Kehittävä Palaute ja tarinankerronta

Kehittävä Palaute on mukana laajassa CREDU- hankkeessa. Yhtenä osana hanketta on ollut tarinankerronnan vaikutukset varhaiskasvatuksessa. Tutkimuspäiväkodeissa hyödynnettiin professori Mirjam Kallandin kehittämää jaetun tarinankerronnan metodia SAGA. Siinä yhdessä lapsen kanssa keskustellen häntä johdatellaan miettimään tunteita ja vuorovaikutusta. Toisena tutkimuksen opetusmetodina hyödynnettiin Pikkuli-nimisen animaatiohahmon ympärille rakennettua toimintaa. Pikkuli-lintu kommunikoi ilmeillä, eleillä ja äännellen – mutta ilman puhetta tai kertojaa.  Lue lisää.

Kasvan, liikun ja kehityn: varhaiskasvatuksen aktiviteetin eri-ikäisillä lapsilla

Kansallisen arviointiosaamisen verkoston blogissa on Kehittävän Palautteen aineistosta koottu kirjoitus, jossa kuvataan eri-ikäisten lasten varhaiskasvatusta. Tuloksista ilmenee, millaista varhaiskasvatuksta eri ikäryhmille tarjotaan, millaisen varhaiskasvatuksen lapset tuottavat ja myös millaista varhaiskasvatuksta eri-ikäiset lapset tarvitsevat. Tsekkaa kirjoitus osoitteessa https://www.kaaro.fi/post/kasvan-liikun-ja-kehityn-varhaiskasvatuksen-aktiviteetin-eri-ik%C3%A4isill%C3%A4-lapsilla.

Osallistuminen, sitoutuminen ja vertaiskontaktit erityistä tukea tarvitsevien lasten varhaiskasvatuksessa

Kehittävän Palautteen aineistosta tehty artikkeli Participation, involvement and peer relationships in children with special educational needs in early childhood education on julkaistu European Journal of Special Needs Education –lehdessä. Artikkelissa tutkitaan lasten päivittäistä toimintaa, osallistumista, huomion kohteena olemista ja sosiaalisia suhteita pelin aikana ja muuta sosiaalista toimintaa eri ryhmissä, jotka muodostuvat lasten erityistarpeiden mukaan. Yleisin syy, miksi lapsilla oli erityisen tuen tarve varhaiskasvatuksessa, olivat itsesääntelyyn liittyvät vaikeudet. Tehokas itsesääntely on välttämätöntä yksilön toiminnalle ja varhaislapsuus on tärkeä ajankohta itsesääntelyn kehittymiselle. Varhaiskasvatuksessa työskentelevät ammattilaiset ovat vastuussa lasten tukemisesta tilanteissa, joissa tarvitaan itsesääntelytaitoja. Tuloksemme olivat yhdenmukaisia ​​tutkimusten kanssa, jotka osoittavat, että lapsilla, joilla on vaikeuksia itsesäätelyssä, on suurempi riski jäädä yhteisen leikin ulkopuolelle. Tämä tulos on huolestuttava, koska yhteinen leikki tukee itsesäätely-taitojen kehittymistä, kun taas yksinpelillä ei ole tätä vaikutusta. Tämä tarkoittaa, että juuri lapset, joiden on harjoiteltava itsesäätely-taitojaan, puuttuvat mahdollisuudet tehdä niin. Lapset suosivat prososiaalisia vertaiskontakteja ja laiminlyövät epäsosiaaliset ikäisensä, mikä tekee ystävyyssuhteiden luomisesta entistä vaikeammaksi, jos lapsella on jo vaikeuksia muodostaa vertaissuhteita eikä hänellä ole taitoja toimia tilanteissa, joissa vaaditaan sosiaalisia taitoja. Ulkopuolelle jääminen aiheuttaa negatiivisia tunteita ikäisensä suhteen ja negatiiviset tunteet voivat aiheuttaa epäsosiaalista käyttäytymistä tai päinvastoin. Tämä voi aiheuttaa noidankehän, jota on vaikea rikkoa. Siksi varhainen puuttuminen on välttämätöntä. Tutustu artikkeliin, linkki artikkeliin:  https://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/08856257.2021.1920214

Kuutti, T., Sajaniemi, N., Björn, P., Heiskanen, N. & Reunamo, J. (2021). Participation, involvement and peer relationships in children with special educational needs in early childhood education. European Journal of Special Needs Education. https://doi.org/10.1080/08856257.2021.1920214.

Väitös eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten varhaiskasvatuksesta

Turun yliopiston Kasvatustieteiden tiedekunnan johtokunta on myöntänyt Outi Arvolalle väittelyluvan puolustaakseen väitöskirjaansa ”Varhaiskasvatus eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten osallisuuden ja oppimisen mahdollistajana”  julkisessa väitöstilaisuudessa. Onnea!

Väitöskirjan aineisto on Kehittävän Palauteen aineistoa. Siinä tulee esiin ainutlaatuisella tavalla, miten laajat rakenteelliset tekijät näkyvät selkeästi varhaiskasvatuksen lähivuorovaikutuksessa syrjäytymisen ja osallisuuden mekanismeina. Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten osallisuuden tulevaisuus rakennetaan juuri nyt varhaiskasvatuksessa.

Tiivistä tietoa lasten itsesäätelystä

Pienten lasten hyväitsesäätely on oleellinen mentaalinen työkalu ja voimavara, joka ilmentyy monissa lastentaidoissa, heidän käsityksissään omista hallintakeinoistaan sekä positiivisina havaituissatunneilmaisuissa varhaiskasvatuksen arjessa. Jouni Veijalaisen Kehittävän Palautteen aineistosta tekemän väitöskirjan lektio on julkaistu Kasvatus & Aika -lehdessä, lue osoitteessa https://journal.fi/kasvatusjaaika/article/view/98386. Esitys on erittäin tiivis ja kokoaa olennaisiä näkökulmia itsesäätelystä.

