Kehittävä Palaute Kansallisen arviointiosaamisen kehittämisverkostossa (KAARO)

KAARO-verkosto on opettajankoulutuksen kehittämishanke, jossa erityisenä painopisteenä on arviointi. Kehittävä Palautetta on käytetty KAAROn materiaalina varhaiskasvatukseen liittyen. YouTubessa on tiiviitä videoita, joissa käydään läpi sekä arvioinnin perusteita, että arvioinnin avulla saatuja tuloksia ja johtopäätöksiä varhaiskasvatuksen kehittämistarpeista. Tutustu videoihin. Niissä on saatu mahtumaan paljon asiaa tiiviiseen muotoon.

Kehittävä Palaute varhaiskasvatuksessa

Pedagoginen dokumentointi varhaiskasvatuksessa

Varhaiskasvatuksen laadun indikaattorit

Kasvan, liikun ja kehityn

 

Ilmaisun ilo

Ilmaisun ilo on ensimmäinen kokoomateos varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja alkuopetuksen taito- ja taidekasvatukseen. Kirja antaa monipuolisia välineitä taidepainotteisen pedagogiikan suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Kehittävän Palautteen aineistoa on käytetty kirjan luvussa Ulkoilu lasten oppimisen ja fyysisen aktiivisuuden edistäjänä (Anna-Liisa Kyhälä ja Jyrki Reunamo). Kirja on saatavilla esimerkiksi PS-Kustannuksen sivuilta.

Miten lasten fyysistä aktiivisuutta ja liikkumista kannattaa mitata?

Piilo on tutkimus- ja kehittämishanke pienten lasten liikunnan ilon, fyysisen aktiivisuuden ja motoristen taitojen seurannan kehittämiseksi. Vuosina 2019–2021 toteutetun hankkeen aikana monitieteisessä asiantuntijatyössä valittiin ja kehitettiin väestötasoiseen tiedonkeruuseen soveltuvia
mittausmenetelmiä 4–6-vuotiaiden lasten fyysisen aktiivisuuden, motoristen taitojen sekä liikkumiseen liittyvien tekijöiden selvittämiseksi Suomessa. Kehittävä Palaute on ollut hankkeessa mukana alusta alkaen.
Eri mittareita on tärkeä verrata keskenään, jotta voidaan selvittää, millä tavoin lasten liikkumisesta saadaan mahdollisimman todenmukaista tietoa. Suora havainnointi on pätevä ja luotettava sekä suosittu lasten fyysisen aktiivisuuden
mittausmenetelmä. Ei ole kuitenkaan yhtä yhteisesti hyväksyttyä “oikeaa” mittaria fyysisen aktiivisuuden määrittämiseen, kuten yllä olevasta kuviosta nähdään. Kehittävän Palautteen mittarin etuna on kuitenkin, että fyysinen aktiivisuus kytketään kontekstiinsa, oppimiseen, emootioihin, sosiaalisuuteen ja aikuisen toimintaan, jolloin fyysisen aktiivisuuden merkitystä voi tarkastella laajasti osana ihmisen hyvinvoinnin kehittymistä. Liikkuminen onkin tärkeä, ei vain fyysisen aktiivisuuden näkökulmasta, vaan harjaantumisena ohjaamaan omaa sekä muiden kasvua ja kehitystä. Mielenkiintoinen ja tärkeä raportti on osoitteessa https://www.likes.fi/wp-content/uploads/2021/09/Piilo_tulosraportti-1.pdf

Missä päiväkodin toiminnoissa lapset liikkuvat?

Anna-Liisa Kyhälän, Jyrki Reunamon ja Juha Valtosen artikkeli Children’s time use and moderate-to-vigorous physical activity in early education and care in Finland on hyväksytty julkaistavaksi Jufo-1-julkaisussa South African Journal of Childhood Education. Anna-Liisa vertaa kiinnostavasti lasten eri toiminnoissa kuluttamaa aikaa ja näiden toimintojen liikunnan määrän välistä suhdetta.

Mihin lapsen toimintoihin fyysinen aktiivisuus liittyy?

Anna-Liisa Kyhälä ottaa tarkasteluun eri-ikäisten lasten liikkumisen eri toiminnoissa, mitä ei ole Kehittävän Palautteen artikkeleissa vielä lainkaan käsitelty. Esimerkiksi pienimmillä lapsilla esineleikit ovat fyysisen aktiivisuuden kannalta tärkeämmät kuin isommilla lapsilla sekä leikin määrän että liikkumisen näkökulmasta. Pienillä lapsilla erilaiset fyysiset leikit, joissa itse toiminta ja siihen liittyvät kokemukset ovat olennaisia,  Kasvattajalle tämä luo erinomaisen mahdollisuuden tukea lapsen liikkumistaitoja, sillä lapsi syventyy itse liikkumiseen, jolloin aikuinen voi saada suoraan otteen lapsen motorisista mielikuvista yhdessä lapsen kanssa näitä taitoja harjoiteltaessa. Mielikuvien ollessa motorisia aikuisen on vain pidettävä huolta siitä, että hänen omatkin mielikuvansa kytkeytyvät näihin senso-motorisiin sisältöihin lapsen kehitystä tuettaessa, muuten lapsi ei pysty aikuisen tukea hyödyntämään. Pienen lapsen liikkuminen ja hänen käsitteensä sulautuvat yhteen.

Kyhälä A-L., Reunamo, J., Valtonen, J., & Ruismäki H. 2020. Ajankäyttö ja vähintään kohtuukuormitteinen fyysinen aktiivisuus lasten toiminnoissa varhaiskasvatuksessa. Liikunta & Tiede 57 (4), xx-xx.

Tutkimustietoa taaperoiden leikistä

Mannerheimin lastensuojeluliiton Leikkipäivä-ohjelma (https://leikkipaiva.fi/) kokoaa sivuilleen tutkimustietoa leikistä niin tutkimustulosten, asiantuntija-artikkeleiden kuin seminaaritallenteiden muodossa. Sivuilla on julkaistu aineistostamme koottu artikkeli, jossa keskitytään nimenomaan 1-3-vuotiaisiin lapsiin. Artikkelin painopisteenä on erilaisten leikin lajien erottaminen ja yhdistäminen, molemmista on hyötyä! Tutustu tiivistelmään osoitteessa https://leikkipaiva.fi/1%e2%88%923-vuotiaiden-lasten-leikit-varhaiskasvatuksessa/ ja varsinaiseen artikkeliin osoitteessa https://leikkipaiva.fi/wp-content/uploads/1%E2%88%923-vuotiaiden-lasten-esineleikit-roolileikit-ja-s%C3%A4%C3%A4nt%C3%B6leikit-1.pdf.

Leikin syventäminen

Lego foundationin tuella olemme kirjoittaneet leikin rikastamisen oppaan, jossa on sovellettu runsaasti Kehittävän Palautteen aineistoja ja tuloksia. Opas on tarkoitettu globaaliin jakeluun. Suomi on monella tavalla leikin mallimaa, mutta Suomessakin on vielä tehtävää, jotta leikin hyvää tekevät ilmiöt saadaan näkyviin kaikessa toiminnassa. Leikki voi valitettavasti ajautua myös umpikujaan, lisätä lasten syrjäytymisriskiä ja olla merkityksetöntä. Syvenevä leikki on leikin ydin. Opas on juuri julkaistu ja se on saatavissa täältä.

Tzi-Chi-yliopiston väki Suomessa

Pitkä yhteistyö Tzu-Chi-yliopiston (Taiwan) kanssa jatkuu. Suuret kiitokset Keravalle Heikkilän, Lapilan sekä Keravanjoen päiväkotien johtajille ja koko henkilökunnalle. Kuukauden harjoittelu on ollut opiskelijoiden mukaan hyvin antoisa. Tällä hetkellä professori Hui-Chun Lee vertailee sääntöjen rikkomista Taiwanissa ja Suomessa ja professori Li-Chen Wang fyysistä aktiivisuutta. Taiwanissa on tähän tarkoitukseen käytettävissä 18 000 observointia.

Leikin soveltaminen kaikkeen toimintaan varhaiskasvatuksessa

Lego-säätiön tuella olemme kirjoittaneet kirjasen helpottamaan leikin soveltamista varhaiskasvatuksessa: Play facilitation: the science behind the art of engaging young children. Kirjoittajina on kansainvälisesti tunnettuja leikin tutkijoita, Hanne Jensen, Angela Pyle, Jennifer M. Zosh, Hasina B. Ebrahim, Alejandra Zaragoza Scherman, Jyrki Reunamo ja Bridget K. Hamre. Leikki on tärkeätä taitojen kehittymisessä, oppimisessa, ongelmanratkaisussa, sosiaalisissa suhteissa, terveydessä ja sen yhteiskunnallinen merkitys kehityksen mahdollistajana on suuri. Kaikki leikki ei ole kuitenkaan välttämättä hyväksi. Leikin tulee olla iloista, merkityksellistä, sitoutunutta, kehittyvää ja sosiaalisesti vuorovaikutteista. On tärkeätä, että leikki integroidaan kaikkeen toimintaan, myös opetukseen. Kirjasessa on paljon esimerkkejä projektimme tutkimustuloksista ja sovelluksista. Lego levittää kirjasta globaalisti ja uskomme sen tukevan kehittyvän leikin leviämistä. Kiitos kaikille projektiin tavalla tai toisella osallistuneille arvokkaasta panoksesta. Kirjanen julkaistaan virallisesti Etelä-Afrikassa 27.2.2019.

1-3-vuotiaiden lasten liikkuminen päiväkodissa

Virpi Katajarinne on tehnyt harvinaisen, ellei peräti uniikin gradun. Virpi tarkastelee muun muassa sitä, miten 1-3-vuotiaiden lasten fyysinen aktiivisuus vaihtelee eri lapsen toiminnoissa. Tämä auttaa varhaiskasvattajia olennaisella tavalla kohdentamaan fyysisen aktiivisuuden kehittämistoimia. Mielenkiintoista on myös huomata miten fyysinen aktiivisuuden painopiste siirtyy lapsen kasvaessa vähitellen fyysisistä kohteista toiseen lapseen ja lopulta esiopetuksessa lapsiryhmään (klikkaa vasemmalla olevaa taulukkoa ja voit tarkastella sitä isompana). Tämä antaa perpektiiviä eri-ikäisten lasten liikkumista edistettäessä. 1-3-vuotiailla lapsilla fyysinen aktiivisuus ei näytä olevan samalla tavalla yhteydessä lähikehityksen vyöhykkeeseen kuin vanhemmilla lapsilla. Ehkä Laeversin sitoutuneisuus ei tunnista lapsen motorisen oppimisen tapoja. Tutustu Virpin uraa-uurtavaan ja mielenkiintoiseen työhön täällä.