Kurssikerta 6

Kuudennella kurssikerralla keräsimme itse pisteaineistoa kännykkään ladattavan Epicollect5 -sovelluksen avulla, latasimme kerätyn pisteaineiston kartalle ja lopulta interpoloimme pisteaineistosta visuaalisen näkymän. Lisäksi saimme kotitehtäväksi tuottaa kartan tai useampia hasardiaineistoista.

Epicollect5 -sovelluksen käyttäminen oli ihan hauskaa. Opettaja oli luonut ryhmällemme alustan, jonne kaikkien pistetiedot lopulta ladattiin. Tällaisen alustan voi kuka tahansa luoda tähän sovellukseen ja keksiä kysymyksiä tai muita tehtäviä käyttäjälle tallennettavasta sijaintikohteesta. Meidän ryhmämme alustalle tallentui käyttäjien sijainnit koordinaattien perusteella ja käyttäjät saattoivat arvostella tallentamansa sijainnin ominaisuuksia esimerkiksi miellyttävyyden tai turvallisuuden perusteella. Sijaintitiedon lisäksi sovelluksen käyttäjät voivat ottaa kuvan paikasta, josta aikoo tallentaa sijaintitiedon sovellukseen.

Itse keräämämme pisteaineiston avulla tehdyn harjoituksen jälkeen harjoittelimme interpolointia. Haimme QGIS:iin Google Mapsin ja loimme kartalle pisteitä noin 20 kappaletta. Minun pisteeni kulkivat jotakuinkin Annankatua, Eerikinkatua ja vissiinkin Simonkatua pitkin Helsingin keskustassa. Minulle ei valitettavasti jäänyt kuvamateriaalia über-hienosta interpoloidusta kartastani, mutta se näytti pääpiirteissään hyvin samanlaiselta kuin opettajan tekemä malli.

Kotitehtäväksi saimme tehdä hasardikarttoja. Hasardivoimina toimivat maanjäristykset, tulivuoret ja meteoriitit. Minä astuin siis kuvitteelliseen opettajan rooliin ja ajattelin esitellä pikku pilteilleni tai vanhemmille opiskelijoilleni maanjäristyskohteiden ja tulivuorten sijaintia.
Karttani näyttää tältä:

Kuva 1 Tältä kartalta näkee maailmalla sijaitsevien tulivuorten ja vuodesta 2000 tähän päivään mitattujen maanjäristysten sijainnin.

Tällainen kartta (Kuva 1) sopisi mielestäni nuoremmille opiskelijoille tai ensimmäisiä maantieteen opintojaan aloitteleville, sillä kartta kertoo maailman tulivuorten ja maanjäristysten sijainnin. Tähän karttaan olisi helppo myös liittää opetusmateriaalia litosfäärilaatoista, kun monet tulivuoret sijaitsevat litosfäärilaattojen reuna-alueilla. Tekemäni kartan rinnalla voisi esittää esimerkiksi tällaisia kuvia (Kuva 2 ja 3):

Kuva 2 Litosfäärilaattojen rajat näyttävä kuva selventäisi, miten maankuori liikkuu ja millaisista osista se koostuu. (Peda.net)
Kuva 3 Tyynenmeren tulirengas muodostuu tulivuorista, jotka ovat litosfäärilaattojen reunoilla. (Yle.fi)

Nämä kuvat (Kuva 2 ja Kuva 3) sekä tuottamani kartta (Kuva 1) antaisivat hyvät perustiedot oppilaille maankuoresta ja sen toiminnasta. Kuten Mira listaa blogissaan, että tämän kaltaisilla maanjäristyksistä kertovilla kartoilla voi havainnollistaa oppilaille mannerlaattojen sijaintia, muotoja, liikkeitä ja järistysten vaikutuksia esimerkiksi suuriin kaupunkeihin, jotka sijoittuvat laattasaumojen lähimaastoon. Vanhemmille opiskelijoille voisi opettaa hieman soveltavampia asioita tai esittää yksityiskohtia tulivuorista ja maanjäristyksistä. Ensimmäisessä karttavaihtoehdossa päädyin esittämään tulivuoria luokiteltuna niiden korkeuden merenpinnasta suhteen. Kartasta tuli tämän näköinen:

Kuva 4 Tällä kartalla esitetään tulivuorten sijaintitiedon lisäksi tietoa niiden olinpaikan korkeudesta merenpintaan nähden.

Legendan luvut ovat siis korkeutta merenpinnasta ja kartalla näkyykin muutamia vedenpinnan alaisia tulivuoria sekä korkealla vuoristossa esiintyviä tulivuoria. Pelkkää tulivuoriaineistoa voisi myös sellaisenaan verrata Tyynenmeren tulirenkaaseen ja litosfäärilaattojen laattasaumoihin, jotta opiskelijat näkevät niiden välisen yhteyden. Vanhempia opiskelijoita voi myös kehottaa tarkastelemaan niitä tulivuoria, jotka eivät sijaitse laattasaumojen kohdalla vaan vaikkapa keskellä laattaa ja pyytää heitä pohtimaan, miksi tulivuori on syntynyt kauas laatan saumakohdasta. Toinen karttavaihtoehto on kahden maanjäristysaineistoa sisältävän kartan vertailu keskenään. Maanjäristykset on luokiteltu eri luokkarajoilla: luonnollisilla ja tasavälisillä. Tämä vertailu auttaisi opiskelijoita huomaamaan, kuinka kartan tekijä voi vaikuttaa kartan kuvaamaan ilmiöön ja ihmisten käsitykseen ilmiöstä. Kartat näyttävät tällaisilta:

Kuva 5 Tälle kartalle maanjäristykset on luokiteltu magnitudin mukaan luonnollisilla luokkarajoilla.
Kuva 6 Tälle kartalle maanjäristykset on luokiteltu tasavälisillä luokkarajoilla magnitudin mukaan.

