Lauantaina 23.9. lasten sosiaalisia suhteita käytiin läpi Ylen Aamutv:ssä. Katso ohjelma Yle Areenassa.
Vertaissuhteet varhaiskasvatuksessa
Reply
Category Archives: Johtaminen
Varhaiskasvatusjohtajan rooli esillä konferenssissa Kroatiassa
Mikäli varhaiskasvatuksen johtaja kokee olevansa hyvä pedagoginen johtaja, on henkilöstökin innostunutta ja lapset sitoutuneet toimintaan. Tähän päätulokseen kiteytyy Ulla Soukaisen tutkimus, jonka hän esitteli OMEP:n kansainvälisessä konferenssissa Opatijassa, Kroatiassa 21.-24.6.2017. Työsuojelurahasto tuki matkastipendillä Soukaisen konferenssimatkaa. Tutkimus perustuu vuoden 2015 aineiston keruuseen, jossa kytkettiin johtajien arviot lasten observoituun toimintaan. On hienoa, että johtamisen suorat yhteydet lasten kokemuksiin saadaan esiin!
Johtaminen, leikki ja oppimisympäristöt
Taru Terho on tutkinut pro gradussaan johtamista ja sen yhteyksiä lasten kokemuksiin. Aineistosta löytyi viisi erilaista johtamisen tyyppiä. Tarun tutkimuksen tulosten perusteella johtamisella on suora yhteys oppimisympäristöihin ja lapsen leikkiin. Tuloksista voidaan päätellä, että mitä laadukkaampana johtaminen koetaan, sitä monitahoisempia ja korkeatasoisempia oppimisympäristöt ovat ja lapsella on enemmän mahdollisuuksia rikkaaseen ja vaihtelevaan leikkiin. Lapsille tarjotaan paljon myös vapaan leikinmahdollisuuksia. Mitä vaativammaksi johtaminen koetaan, sitä enemmän lasten leikit ovat fyysisiä. Tuettua ja ohjattua leikkiä sen sijaan on niukasti. Lapsen laadukkaan leikin kannalta on siis merkityksellistä vaikuttaa johtamisen laadun jatkuvaan parantamiseen ja kehittämiseen. Tutustu Tarun ajatuksia herättävään graduun täällä.
Johtaminen varhaiskasvatuksessa
Ulla Soukainen on tarkastellut päiväkodinjohtajien (156 kappaletta kolmestatoista kunnasta) varhaiskasvatuksen perustehtävän toteutumisen näkökulmasta ja tiedon hyödyntämistä johtajuuden kehittämisessä varhaiskasvatuksen yksiköissä. Tutkimuksessaan Ulla tarkastelee erilaisia johtamisen tyyppejä ja esimerkiksi johtamisen yhteyksiä observoituun lasten toiminnan sitoutumiseen lasten arkitoiminnassa. Tulokset ovat globaalistikin ajatellen uniikkeja. Johtamisella on suoria yhteyksiä lasten arjen oppimisen edellytyksiin. Loppuraportti on luettavissa täältä. Suuret kiitokset Ullalle arvokkaasta työstä. On johtajalle motivoivaa nähdä, että hänen työllään on todellista merkitystä lasten hyvinvoinnille.
Virtamallin harjoitteluohje
Virtamalli on osoittautunut monipuoliseksi suunnittelun ja osallistumisen välineeksi. Kokeile Virtamallin käyttämistä oman tiimisi kanssa. Ideat syntyvät helposti ja ne asettuvat kuin itsestään mielekkääseen paikkaan osallistavan prosessin osaksi. Katso toiminnan ohje tästä.
