University of Helsinki
Aloitus
Neljännellä luennolla käsittelimme piste- ja ruutuaineistoja. Kurssikerralla opimme laatimaan ruututeemakarttoja ja tutustuimme myös rasteriaineistoihin. Lisäksi opimme piirtämään QGIS:sä rasterikartan avulla.
Harjoitus 1
Harjoituksessa oli tarkoituksena laatia ruututeemakartta pääkaupunkiseudun asutuksesta. Laatimani kartta (kuva 1) esittää ruotsinkielisten asukkaiden määrää pääkaupunkiseudulla. Kartta kuvaa ruotsinkielisten absoluuttista määrää. Tulokseen vaikuttaa siis myös se, kuinka paljon asukkaita ruutujen alueella on ylipäätään. Sellaisessa ruudussa, jonka alueella on paljon asukkaita, on myös todennäköisemmin enemmän ruotsinkielisiä. Stella Syrjänen (2024) pohtii blogissaan, että alueiden vertailun näkökulmasta olisi tärkeää, että tarkasteltavat luvut olisivat suhteellisia. Kartan olisi siis voinut myös laatia siten, että siinä esitetään ruotsinkielisten osuus prosentuaalisesti.
Kartalta nähdään, että ruotsinkielisten määrä pääkaupunkiseudulla on melko vähäinen. Vain muutamissa ruuduissa ruotsinkielisten määrä on suurempi. Ruotsinkielisiä asuu etelässä ja keskustan alueella enemmän, mutta pääkaupunkiseudun pohjoisosissa määrä on vähäinen. Ruututeemakartalla voidaan esittää absoluuttisia arvoja, mutta esimerkiksi tässä tapauksessa on hyvä ottaa huomioon, että ruotsinkielisiä asuu enemmän sellaisilla alueilla, joissa asukkaita on muutenkin paljon. Kartta olisi todennäköisesti melko erilainen, jos luvut olisivat suhteellisia.
Karttaa tehdessä valitsin ruutujen kooksi 1km x 1km, sillä sen avulla syntynyt lopputulos oli mielestäni selkein ja helpommin tulkittava. Kokeilin myös laatia kartan käyttäen pienempää ruutukokoa, mutta kartasta tuli mielestäni visuaalisesti melko epäselkeä, vaikka se olisi mahdollisesti kuvastanut tarkasteltavaa ilmiötä hieman tarkemmin. Ruutukoon valinta voi vaikuttaa paljon saatuun tulokseen.
Kuva 1. Ruotsinkielisten absoluuttinen määrä pääkaupunkiseudulla.
Lähteet
Syrjänen, S. (2024) 4 viikko, Ruututeemakartta. Stella’s blog.