Kuudes kurssikerta

Tehtävä 1.

Kuva 1. Koettu turvallisuus Kumpulan kampuksen lähialueilla.

Kuudennella kurssikerralla lähdimme aluksi kampuksen lähiympäristöön keräämään kohteita Epicollect5-sovellukseen. Sovelluksessa oli kysymyksiä kohteista koskien esimerkiksi paikan viihtyvyyttä tai turvallisuutta. Ryhmän vastuksien pohjalta laadittiin kartta (kuva 1), joka kuvaa Kumpulan kampuksen lähialueella koettua turvallisuutta. Karttaan on interpoloitu kerätyt datapisteet. Kartalta voidaan havaita muutamia punaisella värillä näkyviä alueita, jotka on koettu turvattomaksi. Esimerkiksi Arabian kauppakeskuksen edusta ja sen läheisyydessä sijaitsevat ratikka- ja bussipysäkit ovat kartan perusteella koettu turvattomiksi.

Tehtävä 2.

Tehtävän tavoitteena oli tuottaa karttoja, joiden teemana on hasardit. Päätin keskittyä maanjäristyksiin ja kuvata niitä kartoissa (kuvat 2-4). Tarkastelin maanjäristyksiä, joilla oli eri voimakkuus sekä vaihdoin myös tutkittavaa aikaväliä. Ensimmäinen kartta (kuva 2) esittää yli 6 magnitudin maanjäristyksiä viimeisten neljänkymmenen vuoden ajalta, 1984-2024 välillä.

Kartalta voidaan havaita, että maanjäristyksiä esiintyy tietyillä alueilla, etenkin litosfäärilaattojen reunoilla.  Kartalta nähdään myös, että suuri osa maanjäristyksistä tapahtuu Tyynenmeren tulirenkaan alueella. Jotta kartta soveltuisi paremmin opetukseen, siihen voisi lisätä vielä esimerkiksi litosfäärilaattojen rajat. Samalla kartalla voisi myös esittää tulivuorten sijoittumista, jotta voitaisiin helpommin havainnollistaa maanjäristyksiä suhteessa tulivuorten sijaintiin. En jostain syystä saanut liitettyä kurssikerran aineistoista löytyvää taustakarttaa, joka olisi ollut tehtävään parempi. Tämänkään puolesta tekemäni kartta ei sovellu opettamiseen erityisen hyvin.

Kuva 2. Vähintään 6 magnitudin maanjäristykset vuosina 1984-2024

Päätin pienentää aikaväliä ja tarkastella maanjäristyksiä kymmenen vuoden ajalta, vuosien 2013-2023 välillä. Kuva 3 esittää 7 magnitudin maanjäristyksiä tällä aikavälillä. Kuva 4 puolestaan esittää tätä pienempiä, 4,5 magnitudin maanjäristyksiä samalta ajalta. Karttojen avulla voidaan opetuksessa havainnollistaa sitä, että voimakkaammat maanjäristykset ovat huomattavasti harvinaisempia ja pienempiä taas tapahtuu useammin. Karttoja vertailemalla voidaan esimerkiksi havaita, että Etelä-Euroopassa ei ole juurikaan tapahtunut voimakkaita, 7 magnitudin maanjäristyksiä vuosien 2013-2023 välillä, mutta hieman pienempiä 4,5 magnitudin järistyksiä on sattunut huomattavasti enemmän. Karttasarja soveltuisi paremmin opetukseen, jos samalta aikaväliltä tekisi vielä useampia karttoja, joissa maanjäristysten voimakkuus vaihtelee.

Kuva 3. 7 magnitudin maanjäristykset vuosina 2013-2023.

Kuva 4. 4,5 magnitudin maanjäristykset vuosina 2013-2023.

Tehtävänä oli vielä pohtia, mitä muita maantieteellisiä aiheita kartoilla voisi opettaa. Kartoilla voi esimerkiksi kuvata väestöntiheyttä, mikä auttaa myös havainnollistamaan, kuinka paljon ihmisiä asuu maanjäristysalueilla tai aktiivisten tulivuorten lähdeisyydessä. Näillä alueilla elävät yhteiskunnat ovat myös usein haavoittuvampia ja alttiita hasardien vaikutuksille. Kartoilla voidaan myös kuvata erilaisia talouteen tai inhimilliseen kehitykseen liittyviä aiheita. Liina Leisola nostaa blogissaan esille, että alueiden haavoittuvuutta ja herkkyyttä hasardille voidaan pohtia maiden varallisuuden kautta. Tällöin voidaan vertailla eri valtioiden haavoittuvuutta näille hasardeille, kuten hän tuo blogissaan esille.

Löysin kartan, joka kuvaa litosfäärilaattoja ja niiden liikesuuntia (kuva 5). Maanjäristykset liittyvät muun muassa litosfäärilaattojen liikkeisiin, joten kartta voisi auttaa havainnollistamaan ilmiötä opetuksessa.

Litosfäärilaatat ja niiden liikesuunnat.

Lähteet

Leisola, L. (2024) Liinan blogi. Kuudes kurssikerta.

Kuva 5, https://e-oppi.opiq.fi/kit/17/chapter/398 (2024)