Lasten syrjäytyminen

Roosa Laaksonen on aloittanut jatko-opiskelijana Helsingin yliopistossa. Hän tekee väitöskirjaa lasten syrjäytymisestä. Roosalla on käytössään Kehittävän Palautteen aineisto, jonka ytimenä on observoitu lasten vetäytyvä orientaatio ja sen yhteydet lasten taitoihin, oppimisympäristöön ja johtamiseen. Roosa pääsee kiinni syrjäytymisen sekä prosessitekijöihin että resurssitekijöihin.

Voimme muuttaa maailmaa vain jos näemme siihen mahdollisuuden!

Teemu Nikkola tutkii lasten luovuuden yhteyksiä lasten varhaiskasvatuksen arkeen, näkemyksiin ja sosiaalisuuteen. Teemun artikkelin mukaan haastattelemalla mitattu lasten tapa nähdä sosiaaliset tilanteet (avoimuus ja vaikuttaminen) ovat yhteydessä riippumattomalla mittarilla mitattuun (Torrance) luovuuteen ovat yhteydessä toisiinsa. Luovat lapset ovat avoimempia ja vaikuttavampia sosiaalisissa rooleissaan. Taipumus kehitellä tilanteita luovilla tavoilla näkyy mielenkiintoisesti uusilla tavoilla kehittää myös sosiaalisia tilanteita. Sosiaalinen luovuus näkyi erityisesti lasten vertaissuhteissa, aikuisten kanssa yhteys oli vähäisempi. Aikuisten kanssa lapsi siis näkee sosiaalisen luovuuden mahdollisuudet vähäisempänä kuin kavereiden kanssa. Artikkeli on juuri tullut vapaasti luettavaksi osoitteessa https://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/03004430.2020.1813122. Tutustu Teemun mielenkiintoiseen artikkeliin. Tulevaisuus on avoin ja voimme vaikuttaa siihen vain, jos näemme ja voimme kuvata todellisia tapoja muuttaa maailmaa! Lapsi tarvitsee mahdollisimman varhain mahdollisuuden harjoitella omaa sosiaalista luovuuttaan, jotta hänen taitonsa osallistua yhteisen maailman rakentamiseen vahvistuu.

International open access webinar about ECEC research and practices (panel with Finnish researchers)

Suomen Varhaiskasvatus ry (https://eceaf.org/).on julkaissut paneelikeskustelun, jonka aiheena on varhaiskasvatuksen tutkimus ja käytäntö. Videolla Suomalaiset varhaiskasvatuksen tutkijat keskustelevat teemoista:

  1. Varhaiskasvatuksen opettajan koulutuksen kehittäminen
  2. Varhaiskasvatuksen pedagoginen kehittäminen
  3. Kriittistä tulevaisuun arviointiin

Panelistit ovat professori Heidi Harju-Luukkainen, professori (emerita) Eeva Hujala, dosentti, vastuullinen tutkija Jyrki Reunamo, Yliopistonlehtori Jonna Kangas,yliopistonlehtori Merja Koivula, post-doc-tutkija Jenni Salminen ja post-doc-tutkija Samuli Ranta. Tämän kansainvälisen webinaarin on järjestänyt JECER (https://jecer.org/).

 

Miten lasten fyysistä aktiivisuutta ja liikkumista kannattaa mitata?