Molemmissa kartoissa (Kuva 5 ja 6) on yhtä paljon maanjäristyksiä esitettynä, mutta kartoissa on eroja, jotka syntyvät luokkarajoituksista. Kuvan 5 kartta esittää maanjäristykset vaarallisempana ilmiönä, sillä maanjäristyksiä kuvaavista pallukoista suurempi osa on tummemman punaisia kuin kuvan 6 kartassa. Ilman kartan tarkempaa syynäystä saattaisi lukijalta kuitenkin mennä ohi tällaiset pienet yksityiskohdat, jolloin kartan tekijän on katsottava, ettei ilmiö paisu suuremmaksi kuin esimerkiksi vaikutuksiltaan oikeasti on. Opiskelijoita voisi lisäksi kuitenkin muistuttaa, että jo 6 magnitudin maanjäristykset aiheuttavat merkittävää tuhoa ja omaisuusvahinkoja sopivissa olosuhteissa, joten eivät ne mitättömiä ole. Kuvassa 6 korostuu suurten (magnitudin mukaan) maanjäristysten  harvinaisuus (eli paljon vähemmän tummanpunaisia pallukoita verrattuna kuvaan 5) ja pienempien maanjäristysten yleisyys (paljon vaaleankeltaisia pallukoita verrattuna kuvaan 5). Oli hauskaa huomata, että Marita oli tehnyt kartan, joka kuvasi yli 8 magnitudin maanjäristyksiä vuodesta 1980 eteenpäin. Vaikka Marita halusi havainnollistaa, missä kaikkein tuhoisimmat järistykset ovat tapahtuneet, kartalta näkee myös, kuinka harvinaisia yli 8 magnitudin järistykset ovat. Maritan kartalta voi laskea, että vuodesta 1980 tähän päivään on tapahtunut hiukan vajaa 30 yli 8 magnitudin maanjäristystä, kun taas Miran blogista löytyvä 4-7 magnitudin maanjäristyksiä (vuodesta 2000 tähän päivään) kuvaava kartta on tiheänä pisteistä erityisesti litosfäärilaattojen saumakohdissa. Näitä Maritan ja Miran karttoja vertailemalla voisi havainnollistaa opiskelijoille, kuinka yleisiä pienen magnitudin maanjäristykset ovat ja kuinka harvinaisia suuren magnitudin maanjäristykset ovat.

Sitten voinkin avautua hankaluuksistani tältä kerralta: Koulussa tunnin aikana ja sen jälkeen minulla oli hyvä fiilis tämän karttakotitehtävän suhteen, että näiden karttojen tekeminen olisi helppoa ja nopeasti hoidettu alta pois. Toisin kävi, mutta ongelma ei ollut niinkään kartan tekemisessä vaan siitä tulostetta tehdessä.. QGIS bugasi sen verran pahasti, että heitteli tulosteelle kauniisti asettelemiani selitteitä, pohjoisnuolia, mittakaavaa ja jopa itse karttaa ympäriinsä tallentamisen jälkeen. Lopputulos oli kaameaa katseltavaa, sillä esimerkiksi joistain tulosteista puuttui melkein koko pohjoinen pallonpuoli tai puolikas Australian manner. Usean tulosteen jälkeen ja kärsivällisyyteni äärirajan lähestyttyä sain lopulta ihan nätit hasardikartat ulostettua. Valitsin sijaintikartan (Kuva 1) maanjäristysten selitemerkin väriksi tummansinisen ja muodoksi pallon sekä tulivuorten selitemerkin väriksi oranssin ja muodoksi kolmion, jotta ne erottuisivat hyvin toisistaan, koska ne ovat kartalla myös hieman päällekkäin. Mielestäni tulivuoria kuvaa parhaiten tämä oranssinpunainen väritys ja kolmion muoto, joten jatkoin niiden käyttöä kuvassa 4. Maanjäristyksiä kuvasin vain varoittavalla sävyllä (keltaisesta punaiseen, kuvat 5 ja 6). Kaikki kartat näyttävät mielestäni melko selkeiltä ja pohjakartan ollessa sama niitä on helppo vertailla keskenään.
Olihan minulla hieman ongelmia tulivuoritaulukkoaineiston siistimisen kanssa, koska Excel ja päivämäärät.. mutta sitkeän käsityön jälkeen kaikki oli taas täydellistä.

Enää yksi blogipostaus uunista ulos ja sitten blogini on valmis.

 

 

Viittaukset blogeihin:
https://blogs.helsinki.fi/michemmi/

The world is a hazardous place eli Kuudes kurssikerta

Lähteet:

Litosfäärilaatta-kuva:
https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/lukiot/vantaa2/martinlaakson-lukio/maantiede/karhu/t1mmoo2/ge-uusi-1f/mjt/s/l
(Luettu: 1.3.2018 klo 21.20)

Tyynenmeren tulirengas-kuva:
https://yle.fi/uutiset/3-9841716 (Luettu: 1.3.2018 klo 21.23)

Yksi vastaus artikkeliin “Kurssikerta 6”

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *