Viidennellä kurssikerralla pääsimme bufferoimaan ja tekemään paikkatietoanalyysejä sekä kertailemaan aikaisempien kurssikertojen juttuja. Ja kuten ennalta oli arvattavissa, ei hermoromahdukset jääneet uupumaan näidenkään tehtävien osalta. Vahvat epäilykset omasta osaamistasosta nousivat useasti pintaan, kun perusjututkin tuntuivat olevan hieman hukassa. Asiaa ei toki helpottanut yhtään, että en ollut itse kurssikerralla paikalla, vaikka jälkikäteen sain kuitenkin kuulla, että pääpaino oli ratkaista tehtävät pääasiassa itsenäisesti. Toisaaltai tsenäisesti tehden oli pakko keskittyä omaan tekemiseen, mikä helpotti ymmärrystäni uusien työkalujen käytöstä. Kuten myös Nabila totesi blogissaan, tuntuvat QGIS:n työkalut toimintalogiikaltaan simppeleiltä, mutta kun itse alkaa tuottamaan karttoja vaatii se syvää keskittymistä. Varsinkin tällä kurssikerralla tämä tuli huomattua hyvin. Soveltamista tarvittiin. Yhdeksi ongelmaksi muodostuivat myös toimimattomat aineistot, jotka olivat kaataa tehtävien valmistumisen.

Harjoittelin bufferointia aikaisemmin valmistelemallani Pornaisten alueella ohjeiden perässä roikkuen (kuva 1) ja pääsinkin hyvin sisälle bufferointityökalujen käyttöön.  Seuraavana tehtävänä oli tutkia, kuinka moni asuu Malmin ja Helsinki-Vantaan lentokenttien läheisyydessä tai kiitoratojen melualueiden sisällä. Malmin lentokentän kanssa oli muutamia haasteita, mitkä johtuivat lähinnä projektioiden kanssa pelleilystä. Törmäsin samaan ongelmaan, josta kertoivat myös Joonatan ja Teemu blogeissaan. Viimeisimpänä meinasin jo unohtaa ensimmäisessä osiossa Helsinki-Vantaan lentokentästä tehtävät analyysit, mutta jo yrittäneenä seuraavan osion tehtäviä, tuntui Helsinki-Vantaan lentokentän melualueiden laskemiset mukavalta kertaukselta ja pikkupulmiinkin löysin loppuviimein ratkaisut! Ensimmäisen osion tulokset ovat taulukoissa 1 ja 2.

Taulukko 1. Malmin lentokentän bufferointiharjoituksessa saatuja tuloksia.

Malmin lentokenttä	Asukkaiden määrä alueella	Rakennusten määrä alueella
1 kilometrin säteellä  lentokentästä	9343	845
2 kilometrin säteellä lentokentästä	58906	4974
1 km säteellä lentokenttää uudemmat rakennukset	9153	790

Taulukko 2. Helsinki-Vantaan lentokenttä -harjoituksessa saadut tulokset.

Helsinki-Vantaan lentokenttä	Asukkaiden määrä alueella	Rakennusten määrä alueella
2 km säteellä	11524	2358
joista 65 dB melualueella	20	8
joista yli 55 dB melualueella	656	211
kokonaisuudessaan yli 55 dB melualueella	11923	1780
Tilapäinen Tikkurilan suunnasta tulevien lentojen aiheuttama 60dB melualue	1835	417