Mihin lapsen toimintoihin fyysinen aktiivisuus liittyy?

Anna-Liisa Kyhälä ottaa tarkasteluun eri-ikäisten lasten liikkumisen eri toiminnoissa, mitä ei ole Kehittävän Palautteen artikkeleissa vielä lainkaan käsitelty. Esimerkiksi pienimmillä lapsilla esineleikit ovat fyysisen aktiivisuuden kannalta tärkeämmät kuin isommilla lapsilla sekä leikin määrän että liikkumisen näkökulmasta. Pienillä lapsilla erilaiset fyysiset leikit, joissa itse toiminta ja siihen liittyvät kokemukset ovat olennaisia,  Kasvattajalle tämä luo erinomaisen mahdollisuuden tukea lapsen liikkumistaitoja, sillä lapsi syventyy itse liikkumiseen, jolloin aikuinen voi saada suoraan otteen lapsen motorisista mielikuvista yhdessä lapsen kanssa näitä taitoja harjoiteltaessa. Mielikuvien ollessa motorisia aikuisen on vain pidettävä huolta siitä, että hänen omatkin mielikuvansa kytkeytyvät näihin senso-motorisiin sisältöihin lapsen kehitystä tuettaessa, muuten lapsi ei pysty aikuisen tukea hyödyntämään. Pienen lapsen liikkuminen ja hänen käsitteensä sulautuvat yhteen.

Kyhälä A-L., Reunamo, J., Valtonen, J., & Ruismäki H. 2020. Ajankäyttö ja vähintään kohtuukuormitteinen fyysinen aktiivisuus lasten toiminnoissa varhaiskasvatuksessa. Liikunta & Tiede 57 (4), xx-xx.

Lelan matikkaseikkailu päiväkodissa

Kirjanen tarjoaa matematiikan oppimateriaalin varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen. Matematiikan sisällöt esitellään tarinoiden kautta. Lapsille luettavan tarinan rinnalla opettajalle annetaan ideoita siitä, miten opetettavaa käsitettä voi havainnollistaa omassa ryhmässä helposti saatavilla olevilla välineillä. Tarjolla on myös kysymyksiä, joiden avulla voi herätellä keskustelua lasten kanssa. Kirjanen on syntynyt osana LUMATIKKA-hanketta. LUMATIKKA oli valtakunnallinen matematiikan oppimisen ja opettamisen täydennyskoulutushanke, jonka LUMA-keskus Suomi -verkosto toteutti yhteistyössä useiden yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa vuosina 2018–2022. Hanketta rahoitti Opetushallitus. Kirjanen on saatavilla Avointen Oppimateriaalien Kirjastossa. Kirjan ovat kirjoittaneet Jonna Kangas ja Jyrki Reunamo. Upeat kuvat ovat Emilia Erfvingin!

Yhteiset säännöt ja sääntöjen tuottaminen varhaiskasvatuksessa?

Ei-kantasuomalaisilla ja ei-suomenkielisillä lapsilla on haasteita sosiaalisessa vuorovaikutuksessa suomalaisessa varhaiskasvatuksessa. Arvolan, Pankakosken, Reunamon & Kyttälän (2020) juuri julkaistun artikkelin mukaan maahanmuuttajataustaisilla lapsilla observoitiin vähemmän osallistuvia sosiaalisia suhteita kuin kantaväestön lapsilla. Monikulttuuriset lapset leikkivät vähemmän roolileikkejä ja enemmän sääntöleikkejä kuin muut lapset. Näyttää siltä, että sääntöleikit ovat hyvä tapa osallistaa monikulttuurisia lapsia yhteiseen tekemiseen, sillä ne sisältävät yhteisen rakenteen. Toisaalta roolileikkiä tulisi aktiivisesti vahvistaa, sillä nyt monikulttuuriset lapset harjaantuvat vähemmän tuottamaan yhteistä kulttuuria muiden lasten kanssa. Näin monikulttuuriset lapset harjanntuvat vähemmän tuottamaan uusia sosiaalisia rakenteita muiden lasten kanssa. Kuviossa näkyvät sosiaalisen orientaation erot kantaväestön ja monikulttuuristen lasten välillä.

Outi Arvola, Kaisa Pankakoski, Jyrki Reunamo & Minna Kyttälä (2020): Culturally and linguistically diverse children’s participation and social roles in the Finnish Early Childhood Education – is play the common key?, Early Child Development and Care,
https://doi.org/10.1080/03004430.2020.1716744

Tutkimustietoa taaperoiden leikistä

Mannerheimin lastensuojeluliiton Leikkipäivä-ohjelma (https://leikkipaiva.fi/) kokoaa sivuilleen tutkimustietoa leikistä niin tutkimustulosten, asiantuntija-artikkeleiden kuin seminaaritallenteiden muodossa. Sivuilla on julkaistu aineistostamme koottu artikkeli, jossa keskitytään nimenomaan 1-3-vuotiaisiin lapsiin. Artikkelin painopisteenä on erilaisten leikin lajien erottaminen ja yhdistäminen, molemmista on hyötyä! Tutustu tiivistelmään osoitteessa https://leikkipaiva.fi/1%e2%88%923-vuotiaiden-lasten-leikit-varhaiskasvatuksessa/ ja varsinaiseen artikkeliin osoitteessa https://leikkipaiva.fi/wp-content/uploads/1%E2%88%923-vuotiaiden-lasten-esineleikit-roolileikit-ja-s%C3%A4%C3%A4nt%C3%B6leikit-1.pdf.