Kehittävä Palaute ja tarinankerronta

Kehittävä Palaute on mukana laajassa CREDU- hankkeessa. Yhtenä osana hanketta on ollut tarinankerronnan vaikutukset varhaiskasvatuksessa. Tutkimuspäiväkodeissa hyödynnettiin professori Mirjam Kallandin kehittämää jaetun tarinankerronnan metodia SAGA. Siinä yhdessä lapsen kanssa keskustellen häntä johdatellaan miettimään tunteita ja vuorovaikutusta. Toisena tutkimuksen opetusmetodina hyödynnettiin Pikkuli-nimisen animaatiohahmon ympärille rakennettua toimintaa. Pikkuli-lintu kommunikoi ilmeillä, eleillä ja äännellen – mutta ilman puhetta tai kertojaa.  Lue lisää.

Outi Arvolan Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten varhaiskasvatuksen väitöskirja saatavilla

Outi Arvolan väitöskirja Varhaiskasvatus eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten osallisuuden ja oppimisen mahdollistajana on nyt saatavilla verkossa osoitteessa https://www.utupub.fi/handle/10024/152202. Väitöstilaisuus 23.6. klo 12:00 Turun Yliopistossa! Etäyhteyden linkki löytyy oheisesta tiedotteesta: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/tapahtumat/vaitos-kasvatustiede-km-outi-arvola

KM Outi Arvola väittelee varhaiskasvatuksen monikulttuurisuudesta

Vastaväittäjänä toimii emeritusprofessori Mikko Ojala (Helsingin yliopisto) ja kustoksena apulaisprofessori Minna Kyttälä (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on kasvatustiede.

Väitös eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten varhaiskasvatuksesta

Turun yliopiston Kasvatustieteiden tiedekunnan johtokunta on myöntänyt Outi Arvolalle väittelyluvan puolustaakseen väitöskirjaansa ”Varhaiskasvatus eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten osallisuuden ja oppimisen mahdollistajana”  julkisessa väitöstilaisuudessa. Onnea!

Väitöskirjan aineisto on Kehittävän Palauteen aineistoa. Siinä tulee esiin ainutlaatuisella tavalla, miten laajat rakenteelliset tekijät näkyvät selkeästi varhaiskasvatuksen lähivuorovaikutuksessa syrjäytymisen ja osallisuuden mekanismeina. Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten osallisuuden tulevaisuus rakennetaan juuri nyt varhaiskasvatuksessa.

Taiwanin alkuperäiskansojen lasten varhaiskasvatus

Taiwanin alkuperäiskansat ovat  levittäytyneet laajalle Kaakkois-Aasiassa ja Tyynellä merellä, vaikka he tänä päivänä ovat pieni vähemmistö lähinnä Itä-Taiwanin vuoristoalueilla. Kuvassa lasten opettaja kartan kanssa, joka kuvastaa alueita, joilla Taiwanin alkuperäiskansojen geeniperimä edelleen elää vahvana. Vaikutus ulottuu Havaijille asti. Taiwanin alkuperäiskansojen perimä ja kulttuuri näkyy siis edelleen alueella, joka kattaa yli 10% koko maapallon pinta-alasta! Upea, omista juuristaan tietoinen opettaja, joka luotsaa lapsia kohtaamaan tulevaisuuden haasteita.

Professori Elaine Shih tiimeineen Taitungin yliopistosta on juuri saanut valmiiksi observoinnin Taiwanin alkuperäiskansojen varhaiskasvatuksesta käyttäen Kehittävän Palautteen observointia. Aineisto antaa ainutlaatuisen kuvan Taiwanin alkuperäiskansojen lasten nykytilanteesta ja kasvatuksesta. Suorat, satunnaiset observoinnit antavat tietoa näiden lasten arjen muotoutumisesta ja hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä. Tämä tieto on äärimmäisen näille monin tavoin uhatuille ja syrjäytymisvaarassa kärsiville lapsille. Tulokset sisältävät runsaasti selkeitä kehittämismahdollisuuksia haavottuvaisessa tilanteessa kasvaville lapsille. Observointeja kertyi tällä kaikkiaan 1556 kappaletta.

 

Kulttuuritietoinen kasvatus

Kehittävän Palautteen aineistosta tehty artikkeli kultturitietoisesta kasvatuksesta on juuri julkaistu Ammattikasvatuksen aikakauskirjassa. Tutkimuksen tulosten perusteella eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten osallisuutta tukevissa varhaiskasvatuksen oppimisympäristöissä näyttäytyvät keskeisinä tekijöinä kasvattajien luomat, lasten osallisuutta mahdollistavat käytännöt, kuten perheiden huomiointi, vapaan leikin ohjaus, lukemistilanteet ja varhaiskasvatuksen pedagoginen johtaminen. Ammatillisen osaamisen kehittymisessä keskeistä on kasvattajien kieli- ja kulttuuritietoisen työn reflektoiva tarkastelu.

Arvola, O., Reunamo, J. & Kyttälä, M. (2020). Kohti kieli- ja kulttuuritietoista kasvatusta. Kasvattajat lasten osallisuuden mahdollistajina varhaiskasvatuksen oppimisympäristöissä. Ammattikasvatuksen aikakauskirja 01/2020.

Yhteiset säännöt ja sääntöjen tuottaminen varhaiskasvatuksessa?

Ei-kantasuomalaisilla ja ei-suomenkielisillä lapsilla on haasteita sosiaalisessa vuorovaikutuksessa suomalaisessa varhaiskasvatuksessa. Arvolan, Pankakosken, Reunamon & Kyttälän (2020) juuri julkaistun artikkelin mukaan maahanmuuttajataustaisilla lapsilla observoitiin vähemmän osallistuvia sosiaalisia suhteita kuin kantaväestön lapsilla. Monikulttuuriset lapset leikkivät vähemmän roolileikkejä ja enemmän sääntöleikkejä kuin muut lapset. Näyttää siltä, että sääntöleikit ovat hyvä tapa osallistaa monikulttuurisia lapsia yhteiseen tekemiseen, sillä ne sisältävät yhteisen rakenteen. Toisaalta roolileikkiä tulisi aktiivisesti vahvistaa, sillä nyt monikulttuuriset lapset harjaantuvat vähemmän tuottamaan yhteistä kulttuuria muiden lasten kanssa. Näin monikulttuuriset lapset harjanntuvat vähemmän tuottamaan uusia sosiaalisia rakenteita muiden lasten kanssa. Kuviossa näkyvät sosiaalisen orientaation erot kantaväestön ja monikulttuuristen lasten välillä.

Outi Arvola, Kaisa Pankakoski, Jyrki Reunamo & Minna Kyttälä (2020): Culturally and linguistically diverse children’s participation and social roles in the Finnish Early Childhood Education – is play the common key?, Early Child Development and Care,
https://doi.org/10.1080/03004430.2020.1716744

Monikulttuurin inkluusio & osallistuminen

Anna-Leena Lastikka on tutkinut lisensiaatintyössään monikulttuuristen lasten ja perheiden kokemuksia suomalaisessa varhaiskasvatuksessa. Työn nimi on Culturally and linguistically diverse children’s and families’ experiences of participation and inclusion in Finnish early childhood education and care. Anna-Leena hahmottelee varhaiskasvatuksen voimaannuttavaa pedagogiikkaa, joka perustuu lasten ja perheiden vahvuuksille, tiedolle ja osallistumiselle. On painotettava enemmän sosiaalisen yhteenkuuluvuuden rakentamista varhaiskasvatusympäristöön kuuluvien lasten, perheiden ja kasvattajien välillä. Yksi lisensiaatintyön artikkeleista on koottu Kehittävän Palautteen aineistosta. Tutustu Anna-Leenan tärkeään työhön täällä.

Miten suhtautua tehokkaaseen opetukseen?

 EARLI 2019 konferenssissa (Aachen Saksa) oli tutkimusryhmän symposium, jossa esittelimme kahden eri kulttuurin, Suomen ja Hong Kongin, varhaiskasvatuksen vertailua. Tarkastelemme erityisesti aikuisjohtoisen ja lapsilähtöisen toiminnan tuloksia. Tärkeässä osassa on lasten itsesäätelytaitojen kehitys. Kuvassa tutkimusryhmän jäsenet vasemmalta oikealle: Jyrki Reunamo (Helsingin yliopisto), James Ko (Education University of Hong Kong), Kathy Sylva (University of Oxford), Pamela Sammons (University of Oxford). Ensimmäinen aineistonkeruu alkaa syksyllä 2019 ja tuloksia on saatavilla kesällä 2019.

Päiväkodeissa ei kohdella kaikkia lapsia tasa-arvoisesti

Helsingin Sanomien pääuutinen 2.8. on varhaiskasvatuksen sisältöön liittyvä. Siinä käsitellään Kehittävän Palautteen tasa-arvoon liittyviä tuloksia. Varhaiskasvatuksen sisältökin voi nykyään olla päämedian pääuutinen, eikä vain sen organisointi. Tämä on tärkeää, sillä epätasa-arvoon johtavat prosessit ovat usein tiedostamattomia. Vain ymmärtämällä syrjäytymisen prosesseja voimme tietoisesti näitä prosesseja muuttaa. Varhaiskasvatuksen henkilöstö on fiksua ja osaavaa. Varhaiskasvatus on kivijalka tasa-arvon edistämiseksi. Tasa-arvoinen suhtautuminen on kuitenkin erittäin monitahoinen asia.  Lue Helsingin Sanomien artikkeli, jossa esitellään Kehittävän Palautteen aiheeseen liittyviä tutkimustuloksia,