Johtaminen varhaiskasvatuksessa

Elina Fonsenin, Jyrki Reunamon, Leena Lahtisen ja Mari Sillmanin artikkeli “Pedagogical leadership and children’s well-being in Finnish early education” on julkaistu journaalissa Educational Management Administration & Leadership. Artikkelissa käytetään Kehittävän Palautteen aineistoa. Tulokset osoittavat yhteyden johtajan pedagogisen johtajuuden ja lasten havaittujen toimintojen välillä, mukaan lukien oppiminen, positiiviset tunteet, fyysinen aktiivisuus ja osallistuminen. Lisäksi yhteys osoitetaan henkilöstön arvioiman pedagogisen johtajuuden tarpeen ja johtajan arvioiman johtajuuden välillä, mikä korostaa johtajan tarvetta keskittyä pedagogiseen johtamiseen ja henkilöstön osallistumiseen. Tulokset tarjoavat perspektiivin, jonka avulla johtaja voi keskittyä varhaiskasvatuksen päätehtävään, lasten hyvinvointiin.

Yllä olevassa taulukossa on tiivistetty hyvään pedagogiseen johtamiseen liittyvät teemat. Taulukon voisi päiväkodin johtaja kiinnittää seinälleen ja tsekata siitä oman johtamisensa tärkeimmät asiat kerran viikossa!

Itsearvioinnin luotettavuus

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) on laatinut varhaiskasvatuksen laadun indikaattorit varhaiskasvatukselle. Näiden indikaattorien perusteella Karvi laati itsearviointiin perustuvan kyselyn varhaiskasvatuksen henkilöstölle, jonka tulokset on juuri raportoitu. Karvi esittää tulosten perusteella myös kehittämisehdotuksia. Mutta miten luotettavaa on laadun arviointi itsearvioidulla kyselyllä? Karvi ei mitenkään arvioi oman kyselynsä luotettavuutta. Mari Sillman tuo tähän päivänpolttavaan kysymykseen näkökulman. Sillman on laatinut Karvin indikaattoreista kriteerit, joiden toteutumista kunkin ryhmän kaksi opettajaa arvioi tietämättä toinen toistensa arvioinneista. Sillman vertaa ryhmän kahden opettajan arviointien samankaltaisuutta. Näin saadaan käsitys arviointien luotettavuudesta. Jos ryhmän opettajapari arvioi oppimisympäristöä samalla tavalla, mittarin voi katsoa mittaavan yhdenmukaisesti ryhmän toimintaa. Indikaattoreiden arviointi yhdellä kyselylomakkeella on tämän tutkielman tulosten perusteella haastavaa, lähes mahdotonta. Indikaattoreita tulisikin arvioida monimenetelmällisesti. Onkin huolestuttavaa, että Suomen arvioinnista vastaava Karvi ei tee lainkaan luotettavuusarviota, ei tee kunnollista esitestausta kyselylleen, ei selvitä kysymysten keskinäisiä riippuvuuksia eikä vertaa tuloksia muihin mittareihin tulosten pätevyyden (validiuden) selvittämiseksi. Karvi ei toteuta itse peräänkuuluttamiaan arvioinnin periaatteita. Metsämuurosen (2011) mukaan arvioinnin tulisi perustua osioiden kriittiseen tarkasteluun (validointi ja editointi asiantuntijamenettelynä), mutta osioiden kriittistä tarkastelua ei ole. Arvioinnissa tulisi olla pilottitutkimus, jotta tutkimuksen puutteet voitaisiin korjata, näin ei ole tehty. Osioiden hyvyys ja parametrien tarkistaminen pitäisi tehdä, mutta muuttujien suhteiden tarkastelu puuttuu kokonaan. Karvin pitäisi kuitenkin olla malli pätevästä laadun arvioinnista. Mari Sillmanin erinomainen gradu on luettavissa täällä. Sillmanin arvioimien kriteerien luotettavuuden perusteella on Kehittävän Palautteen oppimisympäristön arviointi muokattu vastaamaan Karvin kriteereitä. Tämän arvioinnin luotetttavuutta ja pätevyyttä voi arvioida esim. vertaamalla arviointeja riippumattomilla mittareilla tehtyihin observointiin ja johtamisarviointeihin.

Kansallinen koulutuksen arviointi ja tutkimus


Karvi järjesti tiedontuottajien tapaamisen kesäkuun 17 päivänä Hanasaaressa. Tapaamisen  tavoitteena oli edistää koulutuksen arvioinnin ja tutkimuksen keskinäistä tiedonvaihtoa ja hyödyntämistä kansallisella tasolla. Tarkoitus oli vahvistaa kansallista yhteistyötä, ehkäistä päällekkäisiä tiedonkeruita sekä lisätä koulutuksen arvioinnin ja tutkimuksen moninäkökulmaisuutta, avoimuutta ja vaikuttavuutta. Jyrki Reunamo esitteli Kehittävää palautetta jatkuvan kehittämisen näkökulmasta. Tutustu esitykseen osoitteessa https://karvi.fi/app/uploads/2019/06/Jyrki-Reunamo.pdf.

