanomien artikkeli, jossa esitellään Kehittävän Palautteen aiheeseen liittyviä tutkimustuloksia,

 

Kansallinen koulutuksen arviointi ja tutkimus


Karvi järjesti tiedontuottajien tapaamisen kesäkuun 17 päivänä Hanasaaressa. Tapaamisen  tavoitteena oli edistää koulutuksen arvioinnin ja tutkimuksen keskinäistä tiedonvaihtoa ja hyödyntämistä kansallisella tasolla. Tarkoitus oli vahvistaa kansallista yhteistyötä, ehkäistä päällekkäisiä tiedonkeruita sekä lisätä koulutuksen arvioinnin ja tutkimuksen moninäkökulmaisuutta, avoimuutta ja vaikuttavuutta. Jyrki Reunamo esitteli Kehittävää palautetta jatkuvan kehittämisen näkökulmasta. Tutustu esitykseen osoitteessa https://karvi.fi/app/uploads/2019/06/Jyrki-Reunamo.pdf.

CLASS-observointi & opettajan ja lapsen vuorovaikutus

Amerikkalainen CLASS-observointi on kehitetty lapsen ja aikuisen välisen vuorovaikutuksen observointiin. Yasmin Fong kävi Helsingissä kouluttamassa neljä observoijaa CLASS-observointiin. Kuvassa vasemmalta oikealle ovat Roosa-Maria Laaksonen, Mari Sillman, Yasmin Fong Education University of Hong Kongista, Jenny Hietanen and Jouni Veijalainen. CLASS-observointi mahdollistaa Kehittävän Palautteen observoinnin kriteerivalidiuden arvioinnin. Käytämme Suomessa ja Hong Kongissa sekä CLASS- että Kehittävän palautteen observointia vertaillaksemme Suomen ja Hong Kongin varhaiskasvatusta. Odotamme tutkimuksen tuovan runsaasti uutta tietoa erilaisista pedagogisista ratkaisuista, lasten ja aikuisten välisestä vuorovaikutuksesta sekä myös lasten kehittymisestä.

Gender differences in emotional self-regulation

If the emotional self-regulation has different criterions for boys and girls, the gender differences may have educational background. How are the teachers self-regulations evaluations and children’s emotional expressions related? Are these relations related to expected gender experiences? Read the article online at https://link.growkudos.com/1e17aifhs74.

Onko lapsilähtöinen pedagogiikka todella parempi kuin opettajalähtöinen?

Professori James Ko  (Education University of Hong Kong) vierailee Suomessa. Testaamme lasten itsesäätely- ja esiakateemisia taitoja Hong Kongissa ja Suomessa. Sen jälkeen observoimme lasten ja aikuisten toimintaa ryhmissä. Myöhemmin testaamme lapset uudestaan. Näin voimme vertailla eri toimintojen, oppimisympäristöjen, kasvatuksen ja oppimisen välisiä yhteyksiä. Voidaan tutkia konkreettisesti näkyykö esimerkiksi positiivinen opettajan ja lasten välinen vuorovaikutus parempina oppimistuloksina? Millaisia yhteyksiä lapsilähtöisellä pedagogiikalla on lasten oppimiseen? Miten oppiminen kehitty kolmen vuoden seurannassa?

Kuvassa James esittelee tutkimuksessa käytettävää esi-akateemisten taitojen testiä. Olemme jo prosessimme aikana löytäneet keskeisiä avaimia syventämään oppimista lähikehityksen vyöhykkeellä. Tämä on ensimmäinen kerta, kun tutkimme tämän syventymisen pitkäaikaisia vaikutuksia. Pitkäaikaisten tutkimus edellyttää lasten tunnistetietojen keräämistä, jotta lasten kehitystä voi seurata. Näihin tunnistetietoihin luonnollisesti pyydetään huoltajilta lupa ja ne ovat luottamuksellisia. i

Lasten frustraation säätely varhaiskasvatuksessa

Jouni Veijalainen on tutkinut lasten frustraatiotilanteisiin liittyviä strategioita. Hankkeessa lasten suhdetta tilanteen muuttumiseen on arvioitu haastattelemalla. Lasten kuvaukset ja kasvattajien arviot liittyivät toisiinsa. Tämä tarkoittaa, että lapset pystyvät itse kuvaamaan itsesäätelyn olennaisia piirteitä konkreettisesti. Jo lapsen kokemuksia kuuntelemalla pääsemme perille lapsen itsesäätelyn mekanismeista. Tämä antaa kasvattajalle mahdollisuuden tukea käytännössä lasten turhautumisen käsittelyä. Varhaiskasvatuksessa tapahtuu jatkuvasti tilanteita, jotka koskevat kaikkia lapsia, mutta vain osa lapsista osaa suhtautua tilanteeseen avoimesti ja rakentavasti. Tässä lasten suhtautumistapojen konkreettinen käsittely voi auttaa. Taulukosta nähdään, miten lasten  emootion kuvaukset ja aikuisten arviot lasten itsesäätelytaidoista ovat yhteydessä. Artikkeli aiheesta on hyväksytty julkaistavaksi: Veijalainen, J., Reunamo, J., Sajaniemi, N. & Suhonen, E. (In print.) Children’s self-regulation and coping strategies in a frustrated context in early education. South African Journal of Childhood Education.