Lelan matikkaseikkailu päiväkodissa

Kirjanen tarjoaa matematiikan oppimateriaalin varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen. Matematiikan sisällöt esitellään tarinoiden kautta. Lapsille luettavan tarinan rinnalla opettajalle annetaan ideoita siitä, miten opetettavaa käsitettä voi havainnollistaa omassa ryhmässä helposti saatavilla olevilla välineillä. Tarjolla on myös kysymyksiä, joiden avulla voi herätellä keskustelua lasten kanssa. Kirjanen on syntynyt osana LUMATIKKA-hanketta. LUMATIKKA oli valtakunnallinen matematiikan oppimisen ja opettamisen täydennyskoulutushanke, jonka LUMA-keskus Suomi -verkosto toteutti yhteistyössä useiden yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa vuosina 2018–2022. Hanketta rahoitti Opetushallitus. Kirjanen on saatavilla Avointen Oppimateriaalien Kirjastossa. Kirjan ovat kirjoittaneet Jonna Kangas ja Jyrki Reunamo. Upeat kuvat ovat Emilia Erfvingin!

Itsesäätelyn apuraha Jouni Veijalaiselle

Jenny ja Antti Wihurin rahaston hallitus on päättänyt myöntää Jouni Veijalaiselle 24000 euron apurahan väitöskirjatyöhön “Lasten itsesäätelytaidot päiväkodissa”. Tämä apuraha mahdollistaa Jounin väitöskirjan valmiiksi saattamisen. Onnea Jounille apurahan johdosta ja tsemppiä loppurutistukseen! Itsesäätelytaidot näkyvät yhteyksinä kaikissa mittareissamme. Tämä ei ole ihme, onhan tapamme ohjata toimintaamme yhteydessä siihen, millaiseksi maailmamme on tulossa.

Tukijärjestelyjen yhteys lasten päiväkotiarkeen

Tukea tarvitsevien lasten kokemukset varhaiskasvatuksessa ovat erilaiset sen mukaan, onko lapsi tavallisessa ryhmässä vai erityisryhmässä. Valtioneuvoston tuoreessa raportissa tarkastellaan näiden kokemusten eroja satunnaistetussa observoinnissa. Observointeja erityisen tuen tarpeen lapsista oli kaikkiaan 9554 kappaletta alueelta, joka kattaa lähes 40% Suomen varhaiskasvatuksesta. Lasten kokemuksissa oli runsaasti eroja ja useat niistä ovat hyvin puhuttelevia, tutustu tuloksiin täällä.

Reunamo, J. & Sajaniemi, N. (2018). Tukijärjestelyjen yhteys lasten päiväkotiarkeen. Teoksessa Vainikainen, M-P., Lintuvuori, M., Paananen, M., Eskelinen, M., Kirjavainen, T., Hienonen, N., Jahnukainen, M., Thuneberg, H., Asikainen, M., Suhonen, E.,
Alijoki, A., Sajaniemi, N., Reunamo, J. & Hotulainen, R. Oppimisen tuki varhaislapsuudesta toisen asteen siirtymään: tasa-arvon toteutuminen ja kehittämistarpeet. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 55/2018, s. 55-59. Saatavilla http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161062.

Kuntakohtaiset tulokset kuntien käytössä

Pieni klikkaus varhaiskasvattajalle, jättiläisloikka varhaiskasvatukselle! Kuntakohtaiset observoinnin palautteet ovat nyt kuntien käytössä, analysoitavissa ja jaettavissa. Tulokset ovat helposti muokattavissa tavallisessa web-selaimessa. Olemme astuneet uuteen aikaan varhaiskasvatuksen arvioinnissa ja kehittämisen perustassa.

Valtionavustus varhaiskasvatuksen kehittämiseen

Hankkeemme “Kehittävä palaute varhaiskasvatuksessa” on saanut 280 700 euron valtionavustuksen opetushallituksen kaikkien aikojen ensimmäisessä varhaiskasvatukseen liittyvässä haussa. Summa on suurin kaikista avustetuista hankkeista. Avustus on merkittävä tuki ja tunnustus hankkeelle. Hakijaorganisaationa on Kouvolan kaupunki ja osallistuvat kunnat ovat Espoo, Helsinki, Hyvinkää, Hämeenlinna, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Sipoo, Turku ja Vantaa. Valtionavustus mahdollistaa kunnollisen satsauksen ajantasaiseen palautteeseen pohjautuvaan varhaiskasvatuksen kehittämiseen.