Kehittävää täsmäpalautetta päiväkodeille ja lapsiryhmille

Pilottitutkimus Vantaan Siimapuiston päiväkodissa ja Järvenpään Nummenkylän päiväkodissa on valmis. Kokeilun perusteella tiedämme, että 400 havaintoa on riittävästi päiväkotikohtaisen luotettavan arvion ja kehittämisen suuntien löytämiseksi. Kaikista osa-alueista, päiväkodin toiminnasta, lasten toiminnasta, eri toimijoista, liikkumisesta, oppimisesta, emootioista ja sosiaalisuudesta löytyi sekä hyvin toimivia asioita että kehitettävää.
Molemmissa pilottipäiväkodeissa koettiin hyväksi, että koko kasvatushenkilökunta koulutetaan observointiin ja kaikki myös observoivat. Kokeilun aikataulu, tunti observointia viikossa, koettiin liian raskaaksi. Kokemusten perusteella tulos oli, että 1 tunti observointia kerran puolessatoista kuukaudessa riittää siihen, että päiväkotiin saadaan kehittävä palaute 12 viikossa. Ryhmäkohtainen kehittävä palaute saadaan 40 viikossa, jolloin tuloksia voidaan ryhmässä käyttää pohjana seuraavan vuoden toiminnan syventämiseen. Jos observointiin käytetään tunti kuukaudessa, saadaan tulokset nopeammin.

Joka tapauksessa observoinnin laatu on määrää tärkeämpi, muuten tulokset ovat käyttökelvottomia. On olennaista, että kaikki saavat observointikoulutuksen ja observointiajat ovat satunnaiset. Tähän tarvitaan selkeät ohjeet, johon henkilökunta sitoutuu.

Sydämelliset kiitokset Nummenkylän ja Siimapuiston väelle arvokkaasta työstä. Kokemusten pohjalta voimme aloittaa ensi syksynä päiväkotikohtaisen observoinnin, jolloin päiväkoti saa täsmäpalautteen oman työnsä kehittämiseen sekä päiväkotitasolla että ryhmätasolla. Päiväkodin johtaja voi painottua johtamisessaan tietoperustaiseen johtamiseen ja reaaliaikaiseen prosessien ohjaamiseen. Tämä on huippujuttu!

Jaettu johtaminen & lasten hyvinvointi

Satu Halonen tutkii tuoreessa gradussaan jaetun johtajuuden yhteyksiä lasten hyvinvointiin päiväkodissa. Tutkimus on uraa uurtava jaetun johtajuuden vaikuttavuuden tutkimuksessa. Jaettuun johtamiseen liittyvät vahvimmat johtamisen piirteet näet klikkaamalla vasemmalla olevan taulukon suuremmaksi. Johtajuudella on merkitystä sekä lasten hyvinvoinnille että henkilökunnan ja päiväkodin johtajan työssä jaksamiselle. Satu rakentaa työnsä persoonallisesti sekä oppimisympäristön, johtamisen että lapsen hyvinvoinnin sisältöjen näkökulmasta. Tutustu Satun puhuttelevaan graduun täällä.

Tunisia, Maailmanpankki ja UNICEF -yhteistyö

Tunisian Naisten, perheiden ja lasten ministeriö tekee yhteistyötä Fun Academyn kanssa parantaakseen varhaiskasvatuksen laatua Tunisiassa. Maailmanpankki ja UNICEF tarjoaa kansainvälistä ja teknistä tukea. Delegaatio vieraili Helsingin yliopistossa elokuussa. Kävimme läpi Orientaatioprojektin mahdollisuuksia tukea varhaiskasvatuksen arviointia ja kehittämistä. Observointiin pohjautuva datavetoinen kehittämistoiminta on globaalistikin arvioiden ainutlaatuisen tehokas ja kattava menetelmä varhaiskasvatuksen kestävään kehittämiseen.

Kiinalainen & suomalainen varhaiskasvatuksen kehittäminen

Heinäkuun 7-9 WPC (World Principal Conference, Beijing China) konferenssissa yli 3000 päiväkodinjohtajaa kokoontui yhteen eri puolilta maailmaa. Kehittävällä palautteella oli oma esittelytila. Kuvassa Tuomas Sarkkinen esittelee tiiminsä kanssa osallistujille mahdollisuuksia osallistua. Konferenssissa oli useita esiintyjiä Suomesta kertomassa suomalaisesta varhaiskasvatuksesta. Esityksistä vastasivat muun muassa Steve Ho, Kari Kasanen, Nikke Keskinen, Raija Laine, Mikko Mäkelä, Kati Rintakorpi, Jyrki Reunamo, Kirsi Tarkka,  Taru Terho ja Petra Varttinen.

Täsmäpalaute

Järvenpäässä Nummenkylän päiväkodissa aloitamme käytännön, jossa Kehittävää Palautetta voidaan saada tarkasti omaan toimintaan liittyen. Voimme saada palautetta omasta päiväkodista, omasta ryhmästä ja jopa yksittäisestä lapsesta, jos se on vanhempien mielestä hyvä asia. Tietysti luottamuksellisuudesta täytyy koko ajan pitää tarkasti huolta.