Kurssikerta 2: Kaksi muuttujaa, yksi kartta

Toisella kurssikerralla jatkoimme teemakarttojen parissa tutustuen moniin erilaisiin aineiston visualisointi tapoihin. Useimmat näistä kartografisista esitystavoista olivat minulle täysin uusia, kuten esimerkiksi Grid tai prismaattinen kartta. Itsenäisenä tehtävänä tarkoitus oli tehdä kahden muuttujan teemakartta.

Koko prosessissa vaikeinta oli valita sopiva aihe, josta tehdä teemakartta. Saman ongelman kohtasi Suvi Lämsä karttaa tehdessään. Hän päätyi MapInfon valmiiden aineiston käyttöön, koska ei yksinkertaisesti keksinyt mielestään hyvää aihetta. Jouduin itse toimimaan samalla tavalla, sillä mielikuvitukseni ei laukannut enää kyseisinä iltapäivän myöhäisinä tunteina. Valitsin teemakarttani aiheeksi väkiluvun Päijät-Hämeen maakunnassa sekä kuntien nettomuuton (kuva1). Väkilukua kuvasi koropleettikartta ja nettomuuttoa sen päällä oleva gratuated-teemakartta.  Gratuated-kartassa symbolina on ihmishahmo, jonka koko on suhteellinen riippuen muuttajien lukumäärästä. Sininen ihmissyboli kuvaa tulomuuttoa ja punainen lähtömuuttoa. Valitsin koropleettikarttaan viisi luokkaa, sillä näin kuntien erot väkiluvuissa tulivat parhaiten esille.

Lahtikartta

Kuva1. Päijät-Hämeen maakunnan väkiluku ja kuntien nettomuutto (MapInfo 2015).

Kartastani on luettavissa nykyään yleisesti tiedossa oleva fakta: pienen asukasluvun kunnat kuolevat hiljattain suurempien kuntien yhä kasvaessa. Kartan keskellä oleva korkeimman asukasluvun kunta on Lahti, johon monet palvelut ympäröivistä kunnista on keskitetty. Sitä lännestä ympäröivä Hollola on esimerkiksi luopunut täysin lukiokoulutuksesta. Hollolan ja Lahden välinen etäisyys on kuitenkin niin pieni, ettei kartalla näy valtavaa eroa väkiluvussa. Sininen ihmissymboli osoittaa kuitenkin tulomuuton olevan Lahteen huomattavasti suurempi kuin Hollolaan. Idässä sijaitsevassa Nastolan kunnassa on puolestaan alhaisempi väkiluku, joka näyttää yhä pienenevän lähtömuuton seurauksena. Muita kuntia tarkastellessa gratuated-kartta ei kerro paljoakaan. Selvintä on, että Lahden väkiluku on suurin ja näyttää kasvavan ainakin tulomuuton perusteella. Muissa Päijät-Hämeen kunnissa nettomuutto on joko hyvin pientä tai negatiivista. Toisaalta karttani ei kerro mitään luonnollisesta väestönkasvusta.

Ulkoisesti en ole erityisen tyytyväinen karttaani. Vihreän sävyt yhdistettynä sinisiin ja punaisiin ihmishahmoihin eivät näytä erityisen kauniilta. Symbolien koko oli myös vaikea valita, sillä kasvattaessani kokoa Lahden kohdalla oleva hahmo kasvoi valtavaksi. Päätin jättää ympäröivien kuntien symbolit siis hyvin pieniksi, jolloin ainakin nettomuuton olemattomuus tulee hyvin esille. Legenda on mielestäni myös häiritsevän suuri, mutten onnistunut tekemään siitä pienempää menettämättä osaa sen tiedoista.

Posiitivista on ainakin, että onnistuin tekemään kahden muuttujan teemakartan! Mielestäni kartan luettavuus on hyvä, sillä se on hyvin selkeä ja minimalisoitu.

 

Lähteet:

Lämsä, S. (2015). 2. Teemakartta Varsinais-suomen työssäkäyvistä. Suvin Pakki blogi. 26.01.2015. <https://blogs.helsinki.fi/suvilams/>

 

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *