Kurssikerta 3: Harvinaisia onnistumisia

Kolmannella kurssikerralla perehdyimme tiedonhakuun, ulkoisen tiedon tuomiseen ja uuden tiedon tuottamiseen vanhan tiedon avulla. Aihenaamme oli Afrikan mantereen kartta ja tiedot öljykenttien, timanttikaivoksien ja konfliktien sijainneista. Kurssikerta oli hektinen ja eteenpäin mentiin kovaa vauhtia. Kyydissä kuitenkin pysyi, kunhan seurasi tarkasti opettajan liikkeitä koneella. Tietokantojen yhdistäminen ja sarakkeiden tietojen päivittäminen tuntui aluksi vaikealta ja epäselvältä, mutta omaa teemakarttaa tehdessä asia kuitenkin selkiytyi. Koin monia onnistumisen hetkiä ja kurssikerrasta jäi muutenkin positiivinen maku.

Afrikan kartan tekeminen oli mielenkiintoista, sillä jostain syystä kaikki maailman muut valtiot ja maanosat kiinnostavat paljon enemmän kuin jo tutuksi tullut Suomen kartta. Aineistoissa oli sijaintien lisäksi myös paljon muutakin informaatiota, joiden perusteella voisi tehdä monia erilaisia karttoja:

  • Tapahtumavuodet selvittämällä voisi tekemään päätelmiä siitä, korreloivatko esimerkiksi timanttikaivoksien löytämisvuodet alueella tapahtuneiden konfliktien kanssa. Kiinnostavaa olisi myös, jos aineistoissa kerrottaisiin konfliktien päättymisvuodet, minkä Elias blogissaan huomioi. Tämä mahdollistaisi vielä laajemman tulkitsemisen.
  • Konfliktien laajuuksia tutkimalla selviää, ovatko ne mahdollisesti sijoittuneet samaan maastoon kuin timanttikaivokset ja öljykentät. Voisiko konflikteillä tällöin olla jotain tekemistä kaivoksien kanssa?
  • Tuottavuusluokittelua seuraamalla voidaan havaita, ovatko konfliktit vaikuttaneet kaivosten ja kenttien tuottavuuteen alueella.
  • Mielenkiintoista voisi olla myös tutkia, miten Internetkäyttäjien määrä korreloi timanttikaivoksien ja öljykenttien kanssa. Nämä raaka-aineet ovat mahdollisesti kasvattaneet valtion tai alueen varakkuutta, tuonneet lisää työpaikkoja ja näin olleen vaurastuttaneet myös asukkaita. Yhä useammalla saattaa siis olla pääsy Internetiin. Onko Internetkäyttäjien määrä siis lisääntyvät, kun öljykenttiä tai timanttikaivoksia on otettu käyttöön?

Kurssikerran oma kartta piti tehdä kahden muuttujan päällekkäiseksi teemakartaksi, niin kuin edellisen kurssikerran artikkelissa opiskeltiin. Pohjalle tehtiin koropleettikartta Suomen valuma-alueiden tulvaherkkyydestä eli tulvaindeksistä. Tulvaindeksi kuvaa keskiylivirtaaman ja keskialivirtaaman välistä suhdetta. Koropleettikartan päälle laskettiin järvisyyttä kuvaavat pylväät (kuva1).

Alussa tietoja piti yhdistellä ja tuoda excelistä lisää tietokantoja. Uusia sarakkeita luotiin ja niihin laskettiin uutta tietoa vanhan avulla. Tämä sujui yllättävän hyvin, koska ohjeet olivat vielä tarkasti muistissa. Korpleettikartan tekemisessä ongelmia tuotti luokitustavan ja luokkien lukumäärän valinta. Aineisto oli selvästi vinosti jakautunutta, joten valitsin luokitustavaksi kvantiilit. Tämä tapa on ollut hyvin suosittu kartoissani, mutta se johtunee siitä, että koen sen käyvän useimpien jakaumien kanssa. Luokkien lukumäärässä pyörittelin viittä ja neljää, mutta päädyin viiteen luokkaan, sillä vaihtelua valuma-aluiden tulvaherkkyydessä ei mielestäni muuten ollut tarpeeksi. Järvisyyttä kuvaavat pylväät oli suhteellisen helppo muodostaa: kavensin niitä hieman, muutin sävyn saman väriseksi kuin taustalla olevat joet ja kasvatin pituutta. Pidän karttani värimaailmasta ja sen esteettisyydestä. Leikin hieman muilla karttaelementeillä ja sijoittelin niitä eri tavalla kuin olen yleensä tehnyt. Legenda istui parhaiten keskelle Suomen kartan viereen, mittakaava kartan vasempaan yläreunaan ja pohjoisnuoli oikeaan alakulmaan. Näin kartasta tuli tasapainoin esitys. Huomasin blogissa olevien karttojeni olevan hyvin huonolaatuisia, joten yritin tällä kertaa parantaa kuvan laatua. Sainkin MapInfosta otettua hyvin tarkan kuvan kartastani, mutta en onnistunut liittämään sitä blogiini, joten taas kerran karttani tulee olemaan sumuinen…

 

järvi4

Kuva1. Kartta Suomen tulvaherkkyydestä ja järvisyydestä (Oiva-tietokanta & Joet ja järvet).

Kartasta näkyy selkeä trendi, että tulvaherkkyys on suurempaa rannikoilla. Näillä alueella myös järvisyys on huomattavasti alhaisempaa. Keski-Suomessa puolestaan tulvaherkkyys on minimissään ja järvien lukumäärä on suurin. Tähän vaikuttanee pääasiassa rannikolle laskevat joet, jotka tulvivat herkästi. Vähäisien järvien määrä tarkoittaa myös, että vedelle ei ole ns. varastopaikkaa. Järvi-Suomessa rankkasateen aikana järvien pinta nousee, mutta harvemmin syntyy tulvia. Rannikolla ja erityisesti Pohjanmaalla matala ja tasainen maasto tekee alueesta herkemmän tulvimiselle. Alueella syntyy erityisesti keväisin tulvia lumien sulamisen yhteydessä. Pääkaupunkiseudulla tulvat johtuvat lähinnä merenpinnankohoamisesta ja Vantaan joen tulvimisesta kevätaikaan.

 

Lähteet:

Annila, E. (2015). Kurssikerta 3. AIneistojen yhdistely ja uuden tiedon tuottaminen. Eliaksen PAK-blogi. 2.2.12015. <https://blogs.helsinki.fi/eannila/>

Oiva-tietokanta. Syke. 2.2.2015. <https://wwwp2.ymparisto.fi/scripts/oiva.asp>

Joet ja järvet (2011). Maanmittauslaitos. 2.2.2015. <http://www.maanmittauslaitos.fi/avoindata>

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *