Viikko 7 – Luovuuden tuskaa ja kiukuttelevat projektiot

Viimeisen kurssikerran tehtävä oli motivoiva ja mielenkiintoinen, kun saimme periaatteessa vapaat kädet tuottaa minkälaisen kartan tahansa, mistä aiheesta tahansa. Olin alunperin etsinyt kurssikertaa varten aineistoja vanhasta kotikaupungistani  Hyvinkäästä, ja ideakin oli valmiina, mutta lopulta päädyin vaihtamaan kokonaan aihetta ja aloitin alusta.

Lopullisessa tuotoksessani on esitetty samalla kartalla korkeakoulutettujen osuus Suomen kunnissa vuonna 2017 ja yliopistokaupungit (Kuva 1). Halusin saada jonkinlaisen esityksen, josta voi vertailla, onko näiden sijoittumisella korrelaatiota ja toisaalta onko muualla kuin yliopistokaupunkien ulkopuolella keskittymiä, joissa korkeakoulutettujen osuus olisi suhteessa suurempi.

Kuva 1. Korkeakoulutettujen osuus kunnittain Suomessa vuonna 2017.

Karttaesitystä varten etsin vektoriaineiston Suomen kuntarajoista, joka ei ihan ensimmäisellä kerralla mennyt nappiin. Maanmittauslaitoksen aineistoissa olikin mukana myös merialueet, jolloin kartasta olisi tullut hassun näköinen. Onneksi löysin ihan googlettamalla “Suomen kunnat ilman merialueita shapefile” sopivan tiedoston ja kartan laadinta pääsi kunnolla käyntiin. Tilasto korkeakoulutettujen osuudesta eri kunnissa löytyi Tilastokeskuksen aineistoista, jonka latasin CSV-muodossa ja muokkasin QGIS:lle sopivaksi. Tietokantaliitos Suomen kuntien vektoriaineiston kanssa sujui näppärästi (muutamien kuntien tietojen tosin jäädessä puuttumaan). Yliopistokaupunkien saaminen kartalle olikin hieman suurempi haaste. Valmista aineistoa tuskin on olemassa, joten päädyin siihen, että sellainen on tehtävä itse. Latasin MML:n aineistoista taustakartan, jota käytin apuna ja loin itse uuden pistemuotoisen tietokannan yliopistokaupungeista, jotka tarkistin Opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilta.

Taustakartan kanssa kävi sellainen kömmähdys, että latasin aluksi sähköpostiini lähetetyn latauslinkin kautta vain toisen (suuremman) tiedoston, sillä en ajatellut pienemmän olevan oleellinen. Vein rasterikartan QGIS:iin ja ihmettelin, kun en saanut millään vektori- ja rasterimuotoisia karttojani osumaan päällekkäin, vaan ne olivat käytännössä aivan “eri puolilla maapalloa”.  Poistin rasterikartan ja toin sen uudestaan. Ja uudestaan. Koordinaattijärjestelmät oli tarkistettu moneen kertaan ja kaikki oli periaatteessa kunnossa, mutta kartat pitivät sinnikkäästi pintansa, eivätkä halunneet lähestyä toisiaan. Lopulta muistin sen pienen tiedoston, jonka olin jättänyt lataamatta. Latasin sen rasteriaineiston kanssa samaan kansioon ja toin kartan uudelleen QGIS:iin. Ja näin vektori- ja rasterikarttani asettuivat vihdoin päällekäin. Tästä opin, että kannattaa ilmeisesti ladata kaikki tiedostot, jotka MML:n latauslinkin takaa löytyvät.

Olin kuitenkin todella tyytyväinen, kuinka vaivattomasti kartan tekeminen lopulta sujui – enkä joutunut katsomaan kertaakaan ohjeita! Pienet kömmähdykset kuuluvat tässä vaiheessa vielä asiaan ja usein ne opettavat paljon tehokkammin kuin asian lukeminen suoraan ohjeesta. Itse kartta on sellainen kuin halusinkin. Yliopistokaupunkien pisteet ja nimikyltit peittävät karttanäkymää alleen, mutta tarkoitus ei olekaan pystyä tarkastelemaan jokaisen yksittäisen kunnan tilannetta, vaan yleistä trendiä. Kartasta havaitaan, kuinka korkeakoulutettujen osuus on yliopistokaupungeissa ja ympäryskunnissa pääsääntöisesti muuta Suomea korkeampi. Muille alueille osuvat keskittymät, joissa korkeakoulutettuja on enemmän, selittyvät muilla suurilla kaupungeilla, joissa on muun muassa ammattikorkeakouluja.

Kun hylkäsin idean Hyvinkään kartan tekemisestä, harkitsin hetken tekeväni karttasarjan Suomen kuntien syntyvyydestä ja kuolleisuudesta. Tulin kuitenkin siihen tulokseen, että vastaavia karttoja varmasti on jo olemassa, eikä idea ole kovin omaperäinen. Mielenkiintoisemman tästä ideasta olisi saanut, jos olisi tehnyt, kuten Iida Lehtonen teki, ja olisi valinnut jonkun toisen maan! Iida teki useita karttoja Italian syntyvyydestä ja kuoleisuudesta provinsseittain, joita tutkimalla sai itsekin ihan uutta tietoa Italian väestönkehityksestä.

Kokonaisuudessaan kurssista ja QGIS:stä jäi hyvä fiilis. Vaikka minusta ei maantieteilijää tai paikkatietoneroa tulekaan, tulee opettajan työssäkin varmasti tilanteita, jolloin haluan pyöräyttää itse sopivan kartan opetusmateriaaliksi tai neuvoa GIS:stä kiinnostuneita opiskelijoita QGIS:n käytössä.

Lähteet:

Iida Lehtonen (2019). Blogi 7 – Populazione d’Italia. Iida Lehtosen blogi, luettu 21.3.2019. (luettavissa: https://blogs.helsinki.fi/lida/blogi-7-populazione-ditalia/)

Opetus ja kulttuuriministeriö. Yliopistot Suomessa. Opetus- ja kulttuuriministeriön verkkosivu, luettu 20.3.2019. (luettavissa: https://minedu.fi/yliopistot)

Viikko 2 – Projektioita ja tietokantaliitoksia

Toisella kurssikerralla jatkoimme QGIS:n perustoimintojen opettelua, sekä tarkastelimme projektion vaikutusta kartan muotoon, sekä kartalta mitattaviin etäisyyksiin ja pinta-aloihin. Samalla jatkui tietokantojen käytön opettelu usean eri harjoituksen muodossa.

Vertailimme projektion vaikutusta pinta-aloihin ja etäisyyksiin mittaamalla aivan Suomen pohjoisosasta omavalintaisen alueen pinta-ala (oma alueeni oli vajaa puolet Suomineidon päästä) ja omavalintainen matka Suomen poikki (mittasin suunnilleen Vaasan korkeudelta itään) ETRS89-TM35FIN -projektiossa. Pinta-alaa ja matkaa verrattiin muiden projektioiden mukaan mitattujen vastaaviin ja tulokset koottiin taulukkoihin 1 ja 2. Sekä pinta-alaa, että matkaa vääristivät eniten Lambert I  ja World Mercator. KKJ ja World Bonne säilyttivät pinta-alan ja matkan lähes muuttumattomana. Tuloksia tarkasteltaessa mieleen hiipi väkisinkin ajatus, kuinka paljon projektiovalinnalla voidaan tahallisesti tai tahattomasti luoda vääriä mielikuvia. Karttaa laadittaessa tai tulkittaessa tulisikin siis tuntea projektion käsite ja sen vaikutus karttaan tai siltä tehtäviin mittauksiin.

Taulukko 1. Projektioiden ilmoittaman pinta-alan vertailua ETRS89-TM35FIN -projektiossa mitatun alueen pinta-alaan. Taulukkossa on ilmoitettu absoluuttinen kokoero km²:nä, sekä kokoeron suuruus (%) suhteessa tarkasteltavan alueen pinta-alaan ETRS89-TM35FIN -projektiossa.
Taulukko 2. Projektioiden ilmoittaman matkan pituuden vertailua ETRS89-TM35FIN -projektiossa mitattuun matkaan. Taulukkossa on ilmoitettu absoluuttinen ero matkassa kilometreinä (km), sekä matkan pituuseron suuruus (%) suhteessa tarkasteltavan matkan pituuteen ETRS89-TM35FIN -projektiossa.

