Yhteiset säännöt ja sääntöjen tuottaminen varhaiskasvatuksessa?

Ei-kantasuomalaisilla ja ei-suomenkielisillä lapsilla on haasteita sosiaalisessa vuorovaikutuksessa suomalaisessa varhaiskasvatuksessa. Arvolan, Pankakosken, Reunamon & Kyttälän (2020) juuri julkaistun artikkelin mukaan maahanmuuttajataustaisilla lapsilla observoitiin vähemmän osallistuvia sosiaalisia suhteita kuin kantaväestön lapsilla. Monikulttuuriset lapset leikkivät vähemmän roolileikkejä ja enemmän sääntöleikkejä kuin muut lapset. Näyttää siltä, että sääntöleikit ovat hyvä tapa osallistaa monikulttuurisia lapsia yhteiseen tekemiseen, sillä ne sisältävät yhteisen rakenteen. Toisaalta roolileikkiä tulisi aktiivisesti vahvistaa, sillä nyt monikulttuuriset lapset harjaantuvat vähemmän tuottamaan yhteistä kulttuuria muiden lasten kanssa. Näin monikulttuuriset lapset harjanntuvat vähemmän tuottamaan uusia sosiaalisia rakenteita muiden lasten kanssa. Kuviossa näkyvät sosiaalisen orientaation erot kantaväestön ja monikulttuuristen lasten välillä.

Outi Arvola, Kaisa Pankakoski, Jyrki Reunamo & Minna Kyttälä (2020): Culturally and linguistically diverse children’s participation and social roles in the Finnish Early Childhood Education – is play the common key?, Early Child Development and Care,
https://doi.org/10.1080/03004430.2020.1716744

Monikulttuurin inkluusio & osallistuminen

Anna-Leena Lastikka on tutkinut lisensiaatintyössään monikulttuuristen lasten ja perheiden kokemuksia suomalaisessa varhaiskasvatuksessa. Työn nimi on Culturally and linguistically diverse children’s and families’ experiences of participation and inclusion in Finnish early childhood education and care. Anna-Leena hahmottelee varhaiskasvatuksen voimaannuttavaa pedagogiikkaa, joka perustuu lasten ja perheiden vahvuuksille, tiedolle ja osallistumiselle. On painotettava enemmän sosiaalisen yhteenkuuluvuuden rakentamista varhaiskasvatusympäristöön kuuluvien lasten, perheiden ja kasvattajien välillä. Yksi lisensiaatintyön artikkeleista on koottu Kehittävän Palautteen aineistosta. Tutustu Anna-Leenan tärkeään työhön täällä.

Miten suhtautua tehokkaaseen opetukseen?

 EARLI 2019 konferenssissa (Aachen Saksa) oli tutkimusryhmän symposium, jossa esittelimme kahden eri kulttuurin, Suomen ja Hong Kongin, varhaiskasvatuksen vertailua. Tarkastelemme erityisesti aikuisjohtoisen ja lapsilähtöisen toiminnan tuloksia. Tärkeässä osassa on lasten itsesäätelytaitojen kehitys. Kuvassa tutkimusryhmän jäsenet vasemmalta oikealle: Jyrki Reunamo (Helsingin yliopisto), James Ko (Education University of Hong Kong), Kathy Sylva (University of Oxford), Pamela Sammons (University of Oxford). Ensimmäinen aineistonkeruu alkaa syksyllä 2019 ja tuloksia on saatavilla kesällä 2019.

Päiväkodeissa ei kohdella kaikkia lapsia tasa-arvoisesti

Helsingin Sanomien pääuutinen 2.8. on varhaiskasvatuksen sisältöön liittyvä. Siinä käsitellään Kehittävän Palautteen tasa-arvoon liittyviä tuloksia. Varhaiskasvatuksen sisältökin voi nykyään olla päämedian pääuutinen, eikä vain sen organisointi. Tämä on tärkeää, sillä epätasa-arvoon johtavat prosessit ovat usein tiedostamattomia. Vain ymmärtämällä syrjäytymisen prosesseja voimme tietoisesti näitä prosesseja muuttaa. Varhaiskasvatuksen henkilöstö on fiksua ja osaavaa. Varhaiskasvatus on kivijalka tasa-arvon edistämiseksi. Tasa-arvoinen suhtautuminen on kuitenkin erittäin monitahoinen asia.  Lue Helsingin Sanomien artikkeli, jossa esitellään Kehittävän Palautteen aiheeseen liittyviä tutkimustuloksia,

 

Onko lapsilähtöinen pedagogiikka todella parempi kuin opettajalähtöinen?

Professori James Ko  (Education University of Hong Kong) vierailee Suomessa. Testaamme lasten itsesäätely- ja esiakateemisia taitoja Hong Kongissa ja Suomessa. Sen jälkeen observoimme lasten ja aikuisten toimintaa ryhmissä. Myöhemmin testaamme lapset uudestaan. Näin voimme vertailla eri toimintojen, oppimisympäristöjen, kasvatuksen ja oppimisen välisiä yhteyksiä. Voidaan tutkia konkreettisesti näkyykö esimerkiksi positiivinen opettajan ja lasten välinen vuorovaikutus parempina oppimistuloksina? Millaisia yhteyksiä lapsilähtöisellä pedagogiikalla on lasten oppimiseen? Miten oppiminen kehitty kolmen vuoden seurannassa?

Kuvassa James esittelee tutkimuksessa käytettävää esi-akateemisten taitojen testiä. Olemme jo prosessimme aikana löytäneet keskeisiä avaimia syventämään oppimista lähikehityksen vyöhykkeellä. Tämä on ensimmäinen kerta, kun tutkimme tämän syventymisen pitkäaikaisia vaikutuksia. Pitkäaikaisten tutkimus edellyttää lasten tunnistetietojen keräämistä, jotta lasten kehitystä voi seurata. Näihin tunnistetietoihin luonnollisesti pyydetään huoltajilta lupa ja ne ovat luottamuksellisia. i

Monikulttuuristen lasten tuen tarve

Varhaiskasvatuksen opettajan tutkinto-ohjelman (Rauma) valinnan toisen vaiheen ennakkomateriaalina käytetään hankkeemme materiaalia. Opiskelijat saavat heti aluksi hyvän pohjustuksen monikulttuuristen lasten tuen tarpeista! Tutustu kasvattajien näkemyksiin monikulttuuristen lasten taidoista:

Maahanmuuttajataustaiset lapset varhaiskasvatuksessa: Kasvattajien näkemykset lasten taidoista ja tuen tarpeesta” (Outi Arvola – Jyrki Reunamo – Minna Kyttälä, Kasvatus 3/2017)

Leikin syventäminen

Lego foundationin tuella olemme kirjoittaneet leikin rikastamisen oppaan, jossa on sovellettu runsaasti Kehittävän Palautteen aineistoja ja tuloksia. Opas on tarkoitettu globaaliin jakeluun. Suomi on monella tavalla leikin mallimaa, mutta Suomessakin on vielä tehtävää, jotta leikin hyvää tekevät ilmiöt saadaan näkyviin kaikessa toiminnassa. Leikki voi valitettavasti ajautua myös umpikujaan, lisätä lasten syrjäytymisriskiä ja olla merkityksetöntä. Syvenevä leikki on leikin ydin. Opas on juuri julkaistu ja se on saatavissa täältä.

Leikin soveltaminen kaikkeen toimintaan varhaiskasvatuksessa

Lego-säätiön tuella olemme kirjoittaneet kirjasen helpottamaan leikin soveltamista varhaiskasvatuksessa: Play facilitation: the science behind the art of engaging young children. Kirjoittajina on kansainvälisesti tunnettuja leikin tutkijoita, Hanne Jensen, Angela Pyle, Jennifer M. Zosh, Hasina B. Ebrahim, Alejandra Zaragoza Scherman, Jyrki Reunamo ja Bridget K. Hamre. Leikki on tärkeätä taitojen kehittymisessä, oppimisessa, ongelmanratkaisussa, sosiaalisissa suhteissa, terveydessä ja sen yhteiskunnallinen merkitys kehityksen mahdollistajana on suuri. Kaikki leikki ei ole kuitenkaan välttämättä hyväksi. Leikin tulee olla iloista, merkityksellistä, sitoutunutta, kehittyvää ja sosiaalisesti vuorovaikutteista. On tärkeätä, että leikki integroidaan kaikkeen toimintaan, myös opetukseen. Kirjasessa on paljon esimerkkejä projektimme tutkimustuloksista ja sovelluksista. Lego levittää kirjasta globaalisti ja uskomme sen tukevan kehittyvän leikin leviämistä. Kiitos kaikille projektiin tavalla tai toisella osallistuneille arvokkaasta panoksesta. Kirjanen julkaistaan virallisesti Etelä-Afrikassa 27.2.2019.

Yhteistyö Fun Learningin kanssa Kiinassa

Why Do We Need To Know What Is Going On In Kindergartens?

Varhaiskasvatuksen asiantuntijat, johtajat, opettajat ja vanhemmat voivat saada tukea kasvattamiseen ja varhaiskasvatuksen kehittämiseen. Voimme tarkastella omaa toimintaamme, aluetta, kuntaa, maata tai vertailla maiden välillä. Voimme myös arvioida niin toimintaa, lasten taitojen, oppimisympäristön ja johtamisen yhteyksiä lasten hyvinvointiin. Orientaatioprojekti tarjoaa käytännölliset ja syvälliset välineet varhaiskasvatuksen tutkimukseen ja kehittämiseen. Olemme juuri aloittaneet yhteistyön Fun Learningin (https://funacademy.fi/) kanssa, aloittaen Kiinasta.