Seuraavana osiossa tehtävänä oli käyttää laajemmin QGIS:n työkaluja ja valita yksi kolmesta tehtävästä. Eniten minulle tuli ongelmia tässä vaiheessa, sillä en saanut kurssikerran väestötietokantaa toimimaan laisinkaan.  Koska kolmen päivän aherruksesta ja useamman avunantajan yrityksistä huolimatta kurssikerran väestöaineisto avautui QGIS:ssa täysin tyhjänä, päädyin lopulta tekemään vain tehtävän numero kolme (kuva 3), jossa pystyin hyödyntämään aikaisemman kurssikerran aineistoa. Tehtävää varten täytyi hieman kaivella aivonystyröiden lomasta valintatyökalujen käyttöä. Tehtävä oli loppujen lopuksi mukavan yksinkertainen ja järjesteli QGIS:n toimintalogiikkaa päässäni enemmän paikoilleen vitostehtäväyritysten aiheuttamien sotkujen jälkeen. Tulokset voi nähdä taulukosta 3. Oli mukavaa työskennellä aineiston parissa ja tarkastella koulupiirin aluetta. 

Taulukko 3. Harjoituksessa 3 saadut tulokset Helsingin yhtenäiskoulun koulupiirin alueelta.

Helsingin yhtenäiskoulussa seuraavana vuonna -aloittavat uudet oppilaat yhteensä (oppilasta)	29
-yläasteella opiskelevat oppilaat yhteensä (oppilasta)	63
-ala- ja yläasteella opiskelevat oppilaat yhteensä (oppilasta)	202
Helsingin yhtenäiskoulun koulupiirin -asukasmäärä yhteensä (asukasta)	2367
-ala- ja yläasteen oppilaiden osuus alueen asukasmäärästä (%)	8,53
-muunkielisiä yhteensä (asukasta)	176
-josta arvioitu kouluikäisten määrä edellisessä kohdassa lasketun prosenttiosuuden perusteella	15

Kurssikerran uutena juttuna tullut bufferointi ja puskurivyöhykkeet toimivat varsin monipuolisena työkaluna tarkasteltaessa alueita ja niiden vaikutusalueita, mikä oli kiva huomata! Puskurivyöhykkeiden avulla pystytään tutkimaan erinäisten alueiden tai kohteiden ympäristöä. Esimerkiksi kuinka suureen osaan väestöstä jokin haitta vaikuttaa, kuten juuri lentomelu tai kuinka paljon tietyntyyppistä väestöä asuu tiettyjen kohteiden ympärillä. Puskurivyöhykkeillää voi mielestäni tarkastella pistemäisten kohteiden lisäksi myös alueimaisia kohteita, jolloin voidaan esimerkiksi tutkia asuinympäristöjen viheralueiden ja rakennetun ympäristön runsautta. Samalla tavalla puskurivyöhykkeillä voidaan tarkastella myös vaikkapa vesistöjä ympäröivien maatalousympäristöjen runsautta.

Tehtävien teon jälkeen jäi fiilis, että jonkintasoinen yhteisymmärrys on syntynyt jo QGIS:n kanssa ja esimerkiksi alueiden valitseminen ja bufferointi sujuu varsin mallikaasti! Projektioiden kanssa pätevät lainalaisuudet pääsevät välillä unohtumaan karttatasoja ja projekteja tallennettaessa, mutta tulevat varmasti syöpymään vielä syvemmälle mieleeni seuraavien kurssikertojen yhteydessä. Ruututietokantojen kanssa voisin tarvita vielä harjoitusta tai jonkinlaista muistin virkistystä! Koska tehtäviä 4 tai 5 en saanut tehtyä väestötietokannan ongelmallisuuden takia, haluaisin päästä vielä harjoittelemaan myös näiden tehtävien parissa.

 

Tällaista tällä kertaa, ensi viikkoon!

Riina

 

Lähteet:

Nabila nur, viides kurssikerta (luettu 13.3.2019)(https://blogs.helsinki.fi/nabila/2019/02/23/viides-kurssikerta/)

 

Joonatan Huhdanpää, viikko 5 (luettu 13.3.2019)(https://blogs.helsinki.fi/joonatah/2019/02/21/viikko-5/)

 

Teemu Lindén, viikko 5 (luettu 13.3.2019)(https://blogs.helsinki.fi/lindetee/2019/02/20/viikko-5/)