Projektioiden vääristymästä tehtiin visuaalinen esitys kartan muodossa (kuva 1), jossa kuvataan Mercator ja Eckert -projektioiden vääristymää Suomessa. Kummallakin projektiolla pinta-alat poikkeavat ETRS89-TM35FIN -projektion pinta-aloista eniten pohjoisessa ja vähiten etelässä, mutta vääristymän suurusluokka on täysin eri. Tämän vuoksi kuvan esitystapa onkin mielestäni hieman hämäävä, sillä vääristymän suuruus tulee vasta legendasta ilmi. Yleinen trendi kummassakin on kuitenkin sama johtuen tietysti maapallon muodosta.

Kuva 1. Mercator ja Eckert -projektioiden virhe (%) pinta-alassa verrattuna ETRS89-TM35FIN -projektiossa mitattuun pinta-alaan

Kurssikerran ohjelmaan kuului myös tietokantaliitoksen opettelu, joka ei ollutkaan yhtään niin vaikeaa kuin miltä se kuulostaa. Liitin kurssikerralla käytettyyn aineistoon, johon oli jo laskettu valmiiksi pinta-aloja eri projektioissa, tilaston kesämökkien määristä Suomen kunnissa. Näin sain laadittua vertailun (kuva 2), kuinka paljon käytetty projektio vaikuttaa muuttujan esittämiseen teemakartalla. Kuvassa vasemmalla on laskettu Suomen kuntien mökkien määrä keskimäärin neliökilometriä kohden World_Mercator -projektion pinta-alojen mukan ja oikealla ETRS89-TM35FIN – projektion mukaan. Johtuen suuresta erosta pinta-aloissa, saadaan myös merkittävät erot mökkien määrissä. Projektiovalinnalla on siis tässäkin merkitystä, minkälaista tietoa Suomen mökkikunnista saadaan. TM35-FIN projektion mukaan lasketuissa määrissä neliökilometriä kohden Keski-Suomi, Turun- ja Ahvenanmaan saaristot erottuvat tiheämmin rakennettuina mökkeilyalueina. Vasemmanpuoleinen kartta puolestaan ei anna todellista kuvaa Suomen mökkien sijoittumisesta. Pinta-alan vielä vääristyessä enemmän kohti pohjoista, näyttää suurin osa Suomesta kovin tyhjältä.

Kuva 2. Vertailu projektion mukaan laskettujen pinta-alojen merkityksestä teemakarttaa laadittaessa. Kuvassa vertailtu kesämökkien määrää kunnittain neliökilometriä kohden oikeapintaisen ja vääristävän projektion kesken.

Sen lisäksi, että sain kurssikerralla ja kotona tehtäviä tehdessä lisää varmuutta QGIS:n käyttöön, oli yksi kurssikerran suurimmista anneista eri projektioista koottu taulukko ja sen mukana tulleet oivallukset. Olen toki aina tiedostanut, että projektiolla on merkitystä pinta-aloihin ja välimatkoihin, mutta kun itse konkreettisesti näki, että virhe saattaa pahimmassa tapauksessa olla tuhansia prosentteja avautui asia vielä aivan uudella tavalla. Lukiessani muiden blogeja, pääsin vielä näkemään useampia vertailuja projektioiden kesken. Huomasin lisäksi, että olin itse toteuttanut vertailun hieman eri tavoin kuin moni muu. Esimerkiksi Nabila vertaili blogipostauksensa kuvassa 1  Lambertin ja Mercatorin projektioita samalla kartalla. Itse olin laatinut esitykset siten, että vertailin kaikkia projektioita TM35-FIN projektioon kartalla ja vertailin sitten näitä esityksiä keskenään.

Lähteet:

Nur, Nabila (2019). Toinen kurssikerta. Nabila Nurin blogi, luettu 1.2.2019. (https://blogs.helsinki.fi/nabila/2019/01/31/toinen-kurssikerta/)