Viikko 7 – Luovuuden tuskaa ja kiukuttelevat projektiot

Viimeisen kurssikerran tehtävä oli motivoiva ja mielenkiintoinen, kun saimme periaatteessa vapaat kädet tuottaa minkälaisen kartan tahansa, mistä aiheesta tahansa. Olin alunperin etsinyt kurssikertaa varten aineistoja vanhasta kotikaupungistani  Hyvinkäästä, ja ideakin oli valmiina, mutta lopulta päädyin vaihtamaan kokonaan aihetta ja aloitin alusta.

Lopullisessa tuotoksessani on esitetty samalla kartalla korkeakoulutettujen osuus Suomen kunnissa vuonna 2017 ja yliopistokaupungit (Kuva 1). Halusin saada jonkinlaisen esityksen, josta voi vertailla, onko näiden sijoittumisella korrelaatiota ja toisaalta onko muualla kuin yliopistokaupunkien ulkopuolella keskittymiä, joissa korkeakoulutettujen osuus olisi suhteessa suurempi.

Kuva 1. Korkeakoulutettujen osuus kunnittain Suomessa vuonna 2017.

Karttaesitystä varten etsin vektoriaineiston Suomen kuntarajoista, joka ei ihan ensimmäisellä kerralla mennyt nappiin. Maanmittauslaitoksen aineistoissa olikin mukana myös merialueet, jolloin kartasta olisi tullut hassun näköinen. Onneksi löysin ihan googlettamalla “Suomen kunnat ilman merialueita shapefile” sopivan tiedoston ja kartan laadinta pääsi kunnolla käyntiin. Tilasto korkeakoulutettujen osuudesta eri kunnissa löytyi Tilastokeskuksen aineistoista, jonka latasin CSV-muodossa ja muokkasin QGIS:lle sopivaksi. Tietokantaliitos Suomen kuntien vektoriaineiston kanssa sujui näppärästi (muutamien kuntien tietojen tosin jäädessä puuttumaan). Yliopistokaupunkien saaminen kartalle olikin hieman suurempi haaste. Valmista aineistoa tuskin on olemassa, joten päädyin siihen, että sellainen on tehtävä itse. Latasin MML:n aineistoista taustakartan, jota käytin apuna ja loin itse uuden pistemuotoisen tietokannan yliopistokaupungeista, jotka tarkistin Opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilta.

Taustakartan kanssa kävi sellainen kömmähdys, että latasin aluksi sähköpostiini lähetetyn latauslinkin kautta vain toisen (suuremman) tiedoston, sillä en ajatellut pienemmän olevan oleellinen. Vein rasterikartan QGIS:iin ja ihmettelin, kun en saanut millään vektori- ja rasterimuotoisia karttojani osumaan päällekkäin, vaan ne olivat käytännössä aivan “eri puolilla maapalloa”.  Poistin rasterikartan ja toin sen uudestaan. Ja uudestaan. Koordinaattijärjestelmät oli tarkistettu moneen kertaan ja kaikki oli periaatteessa kunnossa, mutta kartat pitivät sinnikkäästi pintansa, eivätkä halunneet lähestyä toisiaan. Lopulta muistin sen pienen tiedoston, jonka olin jättänyt lataamatta. Latasin sen rasteriaineiston kanssa samaan kansioon ja toin kartan uudelleen QGIS:iin. Ja näin vektori- ja rasterikarttani asettuivat vihdoin päällekäin. Tästä opin, että kannattaa ilmeisesti ladata kaikki tiedostot, jotka MML:n latauslinkin takaa löytyvät.

Olin kuitenkin todella tyytyväinen, kuinka vaivattomasti kartan tekeminen lopulta sujui – enkä joutunut katsomaan kertaakaan ohjeita! Pienet kömmähdykset kuuluvat tässä vaiheessa vielä asiaan ja usein ne opettavat paljon tehokkammin kuin asian lukeminen suoraan ohjeesta. Itse kartta on sellainen kuin halusinkin. Yliopistokaupunkien pisteet ja nimikyltit peittävät karttanäkymää alleen, mutta tarkoitus ei olekaan pystyä tarkastelemaan jokaisen yksittäisen kunnan tilannetta, vaan yleistä trendiä. Kartasta havaitaan, kuinka korkeakoulutettujen osuus on yliopistokaupungeissa ja ympäryskunnissa pääsääntöisesti muuta Suomea korkeampi. Muille alueille osuvat keskittymät, joissa korkeakoulutettuja on enemmän, selittyvät muilla suurilla kaupungeilla, joissa on muun muassa ammattikorkeakouluja.

Kun hylkäsin idean Hyvinkään kartan tekemisestä, harkitsin hetken tekeväni karttasarjan Suomen kuntien syntyvyydestä ja kuolleisuudesta. Tulin kuitenkin siihen tulokseen, että vastaavia karttoja varmasti on jo olemassa, eikä idea ole kovin omaperäinen. Mielenkiintoisemman tästä ideasta olisi saanut, jos olisi tehnyt, kuten Iida Lehtonen teki, ja olisi valinnut jonkun toisen maan! Iida teki useita karttoja Italian syntyvyydestä ja kuoleisuudesta provinsseittain, joita tutkimalla sai itsekin ihan uutta tietoa Italian väestönkehityksestä.

Kokonaisuudessaan kurssista ja QGIS:stä jäi hyvä fiilis. Vaikka minusta ei maantieteilijää tai paikkatietoneroa tulekaan, tulee opettajan työssäkin varmasti tilanteita, jolloin haluan pyöräyttää itse sopivan kartan opetusmateriaaliksi tai neuvoa GIS:stä kiinnostuneita opiskelijoita QGIS:n käytössä.

Lähteet:

Iida Lehtonen (2019). Blogi 7 – Populazione d’Italia. Iida Lehtosen blogi, luettu 21.3.2019. (luettavissa: https://blogs.helsinki.fi/lida/blogi-7-populazione-ditalia/)

Opetus ja kulttuuriministeriö. Yliopistot Suomessa. Opetus- ja kulttuuriministeriön verkkosivu, luettu 20.3.2019. (luettavissa: https://minedu.fi/yliopistot)