Viikko 6 – Itsenäistä datan keräämistä ja valmiiden aineistojen hyödyntämistä

Kurssikerta 6 oli varsin miellyttävä, sillä pääsimme aluksi keräämään itse dataa Epicollect5 sovelluksen avulla Kumpulan lähimaastoon. Itse sovellus oli minulle jo ennestään tuttu, mutta sillä kerätyn datan visualisointia ei ole aiemmin kokeillut. Tässäkin osalla, itseni mukaan lukien, oli QGIS:n kanssa ongelmia, kun jostain syystä CSV-muotoista dataa ei saanut tuotua ohjelmaan oikein, vaan osa datapisteistä katosi mystisesti jonnekin. Henkilökohtaisesti koen tällaiset mystiset ongelmat todella raivostuttavina ja aion varmasti kokeilla tunnilla tehtävää harjoitusta uudelleen, sillä haluan löytää ongelmaan ratkaisun.

Kokeilimme myös visuaalista havainnointia Google Maps street view:n avulla, eli miten saa kerättyä dataa ilman, että itse menee paikan päälle. Tässä menetelmässä piilee mielestäni kuitenkin monia vaaroja, eli toisin sanoen virhelähteitä, kun palvelun kuvat ollaan voitu ottaa eri aikoihin eri alueilla, jolloin esimerkiksi vuodenaika tai ihmisten määrä vaihtelee. Tehtävässä arvioimme kuitenkin valitsemamme korttelin kaupallisuusastetta Helsingin keskustassa street view:n avulla ja loimme itse vastaavat datapisteet QGIS:ssä sinne tuomaamme karttaan. Tehtävän tarkoituksena oli myös kokeilla interpolointityökalua, joka ei myöskään kaikilla sujunut täysin ongelmitta.

Itsenäistehtävässä pääsimme taas kokeilemaan entistä enemmän siipiämme QGIS:n kanssa, sillä saimme tehdä annetusta teemasta kolme täysin omavalintaista karttaa. Tehtävässä pääsi siis taas haastamaan omaa osaamistaan QGIS:n kanssa samalla harjoittelemaan itsenäisesti aineistojen tuomista eri lähteistä. Tunnilla törmäsimme heti ongelmaan tietokantojen kanssa, sillä annetusta tietokannasta ei löytynytkään viimeisten vuosien maanjäristyksiä. Tämä oli mielestäni toisaalta opettavainen esimerkki siitä, että tietokantojen kanssa saa olla todella tarkkana, löytyykö sieltä oikeasti kaikki ne tiedot, mitä itse on olettanut.

Olisin alun perin halunnut tehdä kartat sekä maanjäristyksistä, että tulivuorenpurkauksista, mutta teknisten ongelmien takia päädyin vain ensimmäiseen. Tulivuoritietokanta toimi kyllä ongelmitta, mutta en saanut siirrettyä tietoja Exceliin. Sivustolla ei ollut mahdollisuutta tallentaa haun tuloksia tiedostoksi, vaan  ne avautuivat taulukkoon verkkosivulle. Kun kopioin koko taulukon tiedot kerralla, en jostain syystä pystynyt liittämään niitä Exceliin, vaan vaikka miten päin jumppasin, sain paste-toiminnolla Ecxeliin linkin haun tuloksiin. Lopulta copy-pastesin vain osan taulukosta kerralla ja näin tiedon liittäminen onnistui, mutta katsoin tämän olevan melko aikaa vievää liittää taulukon tiedot muutaman kymmenen rivin pätkissä.

Niinpä teemani on nyt ainoastaan maanjäristykset. Ensimmäinen kartta (kuva 1) esittää kaikki vuonna 2018 tapahtuneet yli 2 magnitudin maanjäristykset maailmassa. Karttaa voisi käyttää opetuksessa maanjäristystapahtumien alueellisen sijoittumisen hahmottamiseen maailmassa. Toisessa kartassa (kuva 2) on kaikki vuosina 1900-2018 tapahtuneet yli 8 magnitudin järistykset. Karttaa voisi vertailla ensimmäisen kartan kanssa ja pohtia todella voimakkaiden järistysten yleisyyttä, alueellista sijoittumista ja syitä miksi voimakkaita järistyksiä esiintyy juuri näillä alueilla. Kolmas kartta (kuva 3) esittää kaikki vuonna 2018 tapahtuneet yli 2 magnitudin järistykset Euroopassa. Euroopan karttaa tutkimalla päästäisiin pohtimaan muun muassa, miksi maanjäristyksiä tapahtuu muuallakin kuin mannerlaattojen saumakohdissa.

Kuva 1. Vuonna 2018 tapahtuneet yli 2 magnitudin maanjäristykset maailmassa.
Kuva 2. Vuosina 1900-2018 tapahtuneet yli 8 magnitudin maanjäristykset maailmassa.
Kuva 3. Vuonna 2018 tapahtuneet yli 2 magnitudin maanjäristykset Euroopassa.

Kuviin on myös merkattu lähde, jolloin sivuston voi googlettaa ja mennä oppilaiden kanssa tutustumaan maanjäristystietokantaan. Sivustolla voisi esimerkiksi tutkia Suomessa tapahtuneita maanjäristyksiä ja vertailla niitä muualla maailmassa tapahtuviin niin voimakkuuden kuin yleisyydenkin puolesta.

Kartat eivät ole maantieteen puolesta täysin oikeaoppisia karttoja – niistä puuttuu nimittäin pohjoisnuoli ja mittakaava, sillä jätin ne tarkoituksella pois. Kun kyse on näinkin suuren alueen kuin koko maailman tai koko Euroopan kartasta, projektio vääristää väkisinkin mittasuhteita ja olisi tuntunut hassulta laittaa kuvaan mittakaava, joka ei kuitenkaan pidä paikkansa. Tärkeämpää kartoissa on kuitenkin itse ilmiön alueellinen ja ajallinen hahmottaminen. Olen itse melko tyytyväinen karttojen selkeyteen ja otan nämä ehdottomasti omassa työssäni käyttöön. Ja mikä parasta, tämän kurssin jälkeen olen saanut enemmän taitoja ja varmuutta tuottaa myös itse opetukseen tarvitsemiani karttoja!

Selaillessani muiden blogeja ja tuotoksia törmäsin esimerkiksi Kirsi Ylisen tekemiin karttoihin maanjäristyksistä, jotka olivat mielestäni selkeitä ja informatiivisia ja mietin itsekin, olisiko minun pitänyt mahduttaa karttoihin enemmän tietoa. Muistelin kuitenkin yläasteikäisille pitämiäni luonnonmantsan tunteja ja tulin siihen tulokseen, että omani ovat jo aivan tarpeeksi  informatiivisia maanjäristyksiin tutustumiseen ja niiden alueelliseen hahmottamiseen.

Lähteet:

Kirsi Ylinen (2018). Tulivuoria ja järistyksiä. Kirsi Ylisen blogi, luettu 20.3.2019. (luettavissa: https://blogs.helsinki.fi/yxkirsi/2019/02/25/tulivuoria-ja-jaristyksia/)