Lapsen suhtautuminen muutokseen

Päiväkotien henkilökunta voi käyttää Lela-tarinaa lasten muutostrategioiden käsittelyyn. Nyt tarinasta on tehty vanhemmille sopiva versio. Lapsen näkemykset kertovat tärkeitä asioita siitä, miten lapsi ratkaisee oman elämänsä muiden kanssa. Tarinan avulla aikuinen saa tuntuman lasten tapaan suhtautua oman ja muiden elämän muuttamiseen. Vanhemmilla täytyy olla tuntuma siitä, miten lapsi rakentaa maailmaansa yhdessä muiden kanssa. Tarina on luettavissa täällä.

Päiväkodeissa ei kohdella kaikkia lapsia tasa-arvoisesti

Helsingin Sanomien pääuutinen 2.8. on varhaiskasvatuksen sisältöön liittyvä. Siinä käsitellään Kehittävän Palautteen tasa-arvoon liittyviä tuloksia. Varhaiskasvatuksen sisältökin voi nykyään olla päämedian pääuutinen, eikä vain sen organisointi. Tämä on tärkeää, sillä epätasa-arvoon johtavat prosessit ovat usein tiedostamattomia. Vain ymmärtämällä syrjäytymisen prosesseja voimme tietoisesti näitä prosesseja muuttaa. Varhaiskasvatuksen henkilöstö on fiksua ja osaavaa. Varhaiskasvatus on kivijalka tasa-arvon edistämiseksi. Tasa-arvoinen suhtautuminen on kuitenkin erittäin monitahoinen asia.  Lue Helsingin Sanomien artikkeli, jossa esitellään Kehittävän Palautteen aiheeseen liittyviä tutkimustuloksia,

 

Onko lapsilähtöinen pedagogiikka todella parempi kuin opettajalähtöinen?

Professori James Ko  (Education University of Hong Kong) vierailee Suomessa. Testaamme lasten itsesäätely- ja esiakateemisia taitoja Hong Kongissa ja Suomessa. Sen jälkeen observoimme lasten ja aikuisten toimintaa ryhmissä. Myöhemmin testaamme lapset uudestaan. Näin voimme vertailla eri toimintojen, oppimisympäristöjen, kasvatuksen ja oppimisen välisiä yhteyksiä. Voidaan tutkia konkreettisesti näkyykö esimerkiksi positiivinen opettajan ja lasten välinen vuorovaikutus parempina oppimistuloksina? Millaisia yhteyksiä lapsilähtöisellä pedagogiikalla on lasten oppimiseen? Miten oppiminen kehitty kolmen vuoden seurannassa?

Kuvassa James esittelee tutkimuksessa käytettävää esi-akateemisten taitojen testiä. Olemme jo prosessimme aikana löytäneet keskeisiä avaimia syventämään oppimista lähikehityksen vyöhykkeellä. Tämä on ensimmäinen kerta, kun tutkimme tämän syventymisen pitkäaikaisia vaikutuksia. Pitkäaikaisten tutkimus edellyttää lasten tunnistetietojen keräämistä, jotta lasten kehitystä voi seurata. Näihin tunnistetietoihin luonnollisesti pyydetään huoltajilta lupa ja ne ovat luottamuksellisia. i

Lasten frustraation säätely varhaiskasvatuksessa

Jouni Veijalainen on tutkinut lasten frustraatiotilanteisiin liittyviä strategioita. Hankkeessa lasten suhdetta tilanteen muuttumiseen on arvioitu haastattelemalla. Lasten kuvaukset ja kasvattajien arviot liittyivät toisiinsa. Tämä tarkoittaa, että lapset pystyvät itse kuvaamaan itsesäätelyn olennaisia piirteitä konkreettisesti. Jo lapsen kokemuksia kuuntelemalla pääsemme perille lapsen itsesäätelyn mekanismeista. Tämä antaa kasvattajalle mahdollisuuden tukea käytännössä lasten turhautumisen käsittelyä. Varhaiskasvatuksessa tapahtuu jatkuvasti tilanteita, jotka koskevat kaikkia lapsia, mutta vain osa lapsista osaa suhtautua tilanteeseen avoimesti ja rakentavasti. Tässä lasten suhtautumistapojen konkreettinen käsittely voi auttaa. Taulukosta nähdään, miten lasten  emootion kuvaukset ja aikuisten arviot lasten itsesäätelytaidoista ovat yhteydessä. Artikkeli aiheesta on hyväksytty julkaistavaksi: Veijalainen, J., Reunamo, J., Sajaniemi, N. & Suhonen, E. (In print.) Children’s self-regulation and coping strategies in a frustrated context in early education. South African Journal of Childhood Education.

Monikulttuuristen lasten tuen tarve

Varhaiskasvatuksen opettajan tutkinto-ohjelman (Rauma) valinnan toisen vaiheen ennakkomateriaalina käytetään hankkeemme materiaalia. Opiskelijat saavat heti aluksi hyvän pohjustuksen monikulttuuristen lasten tuen tarpeista! Tutustu kasvattajien näkemyksiin monikulttuuristen lasten taidoista:

Maahanmuuttajataustaiset lapset varhaiskasvatuksessa: Kasvattajien näkemykset lasten taidoista ja tuen tarpeesta” (Outi Arvola – Jyrki Reunamo – Minna Kyttälä, Kasvatus 3/2017)

Yhteistyö Fun Learningin kanssa Kiinassa

Why Do We Need To Know What Is Going On In Kindergartens?

Varhaiskasvatuksen asiantuntijat, johtajat, opettajat ja vanhemmat voivat saada tukea kasvattamiseen ja varhaiskasvatuksen kehittämiseen. Voimme tarkastella omaa toimintaamme, aluetta, kuntaa, maata tai vertailla maiden välillä. Voimme myös arvioida niin toimintaa, lasten taitojen, oppimisympäristön ja johtamisen yhteyksiä lasten hyvinvointiin. Orientaatioprojekti tarjoaa käytännölliset ja syvälliset välineet varhaiskasvatuksen tutkimukseen ja kehittämiseen. Olemme juuri aloittaneet yhteistyön Fun Learningin (https://funacademy.fi/) kanssa, aloittaen Kiinasta.

Itsesäätelyn apuraha Jouni Veijalaiselle

Jenny ja Antti Wihurin rahaston hallitus on päättänyt myöntää Jouni Veijalaiselle 24000 euron apurahan väitöskirjatyöhön “Lasten itsesäätelytaidot päiväkodissa”. Tämä apuraha mahdollistaa Jounin väitöskirjan valmiiksi saattamisen. Onnea Jounille apurahan johdosta ja tsemppiä loppurutistukseen! Itsesäätelytaidot näkyvät yhteyksinä kaikissa mittareissamme. Tämä ei ole ihme, onhan tapamme ohjata toimintaamme yhteydessä siihen, millaiseksi maailmamme on tulossa.

Erityinen tuki isoissa ja pienissä kunnissa

Erityisessä tuessa on erilaisia haasteita isoissa ja pienissä kunnissa. Tutkimuksessa kunnat jaoteltiin kahteen luokkaan isoihin (Helsinki, Espoo, Vantaa & Turku) sekä pienempiin kuntiin (Hämeenlinna, Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kouvola, Mäntsälä, Nurmijärvi & Sipoo). Osoittautui, että erityisessä tuessa on erilaisia haasteita isoissa ja pienissä kunnissa sekä lapsilla että aikuisilla. Tulokset perustuvat laajaan satunnaistettuun observointiaineistoon. Tutustu tutkimukseen täällä.

Reunamo, J. & Sajaniemi, N. (2018). Asuinpaikkaan liittyneet erot erityistä tukea tarvitsevien lasten päiväkotiarjessa. Teoksessa Vainikainen, M-P., Lintuvuori, M., Paananen, M., Eskelinen, M., Kirjavainen, T., Hienonen, N., Jahnukainen, M., Thuneberg, H., Asikainen, M., Suhonen, E., Alijoki, A., Sajaniemi, N., Reunamo, J. & Hotulainen, R. Oppimisen tuki varhaislapsuudesta toisen asteen siirtymään: tasa-arvon toteutuminen ja kehittämistarpeet. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 55/2018, s. 60-62. Saatavilla http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161062.

 

Tukijärjestelyjen yhteys lasten päiväkotiarkeen

Tukea tarvitsevien lasten kokemukset varhaiskasvatuksessa ovat erilaiset sen mukaan, onko lapsi tavallisessa ryhmässä vai erityisryhmässä. Valtioneuvoston tuoreessa raportissa tarkastellaan näiden kokemusten eroja satunnaistetussa observoinnissa. Observointeja erityisen tuen tarpeen lapsista oli kaikkiaan 9554 kappaletta alueelta, joka kattaa lähes 40% Suomen varhaiskasvatuksesta. Lasten kokemuksissa oli runsaasti eroja ja useat niistä ovat hyvin puhuttelevia, tutustu tuloksiin täällä.

Reunamo, J. & Sajaniemi, N. (2018). Tukijärjestelyjen yhteys lasten päiväkotiarkeen. Teoksessa Vainikainen, M-P., Lintuvuori, M., Paananen, M., Eskelinen, M., Kirjavainen, T., Hienonen, N., Jahnukainen, M., Thuneberg, H., Asikainen, M., Suhonen, E.,
Alijoki, A., Sajaniemi, N., Reunamo, J. & Hotulainen, R. Oppimisen tuki varhaislapsuudesta toisen asteen siirtymään: tasa-arvon toteutuminen ja kehittämistarpeet. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 55/2018, s. 55-59. Saatavilla http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161062.

Varhaiskasvatus 2017-2018

Tällä hetkellä jo kolmasosa Suomen varhaiskasvatuksesta on Kehittävän Palautteen piirissä. Meillä on ennen näkemättömän tarkka kuva suomalaisen varhaiskasvatuksen vahvuuksista ja kehittämisen tarpeista. Tulokset perustuvat satunnaisotantaan ja observointia kehitetään koko ajan. Aineisto myös karttuu, joka päivä noin 600 satunnaisobservointia kertoo ajantasaisen tilanteen. Tutustu tämän vuoden tuoreisiin tuloksiin. Suuret kiitokset observoijille, observoitujen päiväkotien henkilöstölle, päiväkodin johtajille ja kuntien asiantuntijoille!