Mihin lapsen toimintoihin fyysinen aktiivisuus liittyy?

Anna-Liisa Kyhälä ottaa tarkasteluun eri-ikäisten lasten liikkumisen eri toiminnoissa, mitä ei ole Kehittävän Palautteen artikkeleissa vielä lainkaan käsitelty. Esimerkiksi pienimmillä lapsilla esineleikit ovat fyysisen aktiivisuuden kannalta tärkeämmät kuin isommilla lapsilla sekä leikin määrän että liikkumisen näkökulmasta. Pienillä lapsilla erilaiset fyysiset leikit, joissa itse toiminta ja siihen liittyvät kokemukset ovat olennaisia,  Kasvattajalle tämä luo erinomaisen mahdollisuuden tukea lapsen liikkumistaitoja, sillä lapsi syventyy itse liikkumiseen, jolloin aikuinen voi saada suoraan otteen lapsen motorisista mielikuvista yhdessä lapsen kanssa näitä taitoja harjoiteltaessa. Mielikuvien ollessa motorisia aikuisen on vain pidettävä huolta siitä, että hänen omatkin mielikuvansa kytkeytyvät näihin senso-motorisiin sisältöihin lapsen kehitystä tuettaessa, muuten lapsi ei pysty aikuisen tukea hyödyntämään. Pienen lapsen liikkuminen ja hänen käsitteensä sulautuvat yhteen.

Kyhälä A-L., Reunamo, J., Valtonen, J., & Ruismäki H. 2020. Ajankäyttö ja vähintään kohtuukuormitteinen fyysinen aktiivisuus lasten toiminnoissa varhaiskasvatuksessa. Liikunta & Tiede 57 (4), xx-xx.

Tutkimustietoa taaperoiden leikistä

Mannerheimin lastensuojeluliiton Leikkipäivä-ohjelma (https://leikkipaiva.fi/) kokoaa sivuilleen tutkimustietoa leikistä niin tutkimustulosten, asiantuntija-artikkeleiden kuin seminaaritallenteiden muodossa. Sivuilla on julkaistu aineistostamme koottu artikkeli, jossa keskitytään nimenomaan 1-3-vuotiaisiin lapsiin. Artikkelin painopisteenä on erilaisten leikin lajien erottaminen ja yhdistäminen, molemmista on hyötyä! Tutustu tiivistelmään osoitteessa https://leikkipaiva.fi/1%e2%88%923-vuotiaiden-lasten-leikit-varhaiskasvatuksessa/ ja varsinaiseen artikkeliin osoitteessa https://leikkipaiva.fi/wp-content/uploads/1%E2%88%923-vuotiaiden-lasten-esineleikit-roolileikit-ja-s%C3%A4%C3%A4nt%C3%B6leikit-1.pdf.

Leikin syventäminen

Lego foundationin tuella olemme kirjoittaneet leikin rikastamisen oppaan, jossa on sovellettu runsaasti Kehittävän Palautteen aineistoja ja tuloksia. Opas on tarkoitettu globaaliin jakeluun. Suomi on monella tavalla leikin mallimaa, mutta Suomessakin on vielä tehtävää, jotta leikin hyvää tekevät ilmiöt saadaan näkyviin kaikessa toiminnassa. Leikki voi valitettavasti ajautua myös umpikujaan, lisätä lasten syrjäytymisriskiä ja olla merkityksetöntä. Syvenevä leikki on leikin ydin. Opas on juuri julkaistu ja se on saatavissa täältä.

Tzi-Chi-yliopiston väki Suomessa

Pitkä yhteistyö Tzu-Chi-yliopiston (Taiwan) kanssa jatkuu. Suuret kiitokset Keravalle Heikkilän, Lapilan sekä Keravanjoen päiväkotien johtajille ja koko henkilökunnalle. Kuukauden harjoittelu on ollut opiskelijoiden mukaan hyvin antoisa. Tällä hetkellä professori Hui-Chun Lee vertailee sääntöjen rikkomista Taiwanissa ja Suomessa ja professori Li-Chen Wang fyysistä aktiivisuutta. Taiwanissa on tähän tarkoitukseen käytettävissä 18 000 observointia.

Leikin soveltaminen kaikkeen toimintaan varhaiskasvatuksessa

Lego-säätiön tuella olemme kirjoittaneet kirjasen helpottamaan leikin soveltamista varhaiskasvatuksessa: Play facilitation: the science behind the art of engaging young children. Kirjoittajina on kansainvälisesti tunnettuja leikin tutkijoita, Hanne Jensen, Angela Pyle, Jennifer M. Zosh, Hasina B. Ebrahim, Alejandra Zaragoza Scherman, Jyrki Reunamo ja Bridget K. Hamre. Leikki on tärkeätä taitojen kehittymisessä, oppimisessa, ongelmanratkaisussa, sosiaalisissa suhteissa, terveydessä ja sen yhteiskunnallinen merkitys kehityksen mahdollistajana on suuri. Kaikki leikki ei ole kuitenkaan välttämättä hyväksi. Leikin tulee olla iloista, merkityksellistä, sitoutunutta, kehittyvää ja sosiaalisesti vuorovaikutteista. On tärkeätä, että leikki integroidaan kaikkeen toimintaan, myös opetukseen. Kirjasessa on paljon esimerkkejä projektimme tutkimustuloksista ja sovelluksista. Lego levittää kirjasta globaalisti ja uskomme sen tukevan kehittyvän leikin leviämistä. Kiitos kaikille projektiin tavalla tai toisella osallistuneille arvokkaasta panoksesta. Kirjanen julkaistaan virallisesti Etelä-Afrikassa 27.2.2019.