Piilo on tutkimus- ja kehittämishanke pienten lasten liikunnan ilon, fyysisen aktiivisuuden ja motoristen taitojen seurannan kehittämiseksi. Vuosina 2019–2021 toteutetun hankkeen aikana monitieteisessä asiantuntijatyössä valittiin ja kehitettiin väestötasoiseen tiedonkeruuseen soveltuvia
mittausmenetelmiä 4–6-vuotiaiden lasten fyysisen aktiivisuuden, motoristen taitojen sekä liikkumiseen liittyvien tekijöiden selvittämiseksi Suomessa. Kehittävä Palaute on ollut hankkeessa mukana alusta alkaen.
Eri mittareita on tärkeä verrata keskenään, jotta voidaan selvittää, millä tavoin lasten liikkumisesta saadaan mahdollisimman todenmukaista tietoa. Suora havainnointi on pätevä ja luotettava sekä suosittu lasten fyysisen aktiivisuuden
mittausmenetelmä. Ei ole kuitenkaan yhtä yhteisesti hyväksyttyä “oikeaa” mittaria fyysisen aktiivisuuden määrittämiseen, kuten yllä olevasta kuviosta nähdään. Kehittävän Palautteen mittarin etuna on kuitenkin, että fyysinen aktiivisuus kytketään kontekstiinsa, oppimiseen, emootioihin, sosiaalisuuteen ja aikuisen toimintaan, jolloin fyysisen aktiivisuuden merkitystä voi tarkastella laajasti osana ihmisen hyvinvoinnin kehittymistä. Liikkuminen onkin tärkeä, ei vain fyysisen aktiivisuuden näkökulmasta, vaan harjaantumisena ohjaamaan omaa sekä muiden kasvua ja kehitystä. Mielenkiintoinen ja tärkeä raportti on osoitteessa https://www.likes.fi/wp-content/uploads/2021/09/Piilo_tulosraportti-1.pdf

Tiedejulkaiseminen varhaiskasvatusta kehittämässä

Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, JECER -tiedelehti sekä useiden yliopistojen yhteistyössä järjestämä varhaiskasvatuksen seminaari. Jyrki Reunamo esitteli seminaarissa tutkimusperustaista varhaiskasvatuksen kehittämistä Kehittävän Palautteen näkökulmasta. Esityksen tallenne on nähtävissä osoitteessa https://www.youtube.com/watch?v=cmVv-qc10ks. Esitys on 25 minuuttia pitkä, eikä siinä ehditä juuri alkua pidemmälle. Toivottavasti tulee kuitenkin selväksi, miten tutkimus ja käytäntö tarvitsevat toisiaan ja ruokkivat toisiaan.

Suuret kiitokset JECER-lehden toimituskunnalle ja arvokasta työtä tehneille/tekeville varhaiskasvatuksen kehittäjille, tässä tapauksessa erityisesti Heidi Harju-Luukkaiselle ja Jonna Kankaalle.

Musiikki on erityisen tärkeää 1-3-vuotiaiden varhaiskasvatuksessa

Kehittävän Palautteen aineisto paljastaa, että erityisesti pienten lasten osalta musiikilla ja laulamisella on selkeitä ja tärkeitä yhteyksiä lasten hyvinvointiin. Lapset joiden ryhmissä painotettiin musiikkia/laulamista ilmaisivat enemmän positiivisia emootioita ja sitoutuivat toimintaan paremmin. Lisäksi nämä lapset olivat useammin sosiaalisesti mukautuvia ja heillä oli enemmän osallistuvaa vuorovaikutusta aikuisten kanssa. Musiikki oli siis yhteydessä vahvaan, kestävään ja luovaan vuorovaikutukseen. Samaa positiivista vaikutusta ei havaittu isommilla lapsilla. 1-3-vuotialla musiikki liittyy monin tavoin laadukkaaseen pedagogiikkaan, kun isommilla lapsilla samaa ei havaittu. Tämä viittaa siihen, että pienten puolella musiikki on paremmin integroitunut hyvinvoinnin pedagogiseen käyttöön, kun taas isommilla lapsilla musiikin yhteydet pedagogiikkaan jäivät näkymättä. Tulokset korostavat sekä musiikin tärkeyttä pienten hyvinvoinnissa, että musiikin vähäiseen pedagogiseen integrointiin isommilla lapsilla. Artikkelin tiedot alla:

Ruokonen, I., Tervaniemi, M. & Reunamo, J. (2021). The significance of music in early childhood education and care of toddlers in Finland: An extensive observational study. Music Education Research. DOI 10.1080/14613808.2021.1965564.

Kehittävä Palaute ja tarinankerronta

Kehittävä Palaute on mukana laajassa CREDU- hankkeessa. Yhtenä osana hanketta on ollut tarinankerronnan vaikutukset varhaiskasvatuksessa. Tutkimuspäiväkodeissa hyödynnettiin professori Mirjam Kallandin kehittämää jaetun tarinankerronnan metodia SAGA. Siinä yhdessä lapsen kanssa keskustellen häntä johdatellaan miettimään tunteita ja vuorovaikutusta. Toisena tutkimuksen opetusmetodina hyödynnettiin Pikkuli-nimisen animaatiohahmon ympärille rakennettua toimintaa. Pikkuli-lintu kommunikoi ilmeillä, eleillä ja äännellen – mutta ilman puhetta tai kertojaa.  Lue lisää.