Pedagoginen johtajuus
Ulla Soukainen on tutkinut johtajuuden yhteyksiä lasten arkeen ja oppimisympäristön painotuksiin. Johtajien arvioinneista löytyi faktoreita kuvaamaan erilaisia johtamisen tapoja ja näissä faktoreissa löytyi suoria yhteyksiä lasten arkeen. Esimerkiksi johtajan arvioimalla laadukkaan pedagogiikan faktorilla oli positiivinen yhteys observoituun lasten sitoutumiseen toimintaansa (korrelaatio +0,127). Sen sijaan esimerkiksi heikon pedagogisen johtajuuden faktorilla oli negatiivinen yhteys lasten sitoutumiseen (korrelaatio – 0,110). Korrelaatiot ovat pieniä paljolti siitä syystä, että observoitavana oli kaikki toiminta kello 8:00-16:00 välillä aina aamupalasta päivälepoon ja ulkoiluun saakka. Korrelaatiot ovat kuitenkin tilastollisesti erittäin merkitseviä, joten tulokset puhuvat vahvasti sen puolesta, että päiväkodin johtajalla on todellista merkitystä lasten lasten oppimisessa. Ulla esittelee tuloksia Edivan Kestävä johtajuus varhaiskasvatuksessa -seminaarissa Tampereella ti 8.11.2016. Voit tutustua Ullan ajatuksia herättävään esitykseen täällä.
Virkistäviä ja ärsyttäviä karikatyyrejä
Lastentarhanopettajaopiskelijoiden organisoima lukupiiri (Keni Miettinen, Lilli Olli ja Heta Stenman) tekivät mainiot karikatyyrit orientaatioista. Ystävällisesti he antoivat myös luvan kuvioiden jakamiseen. Malli on alunperin tehty vuoden 1998 ja 2005 kerätyn aineiston pohjalta. Sittemmin kuva on huomattavasti tarkentunut vuoden 2010 ja 2015 aineiston perusteella, mutta yhä opiskelijat onnistuvat puhaltamaan malliin tuoreutta. Kaikissa orientaatioissa, niin lapsen, kasvattajan kuin suunnittelunkin osalta etsitään tilanteeseen sopivaa tasapainoa avautumisen ja muutoksen välillä. Kokeilepa tulostaa kuvat ja laita ne kahvihuoneen pöydälle. Keskustelua syntyy!
Kehittävän palautteen toteutus
Valtionavustusta varhaiskasvatuksen kehittämiseen koskevassa hakemuksessa on kuvattu hankkeemme tavoitteet, sisällöt ja aikataulut. Hakemukseen tutustumalla saat olennaiset hanketta koskevat tiedot.
Valtionavustus varhaiskasvatuksen kehittämiseen
Hankkeemme “Kehittävä palaute varhaiskasvatuksessa” on saanut 280 700 euron valtionavustuksen opetushallituksen kaikkien aikojen ensimmäisessä varhaiskasvatukseen liittyvässä haussa. Summa on suurin kaikista avustetuista hankkeista. Avustus on merkittävä tuki ja tunnustus hankkeelle. Hakijaorganisaationa on Kouvolan kaupunki ja osallistuvat kunnat ovat Espoo, Helsinki, Hyvinkää, Hämeenlinna, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Sipoo, Turku ja Vantaa. Valtionavustus mahdollistaa kunnollisen satsauksen ajantasaiseen palautteeseen pohjautuvaan varhaiskasvatuksen kehittämiseen.
Kehittävä palaute vakiinnutetaan kunnissa
Orientaatioprojektiin osallistuneissa kunnissa – Espoossa, Helsingissä, Hyvinkäällä, Hämeenlinnassa, Järvenpäässä, Keravalla, Kouvolassa, Mäntsälässä, Nurmijärvellä, Sipoossa, Turussa ja Vantaalla – kehittävästä palautteesta tehdään pysyvä käytäntö. Observoijien koulutus alkaa tammikuussa 2017 ja tarvittavan infran rakentaminen ja testaaminen aloitetaan välittömästi. Vuoden 2017 syyskuusta alkaen tehdään joka päivä 180 satunnaistettua havaintoa siitä, mitä varhaiskasvatuksessa tehdään, mihin suuntaudutaan, mikä on fyysinen aktiivisuus, sitoutuneisuus, tunteet, sosiaalinen orientaatio ja lähimmän aikuisen toiminta. Kun pätevään observointitietoon kytketään arviot taidoista ja oppimisympäristöistä, päästään kiinni varhaiskasvatuksen muotoutumisen perustekijöihin ja voidaan paremmin tukea lasten tasapainoista omaa ja jaettua kehitystä.