 

Kehittävä palaute vakiinnutetaan kunnissa

Orientaatioprojektiin osallistuneissa kunnissa – Espoossa, Helsingissä, Hyvinkäällä, Hämeenlinnassa, Järvenpäässä, Keravalla, Kouvolassa, Mäntsälässä, Nurmijärvellä, Sipoossa, Turussa ja Vantaalla – kehittävästä palautteesta tehdään pysyvä käytäntö. Observoijien koulutus alkaa tammikuussa 2017 ja tarvittavan infran rakentaminen ja testaaminen aloitetaan välittömästi. Vuoden 2017 syyskuusta alkaen tehdään joka päivä 180 satunnaistettua havaintoa siitä, mitä varhaiskasvatuksessa tehdään, mihin suuntaudutaan, mikä on fyysinen aktiivisuus, sitoutuneisuus, tunteet, sosiaalinen orientaatio ja lähimmän aikuisen toiminta. Kun pätevään observointitietoon kytketään arviot taidoista ja oppimisympäristöistä, päästään kiinni varhaiskasvatuksen muotoutumisen perustekijöihin ja voidaan paremmin tukea lasten tasapainoista omaa ja jaettua kehitystä.

Pedagoginen dokumentointi päiväkodin arjessa

Kati Rintakorven ja Jyrki Reunamon artikkeli Pedagogical documentation and its relation to everyday activities in early years on hyväksytty julkaistavaksi lehdessä Early Child Development and Care. Pedagoginen dokumentointi oli yhteydessä osallistavaan, draamakasvatuksta ja mediakasvatusta sisältävään sekä syvälliseen pedagogiseen pohdintaan pohjaavaan oppimisympäristöön. Merkittävää on, että kun henkilöstö arvioi oppimisympäristön dokumentointia, siitä riippumattomalla observoinnilla löytyi positiivinen yhteys lapsen lisääntyneen onnellisuuden, ilon ja tyytyväisyyden kanssa. Tällaisissa ryhmissä myös lasten toimintaan sitoutuneisuus oli taipuvainen olemaan korkeampi. Lisäksi löytyi useita muita positiivisia yhteyksiä niin lasten omassa toiminnassa kuin oppimisympäristössäkin. Nämä tulokset ovat ensimmäisiä tutkimustuloksia, joissa on kyetty osoittamaan pedagogisen dokumentoinnin ja lasten arjen välillä olevan kvantitatiivinen, tilastollisesti erittäin merkitysevä yhteys.

Kehittävä palaute

Vuoden 2015 mittava aineistonkeruu ja palaute ovat onnistuneet erinomaisesti. Selvitämme kuntien kanssa keväällä 2016 projektin vakiinnuttamista.Tältä pohjalta voimme tiivistää projektin sykliä viidestä vuodesta jatkuvaan kehittävään palautteeseen. Käyttämällä huolellista otantaa ja pilvipalveluja pystymme luomaan kuntiin lähes reaaliaikaisen arviointi- ja kehittämisjärjestelmän, jonka osia voidaan räätälöidä kuntien painopisteiden mukaan. Myös resursseja voidaan säästää ja tietotaitoa voidaan kehittää kertakäytön sijaan.

Apuraha pedagogisen dokumentoinnin tutkimiseen

katiKati Rintakorpi on saanut Ebeneser-säätiön Siiri Vallin 8000 euron apurahan väitöskirjatyön loppuun saattamiseen. Kati tutkii pedagogisen dokumentoinnin hyötyjä ja haasteita varhaiskasvatuksessa. Hänen viimeinen väitöskirja-artikkelinsa pohjautuu Orientaatioprojektin aineistoon ja käsittelee pedagogisen dokumentoinnin yhteyksiä oppimisympäristöön ja lasten toimintaan. Miten pedagoginen dokumentointi on yhteydessä lasten arkeen? Millaiseen pedagogiseen kulttuuriin se liittyy? Millaisia lapsen taitoja ja taipumuksia se virittää? Kati on jo aineiston kimpussa, joten voimme saada asiaan selkoa hyvinkin pian. Onnea Katille!