Väitös eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten varhaiskasvatuksesta

Turun yliopiston Kasvatustieteiden tiedekunnan johtokunta on myöntänyt Outi Arvolalle väittelyluvan puolustaakseen väitöskirjaansa ”Varhaiskasvatus eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten osallisuuden ja oppimisen mahdollistajana”  julkisessa väitöstilaisuudessa. Onnea!

Väitöskirjan aineisto on Kehittävän Palauteen aineistoa. Siinä tulee esiin ainutlaatuisella tavalla, miten laajat rakenteelliset tekijät näkyvät selkeästi varhaiskasvatuksen lähivuorovaikutuksessa syrjäytymisen ja osallisuuden mekanismeina. Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten osallisuuden tulevaisuus rakennetaan juuri nyt varhaiskasvatuksessa.

Luovuus ja musiikki varhaiskasvatuksessa

Kasvatustieteen päivillä 2020 oli kaksi esitystä, joissa käytettiin Kehittävän Palautteen aineistoa. Ensimmäisessä esiteltiin Teemu Nikkolan väitöskirjatutkimukseen liittyviä tuloksia, joissa luovuus on mielenkiintoisesti yhteydessä lasten observoituihin sosiaalisiin orientaatioihin. Observoinnissa avoimuuden ja muutoksen pohjalle rakentuvassa jaottelussa löytyi yhteys lasten luovuustestin (Torrance) kanssa. Tämä viittaa siihen, että luovuus ja sosiaaliset suhteet liittyvät toisiinsa ja niitä yhdistää tapa katsoa asioita ja tilanteita avoimesti ja niiden muutospotentiaalia huomioiden. Teemu valmistelee tuloksista artikkelia, joka tuo uusia näkökulmia luovuuden ilmenemisessä arjen varhaiskasvatuksessa.

Toisessa esityksessä Inkeri Ruokosen johdolla esiteltiin tiimin arvioiman musiikin painottumisen yhteyttä 1-3-vuotiaiden lasten observointeihin. Osoittautui, että musiikki on arvokas myönteinen tekijä niin lasten emootioissa, toiminnassa, oppimisessa kuin oppimisympäristössäkin. Aiheeseen liittyvä artikkeli on paraikaa vertaisarvioitavana, joten toivottavasti saamme pian perusteellisen artikkelin löydetyistä tuloksista.

Teemun ja Jyrkin abstraktiin voit tutustua täällä. Inkerin, Mari Tervaniemen ja Jyrkin abstrakti on luettavissa täällä.

Johtaminen varhaiskasvatuksessa

Elina Fonsenin, Jyrki Reunamon, Leena Lahtisen ja Mari Sillmanin artikkeli “Pedagogical leadership and children’s well-being in Finnish early education” on julkaistu journaalissa Educational Management Administration & Leadership. Artikkelissa käytetään Kehittävän Palautteen aineistoa. Tulokset osoittavat yhteyden johtajan pedagogisen johtajuuden ja lasten havaittujen toimintojen välillä, mukaan lukien oppiminen, positiiviset tunteet, fyysinen aktiivisuus ja osallistuminen. Lisäksi yhteys osoitetaan henkilöstön arvioiman pedagogisen johtajuuden tarpeen ja johtajan arvioiman johtajuuden välillä, mikä korostaa johtajan tarvetta keskittyä pedagogiseen johtamiseen ja henkilöstön osallistumiseen. Tulokset tarjoavat perspektiivin, jonka avulla johtaja voi keskittyä varhaiskasvatuksen päätehtävään, lasten hyvinvointiin.

Yllä olevassa taulukossa on tiivistetty hyvään pedagogiseen johtamiseen liittyvät teemat. Taulukon voisi päiväkodin johtaja kiinnittää seinälleen ja tsekata siitä oman johtamisensa tärkeimmät asiat kerran viikossa!