Viikko 5 – Bufferointia ja analyysejä

Viidennellä kurssikerralla jatkoimme edellisellä kurssikerralla tuotettujen aineistojen kanssa opettelemalla edelleen uusien analyysityökalujen käyttöä. Laskimme muun muassa viivojen pituutta tai polygonien pinta-alaa tietyllä alueella, ja ilokseni huomasin, että työkalujen käyttö alkoi itseltä sujua jo ilman opastusta. Olen muutenkin havainnut, että oma hahmotus sen suhteen, mistä minkäkinlaista työkalua kannattaisi lähteä etsimään, on kasvanut suuresti ja yhä harvemmin on tarvetta palata tutkailemaan ohjeita esimerkiksi aiemmilta kurssikerroilta. Kun aivan ensimmäisessä blogikirjoituksessa totesin, ettei QGIS ole mielestäni se kaikkein intuitiivisin ohjelma, olen kokemuksen myötä hieman muuttanut mieltäni ja koen eri komennot ja niiden löytämisen melko loogiseksi.

Itsenäisessä tehtävässä harjoittelimme aiemmilla kurssikerroilla oppimaamme tiedonhakuun erilaisista paikkatietoaineistoista QGIS:n avulla. Ensimmäisessä itsenäistehtävässä olivat tarkastelussa Malmin ja Helsinki-Vantaan lentokentät, sekä pääkaupunkiseudun julkisen liikenteen asemat. Tehtävissä hyödynnettiin buffer-työkalua, jolloin uuden layerin avulla saatiin laskettua kaikki tietyn etäisyyden päähän kiitoradasta tai asemasta jäävät kohteet saatiin laskettua. Aineistosta selvisi, että Malmin lentokentän pahimmalla melualueella, eli 2 km etäisyydellä kiitoradoista sijaitsee noin 4732 taloa, joissa asuu noin 57 633 asukasta (Taulukko 1). 1 km etäisyydellä lentokentästä sijaitsee puolestaan 769 taloa, joissa asuu 8887 asukasta. Malmin lentokentän valmistumisvuoden jälkeen, eli 1936 (wikipedia) 1 km säteelle kiitoradoista on rakennettu 757 rakennusta, joissa asuu 8850 asukasta.

Taulukko 1. Itsenäistehtävän vastauksia eri etäisyydellä tai melualuilla asuvista asukkaista tai rakennusten määrästä Malmin ja Helsinki-Vantaan lentokentillä.

Lentokenttä Alue Rakennusten määrä Asukkaiden määrä
Malmi  1 km tai alle 769 8887
Malmi 2 km tai alle 4732 57 633
Helsinki-Vantaa 2 km tai alle 2309 11 479
Helsinki-Vantaa 2 km tai alle + 65 dB melualue 29 (0,25 % kaikista 2 km säteellä asuvista)
Helsinki-Vantaa 55 dB melualue 11 913

Helsinki-Vantaan lentokentän kiitoradoista 2km säteellä on 2309 rakennusta, joissa asuu noin 11 479 asukasta (Taulukko 1). Kahden kilometrin säteellä asuvista 65 dB:n melualueella asuu 29 ihmistä eli 0,25 %. Vähintään 55 dB melualueella ilman määriteltyä etäisyyttä asuu yhteensä 11 913 asukasta. Jos lentokoneet laskeutuisivat kentälle Tikkurilan suunnasta, jäisi kiitoradan päästä alkavalle noin 7kmx1km alueelle (melu 60 dB) noin 12 541 asukasta. Julkisen liikenteen juna- ja metroasemista 500 m päässä asuu 265 201 asukasta, joista työikäisiä (15-64 -vuotiaita) 188 583.

Olin yllättynyt bufferi-analyysin helppoudesta ja monikäyttöisyydestä, ja mahdolliset ongelmat syntyivät aivan muiden työkalujen kanssa. Kun yritin laskea yhteen kaikkien 15-64 -vuotiaiden määrää, oli se joko ohjelmalle tai läppärilleni liikaa ja useiden yritysten ja odottelun jälkeen en saanut mitään vastausta, vaan ohjelma kaatui. Kun tajusin pilkkoa laskutoimituksen osiin ja laskin yhteen muutaman ikäluokan kerrallaan ja lisäsin aina saatuun summaan lisää ikäluokkia, sain lopulta sarakkeen, jossa oli kaikkien työikäisten määrä. Ei ehkä nopein ja tehokkain tapa, mutta sain homman kuitenkin hoidettua. Tällaiset tilanteet antavat varmuutta QGIS:n kanssa siitä, että mahdottomilta tuntuviin tilanteisiin, joissa ohjelma vaan kaatuu, voi kuitenkin löytää ratkaisun jonkun kiertotien kautta.

Viimeiseksi itsenäistehtäväksi valitsin putkiremonttirumbaan liittyven lukujen selvittelyn ja koropleettikartan tekemisen (Kuva 1). Helsingissä on rakennettu vuosina 1965-1970 6286 asuinrakennusta, joista kerrostaloja on 1206 kappaletta. Näissä 1965-1970 rakennetuissa kerrostaloissa asuu yhteensä 65 206 ihmistä, eli putkiremontit ovat vaikuttaneet tai tulevat vaikuttamaan merkittävän ihmismäärän arkeen. Yhteensä remontoitavia asuntoja on 39 002 kappaletta eli keskimäärin 32 asuntoa/kerrostalo. Koropleettikartasta (Kuva 1) nähdään, että suurin putkiremonttirumba sijoittuu Itä-Helsinkiin. 

Kuva 1. Koropleettikartta pääkaupunkiseudun alueiden putkiremontti-indeksistä, jossa remontoitavien talojen absoluuttinen määrä on myös ilmoitettu kartalla.

Lueskellessani muiden kurssilaisten blogeja, havaitsin monessa tehtävässä lukujen vaihtelevan kurssilaisten kesken monessa tehtävässä. Yhtenä syynä on varmasti se, että kiitoradat on piiretty hieman eri tavoin, kuten Susanna Kukkavuori blogissaan mainitseekin. Jos luvut erovat aivan huomattavasti voi toki koko tehtävä olla toteutettu väärin katsomalla väärää muuttujaa tai käyttämällä työkalua väärin.

Lähteet:

Helsinki-Malmin lentoasema. Wikipedia. Luettu: 24.2.2019. (luettavissa: https://fi.wikipedia.org/wiki/Helsinki-Malmin_lentoasema)

Susanna Kukkavuori (2019). Spatiaalisesta kyselystä. Susanna Kukkavuoren blogi, luettu 24.2.2019. (luettavissa: https://blogs.helsinki.fi/kukkasus/2019/02/22/spatiaalisesta-kyselysta/)