1-3-vuotiaiden lasten liikkuminen päiväkodissa

Virpi Katajarinne on tehnyt harvinaisen, ellei peräti uniikin gradun. Virpi tarkastelee muun muassa sitä, miten 1-3-vuotiaiden lasten fyysinen aktiivisuus vaihtelee eri lapsen toiminnoissa. Tämä auttaa varhaiskasvattajia olennaisella tavalla kohdentamaan fyysisen aktiivisuuden kehittämistoimia. Mielenkiintoista on myös huomata miten fyysinen aktiivisuuden painopiste siirtyy lapsen kasvaessa vähitellen fyysisistä kohteista toiseen lapseen ja lopulta esiopetuksessa lapsiryhmään (klikkaa vasemmalla olevaa taulukkoa ja voit tarkastella sitä isompana). Tämä antaa perpektiiviä eri-ikäisten lasten liikkumista edistettäessä. 1-3-vuotiailla lapsilla fyysinen aktiivisuus ei näytä olevan samalla tavalla yhteydessä lähikehityksen vyöhykkeeseen kuin vanhemmilla lapsilla. Ehkä Laeversin sitoutuneisuus ei tunnista lapsen motorisen oppimisen tapoja. Tutustu Virpin uraa-uurtavaan ja mielenkiintoiseen työhön täällä.

Yhteistyö Fun Learningin kanssa Kiinassa

Why Do We Need To Know What Is Going On In Kindergartens?

Varhaiskasvatuksen asiantuntijat, johtajat, opettajat ja vanhemmat voivat saada tukea kasvattamiseen ja varhaiskasvatuksen kehittämiseen. Voimme tarkastella omaa toimintaamme, aluetta, kuntaa, maata tai vertailla maiden välillä. Voimme myös arvioida niin toimintaa, lasten taitojen, oppimisympäristön ja johtamisen yhteyksiä lasten hyvinvointiin. Orientaatioprojekti tarjoaa käytännölliset ja syvälliset välineet varhaiskasvatuksen tutkimukseen ja kehittämiseen. Olemme juuri aloittaneet yhteistyön Fun Learningin (https://funacademy.fi/) kanssa, aloittaen Kiinasta.

Itsesäätelyn apuraha Jouni Veijalaiselle

Jenny ja Antti Wihurin rahaston hallitus on päättänyt myöntää Jouni Veijalaiselle 24000 euron apurahan väitöskirjatyöhön “Lasten itsesäätelytaidot päiväkodissa”. Tämä apuraha mahdollistaa Jounin väitöskirjan valmiiksi saattamisen. Onnea Jounille apurahan johdosta ja tsemppiä loppurutistukseen! Itsesäätelytaidot näkyvät yhteyksinä kaikissa mittareissamme. Tämä ei ole ihme, onhan tapamme ohjata toimintaamme yhteydessä siihen, millaiseksi maailmamme on tulossa.

Tukijärjestelyjen yhteys lasten päiväkotiarkeen

Tukea tarvitsevien lasten kokemukset varhaiskasvatuksessa ovat erilaiset sen mukaan, onko lapsi tavallisessa ryhmässä vai erityisryhmässä. Valtioneuvoston tuoreessa raportissa tarkastellaan näiden kokemusten eroja satunnaistetussa observoinnissa. Observointeja erityisen tuen tarpeen lapsista oli kaikkiaan 9554 kappaletta alueelta, joka kattaa lähes 40% Suomen varhaiskasvatuksesta. Lasten kokemuksissa oli runsaasti eroja ja useat niistä ovat hyvin puhuttelevia, tutustu tuloksiin täällä.

Reunamo, J. & Sajaniemi, N. (2018). Tukijärjestelyjen yhteys lasten päiväkotiarkeen. Teoksessa Vainikainen, M-P., Lintuvuori, M., Paananen, M., Eskelinen, M., Kirjavainen, T., Hienonen, N., Jahnukainen, M., Thuneberg, H., Asikainen, M., Suhonen, E.,
Alijoki, A., Sajaniemi, N., Reunamo, J. & Hotulainen, R. Oppimisen tuki varhaislapsuudesta toisen asteen siirtymään: tasa-arvon toteutuminen ja kehittämistarpeet. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 55/2018, s. 55-59. Saatavilla http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161062.

PF & dSign

Sisustusarkkitehtitoimisto dSign Vertti Kivi & Co on ideoinut uuden varhaiskasvatuskonseptin projektillemme. Design keskittyy harmoniseen, jännittävään ja leikilliseen sisältöön. Designin perustana on tilojen monikäyttöisyys ja metsän monet tunnelmat. Erityisen vaikuttavaa on, miten erilaisella valaistuksella pystytään samaan tilaan saamaan hyvin erilaisia käyttötapoja ja tunnelmia tarkoituksen ja päivärytmin tarpeet huomioiden. Valaistusta voidaan säätää automaattisesti, valmiiksi ohjelmoituna, luovasti tai manuaalisesti.